DigiTeologia 1600

Luettelo 1600-luvun suomenkielisestä kristillisestä kirjallisuudesta

Tämä on luettelo 1600-luvulla painetusta suomenkielisestä kristillisestä kirjallisuudesta.(*) Tiedoissa on ilmoitettu mm. teosten bibliografinen koko (2:o=folio, 4:o=kvartto, 8:o=oktaavo, 12:o=duodesimo, 16:o=sextodesimo). Epävarmat tiedot on merkitty hakasulkeisiin. Käytössä on kaksiportainen julkaisutyyppiluokitus (esim. hengellinen runous, virsikirja). Suluissa jullkaisutyypin jälkeen on ilmoitettu, monesko kyseisen tyypin julkaisu on kyseessä. Teosten ja julkaisutyyppien numeroinnit jatkuvat 1500-luvun suomenkielisen kristillisen kirjallisuuden luettelosta.

(*) Selailun helpottamiseksi vuosina 1675-99 painettu kirjallisuus löytyy nyt omalta välilehdeltään. Vuosilta 1600-74 luettelossamme on 74 julkaisua (nrot 16-89), vuosisadan viimeiseltä neljännekseltä 69 (nrot 90-158).

16. Yksi vähä suomenkielinen virsikirja | 1605

p. 1607 (Rostock)
p. 1607 (Rostock)
  • Nimike: [Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja, Suomencocouxis jumalata kijttä suomenkielellä, tehty m. Jacobilda Suomalaiselda, ja muild Suomen papeilda cunnjalisten herrain Turun pispan m. Erichin, ja capitularisten tiedhost ja suosiost, h. Hemmingin Maschun kirkoherran vaevall ja culutuxel]
  • Tekijä: Hemmingius Henrici Maskulainen (toim.)
  • Painettu: [Tukholma]; [Andreas Gutterwitz]; 1605
  • Ulkoasu: [460] sivua; 12:o; sisällysluettelo

Toinen suomenkielinen virsikirja. Virsiä yhteensä 237 - mukana myös kaikki Finnon virsikirjan (n. 1583) virret. Ensimmäisestä painoksesta tunnetaan ainoastaan kaksi vajavaista kappaletta, mm. nimiölehti puuttuu kummastakin. Maskulaisen virsikirja säilyi suomalaisen virsikirjan pohjana aina vuoteen 1886.

Hengellinen runous (2), virsikirja (2).

Painettu uudestaan: 1607 (Rostock, julk. Simon Johannis Carelius), 1630 (Tukholma, julk. Thomas Georgii), 1639, 1640, 1652, 1653. Maskulaisen virsikirja kuuluu olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun manuale-teoksiin (1646-93) ja muihin kansankäsikirjoihin (1668-90).

17. Katekismus - kristillisen opin pääkappaleet | 1607

  • Nimike: Catechismus, se on christilisen opin pääcappaleet, d. Martinus Lutherin vlostoimituxen cansa, soomen kielen tulkitut
  • Tekijä: Simon Johannis Carelius
  • Painettu: Rostock; Stephan Möllemann; 1607
  • Ulkoasu: 72 sivua; 12:o

Careliuksen katekismus löydettiin Saksasta vuonna 2015.

Katekismukset (4), vähä katekismus (3).

Ei painettu uudestaan.

18. Käsikirja jumalanpalveluksesta ja kristillisistä kirkonmenoista | 1614

  • Nimike: Käsikiria Jumalan palveluxesta, ja christilisestä kircon menoista, iotka meiden seuracunisan pitä pidhettämän
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen (toim.)
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1614
  • Ulkoasu: 152 sivua; 4:o; kuvitettu; nuotteja

Säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa 20-30 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (6), messujärjestys (3) & kirkolliset toimitukset (2).

Ei painettu uudestaan. Johannes Gezelius vanhempi toimitti käsikirjan uudestaan vuonna 1669.

19. Katekismus eli kristillisen opin pääkappaleet | 1614

  • Nimike: Catechismus eli christilisen opin pääcappalet, lyhykäisen ja yxikerraitzen vlgostoimitoxen cansa
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1614 
  • Ulkoasu: 506 sivua; 8:o; kuvitettu; osa nimiösivun tekstistä painettu punaisella

Katekismukset (5), iso katekismus (1).

Ei painettu uudestaan.

20. Vähä katekismus | n. 1614

p. 1629
p. 1629
  • Nimike: [Wähä catechismus, erinomaisten kysymisten ia wastausten cansa, vlgoswedetty suomen kielen catechismuxesta, ensistä oppiwaisten tähden]
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
  • Painettu: [Tukholma]; [Christopher Reusner tai Ignatius Meurer]; [1614]
  • Ulkoasu: [120] sivua; 12:o

Sorolaisen vähä katekismus tunnetaan säilyneenä vasta vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty varmana, että vähintään yksi painos on julkaistu tätä ennen, ja todennäköisesti samoihin aikoihin kuin iso katekismus. Vähä katekismuksen viiden painoksen loppuun sisältyy Lutherin ohjekirja ehtoolliselle aikoville ja Pyhän Hieronymuksen profetia. Lutherin kirjasen on suomentanut Jacobus Johannis Collinus, ilmeisesti vuonna 1664.

Katekismukset (6), vähä katekismus (4).

Painettu uudestaan: 1629 (Tukholma; Ignatius Meurer), 3x1630, 1651, 1652, 3x1654, 2x1657, 1668, 1670, 1682, 1685, 1693. Sorolaisen vähä katekismus sisältyy myös lukuisiin 1600-luvun manuale-teoksiin (1653-93).

21. Aapinen | n. 1614

p. 1629
p. 1629
  • Nimike: [A A a b c d e f ff g h i k l m ...]
  • Tekijä: [Ericus Erici Sorolainen]
  • Painettu: [Tukholma], [Christopher Reusner tai Ignatius Meurer]; [1614]
  • Ulkoasu: [16] sivua; 8:o

Agricolan Abc-kirjan (3.p 1559) jälkeen seuraava säilynyt aapiskatekismus on vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty todennäköisenä, että Sorolainen olisi julkaissut myös aapiskatekismuksen, mahdollisesti samaan aikaan kuin muut katekismuksensa.

Katekismukset (7), aapiskatekismus (2).

Painettu uudestaan: 1629 (Tukholma; Ignatius Meurer). Seuraava aapiskatekismus on Gezeliuksen Yksi lasten paras tavara (1666).

Aapinen (1629)

22. Vanhojen Suomen maan piispojen ja kirkon esimiesten latinankieliset laulut | 1616

  • Nimike: Wanhain Suomen maan piispain, ja kircon esimiesten latinan kielised laulud, Christuxesta, ja inhimisen elämän surkeudhesta, muutamissa, m. Jacobilda Finnolda, (Suomen seoracunnista paljon hyvää ansainelda mieheldä) ojetud: aina Suomen schouluissa veisatud 
  • Tekijä: Hemmingius Henrici Maskulainen (suom.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1616
  • Ulkoasu: 132 sivua; 8:o

Maskulaisen suomennos perustuu latinankieliseen laulukokoelmaan Piae cantiones (Hurskaita lauluja), jonka suomalainen Theodoricus Petri Nylandensis eli Didrik Ruuth oli koonnut ja Jaakko Finno toimittanut painosta vuonna 1582 (2.p. 1625, 3.p. 1679 etc.).

Hengellinen runous (3), laulukirja (1).

Ei painettu uudestaan.

Maskulaisen Piae cantiones -suomennoksen esipuheet (1616)

23. Yksi historia Jerusalemin surkeasta hävityksestä | 1616

p. 1629
p. 1629
  • Nimike: Yxi historia Hierusalemin surkiasta häwijtöxest, lyhyest käsitetty
  • Tekijä: Thomas Georgii (suom.)
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1616
  • Ulkoasu: 24 sivua; 8:o; kuvitettu

Kansalliskirjaston ilmoituksen mukaan "perustunee Flavius Josephuksen teokseen Peri tu Iudaiku polemu (Juutalaissodan historia)".

Hartaus ja opetus (3), kirkkohistoria (1).

Painettu uudestaan: 1629 (14 sivua; 4:o - Thomas Georgiin toimittaman Passion mukana). Jerusalemin hävityksen historia kuului lisäksi olennaisena osana kaikkiin manuale-teoksiin (1646-93) sekä lukuisiin kansankäsikirjoihin (1668-88/1690).

24. Evankeliumit ja epistolat | 1618

p. 1646 (Manuale)
p. 1646 (Manuale)
  • Nimike: Evangeliumit ja epistolat, iotca seuracunnas ymbäris aiastaian luetan eli weisatan, sunnuntaina ia muina pyhäpäivinä
  • Tekijä: [Olaus Elimaeus (toim.)]
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1618
  • Ulkoasu: [360] sivua; 8:o; kuvitettu

Ensimmäinen itsenäinen evankeliumikirja. Ei säilynyt kokonaisena. Laatijana todennäköisesti tuolloin Tukholman suomalaisen srk:n kirkkoherra Olaus Elimaeus, toimitustyön apuna Thomas Georgii. Sisältää kirkkovuoden mukaan järjestetyt evankeliumi- ja epistolatekstit sekä kollehtarukoukset. Lopussa myös muuta liturgista aineistoa kuten rukouksia.

Kirkkokäsikirjat (7), evankeliumikirja (2).

Painettu uudestaan: 1622 (uud.), 1630, 1637, 1644. Evankeliumit ja epistolat kuuluu olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun manuale-teoksiin (1646-93) ja muihin kansankäsikirjoihin (1668-90).

25. Jälkimuisto-kirjoitus | n. 1619

  • Nimike: [Jä]lkimuisto-kiriotus, Liuttulan sukulaisten [tapatur]-maisesta [...]n iotca nuorel ijäll tästä surkeudesta Iumala pois cutzunu [...]akillen tila andamahan nijstä edesmennehistä oikein aiachdella; oma ajan [...] ja nijtä surullisia lochdutella, kirjoitettu
  • Painettu: [kirjapaino tuntematon]; viimeistään 1619
  • Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 1:o

Kansalliskirjaston mukaan julkaisun kohdehenkilönä "Speitzin suvun perilliset Hämeessä". Nelikielinen; suomi-latina-saksa-ruotsi.

Henkilökirjaset (1), hautajaiset (1).

Ei painettu uudestaan.

26. Suomenkielinen virsikirja | 1621

  • Nimike: Soomenkielinen wirsikiria, Soomencocouxis Jumalata kijttä soomenkielellää, tehty m. Jacobilda Soomalaiselda, ia muilda Soomen papilda
  • Tekijä: Olaus Elimaeus (toim.)
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1621
  • Ulkoasu: 299 sivua; 8:o; osa nimiösivun tekstistä painettu punaisella

Kolmas suomenkielinen virsikirja. Virsiä yhteensä 153 - mukana lähes kaikki Finnon virsikirjan (n. 1583) virret. Viipurin piispa Olaus Elimaeuksen toimittamana tarkoitettu lähinnä maan itäosien käyttöön. 

Hengellinen runous (4), virsikirja (3).

Ei painettu uudestaan.

27. Postilla: 1. osa | 1621

  • Nimike: Postilla, eli vlgostoimitus, nijnen ewangeliumitten päälle cuin ymbäri aiastaian, saarnatan Iumalan seuracunnasa. Caickein jumalisten ia hywäin suomalaisten, jotca Iumalata ia hänen pyhä sanans racastawat, hywäxi, opixi ia oiennuxexi, tehty ia coconpantu. I. osa. Adwenti sunnuntaista nijn pyhän colminasuiden sunnuntain asti. 
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1621
  • Ulkoasu: 1264 sivua; 4:o; kuvitettu

Ensimmäinen suomenkielinen postilla. Sorolaisen monumentaaliteos, jonka vaikutus suomalaiseen saarnaan on ollut perustavanlaatuinen. Ensimmäinen osa sisältää saarnat adventista Marianpäivään.

Saarnat ja puheet (1), postilla (1-1).

Ei painettu uudestaan.

28. Rististä ja kiusauksesta | 1622

  • Nimike: Ristist ja kiusauxest p. isäden ja martyritten oppi ja neuwo ruodzin kielexi käätty ja coottu. à m. Petro Gotho Norcopensi. Ia nyt suomexi ulos tulkittu Riigan caupungis. à Carolo Pictorio Aboensi.
  • Tekijät: Petrus Johannis Gothus (ruots.) & Carolus Olai Pictorius (suom. toim.)
  • Painettu: Riika; Nicolays Mollyn; 1622
  • Ulkoasu: 112 sivua; 8:o

Ensimmäinen laajempi suomenkielinen hartaudellinen opetuskirja, aikaisemmin olivat ilmestyneet vain kaksi rukouskirjaa (1544, 1583) ja Jerusalemin hävityksen historia (1616). Pictoriuksen toimittama kirja  pohjautuu Petrus Gothuksen teokseen Om korss och anfechtning (1588). Loppuun on suomennettu keskustelu "Syntisen ja Jumalan sanan" välillä sekä kuolemasta kertova virsi Salaisest nousin warhain.

Hartaus ja opetus (4), opetuskirja (1).

Ei painettu uudestaan.

29. Neljä suloista ja lohdullista kiitos- ja rukousveisua | 1622

  • Nimike: IV. suloista ja lohdullista kijtos ja rucous weisu Iumalan cunniaxi ja suomalaisten hywäxi käätty ja lauletta tehty Dynminnin linnas. A Carolo Pictorio, Aboensi militum concionatore.
  • Tekijä: Carolus Olai Pictorius (suom. toim.)
  • Painettu: Riika; Nicolaus Mollyn; 1622
  • Ulkoasu: 16 sivua; 8:o; nuotteja

Ensimmäinen suomenkielinen arkkiveisujulkaisu - toisaalta julkaisua voitaneen paremminkin pitää virsikokoelmana. Kaksi virttä ovat suomennos Sigfridus Forsiuksen virsikokoelmasta Andeliga psalmer och wijsor (1614). Virret alkavat sanoin: 1. Suru ilon edell... (ruots. Sigfridus Forsius) | 2. Suru Jumal cuing sinu kiitän... | 3. Iloisest tahdon weisat... | 4. Ainostans toevos heit Jumalan pääll... (ruots. Sigfridus Forsius).

Hengellinen runous (5), arkkiveisu (1) / virsikokoelma (1).

Ei painettu uudestaan.

30. Postilla: 2. osa | 1625

  • Nimike: Postilla, eli vlgostoimitus, nijnen ewangeliumitten päälle cuin ymbäri aiastaian, saarnatan Iumalan seuracunnasa. Caickein iumalisten ia hywäin suomalaisten, iotca Iumalata ja hänen pyhä sanans racastavat hywäxi opixi ia oiennuxexi tehty ia coconpantu. Toinen osa. Pyhän colminaisuden sunnuntaista nijn adwenti sunnuntain asti.
  • Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
  • Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1625
  • Ulkoasu: 982 sivua; 4:o; kuvitettu; osa nimiösivun tekstistä painettu punaisella

Ensimmäisen suomenkielisen postillan toinen osa, ensimmäinen osa vuonna 1621. Sorolaisen monumentaaliteos. Toinen osa sisältää saarnat Kolminaisuudenpäivästä pyhäinpäivään. Sorolaisen postillan toinen osa on tiettävästi myös ensimmäinen teos, jonka alussa on suomenkielinen onnitteluruno tekijälleen. Sen kirjoittaja on ylioppilas Olaus Petri Sämingensis.

Saarnat ja puheet (2), postilla (1-2).

Ei painettu uudestaan.

31. Yksi rukous yhteisesti tähän aikaan | 1626

  • Nimike: Yxi rucous yhteisesti tähän aican : caikis christilisis seoracunnis sangen tarpelinen luetta
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1626
  • Ulkoasu: [4] sivua; [4:o]

Ei tiedossa säilynyttä kappaletta. Sivumäärä ja bibliografinen koko merkitty seuraavan rukouksen (n. 1656) mukaan.

Kirkolliset virallisjulkaisut (1), rukous (1).

Ei painettu uudestaan. 

32. Suomenkielinen tri Martti Lutherin pienempi katekismus | 1628

  • Nimike: Somen kielinen d. Martinus Lutherin pienembi catechismus saxan kielen jälken ojettu, a Canuto Carelio Vijdeburgio. Ja hänen culutuxellans painettu Stockholman caupungis.
  • Tekijä: Canutus Martini Carelius
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1628
  • Ulkoasu: 80 sivua; 4:o

Katekismukset (8), vähä katekismus (5).

Ei painettu uudestaan.

33. Katekismus eli kristillinen oppi | 1628

  • Nimike: Katehizmus" èli se hristilinen' op'pi menden" uskom" pâe kappalegista
    Katehizis" lûteranskij, napečatannyj v" Stokgol'mě, v" 1628 godu kirillovskimi bukvami 

  • Tekijä: [tekijä tuntematon]
  • Painettu: Tukholma; Peter van Selow; 1628
  • Ulkoasu: [sivumäärä ja bibliografinen koko ei itselläni tiedossa]; kyrillisin kirjaimin

Painettu kyrillisin kirjaimin. Pippingin arvion mukaan (Pipping 40) suomenkielinen katekismus kyrillisin kirjaimin olisi painettu ensimmäisen kerran 1639-40. Onkohan kyseessä tämä teos? (vrt. nro 43)

Katekismukset (9), vähä katekismus (6).

Ei painettu uudestaan. Vuoden 1644 kyrillinen katekismus on eri teos.

34. Käsikirja | 1629

  • Nimike: Käsikiria, jossa on käsitetty, millätawalla Jumalan palwelus, christilisten ceremoniain ia kirconmenoin cansa, Somen seuracunnis pidhettämän pitä
  • Tekijä: Olaus Elimaeus (toim.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1629
  • Ulkoasu: 106 sivua; 4:o; kuva nimiölehdellä; nuotteja

Toimitustyön apuna Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Thomas Georgii. Turun piispa Ericus Erici Sorolaisen esipuhe. Suunnattu ensisijaisesti Viipurin hiippakunnan käyttöön, mutta käytetty myös Turun hiippakunnassa. Säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa 20-30 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (8), messujärjestys (4) & kirkolliset toimitukset (3).

Ei painettu uudestaan.

35. Passio | 1629

  • Nimike: Passio: meidhän herran Iesuxen Christuxen pijnan historia, neliäst evangelisterist coottu, wastwdhest rodzinkielisen iälken ylidzecadzottu ia oiettu
  • Tekijä: Thomas Georgii (toim.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1629
  • Ulkoasu: 40 sivua; 4:o; kuva nimiölehdellä

Loppuun liitetty omalla nimiöllä Thomas Georgiin suomentama Jerusalemin hävityksen historia.

Hartaus ja opetus (5), raamatunhistoria (1).

Painettu uudestaan: 1630 (56 sivua; 12:o). Passio ja Jerusalemin hävityksen historia sisältyy myös kaikkiin 1600-luvun manuale-teoksiin (1646-93) ja lukuisiin kansankäsikirjoihin (1668-88/1690).

36. Yksi kristillinen saarna | 1634

  • Nimike: Yxi christillinen saarna, pidhetty Turusa, sen suuren ychteisen rucous päivän pälle, 20. Maji, wuonna MDCXXXIV. ab Isaaco Rothovio episcopo Aboensi.
  • Tekijä: Isaacus Rothovius (ruots.) & Jacobus Henrici (suom.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1634
  • Ulkoasu: 40 sivua; 4:o

Rothoviuksen saarna on pidetty vuoden 1633 rukouspäivänä ja sen aiheena on lepopäivän pyhittäminen. Alkuteos Een christeligh predikan (1633). Suomentaja Jacobus Henrici Alastaron kirkkoherra.

Pipping mainitsee, että eräiden tietojen mukaan myös toinen Rothoviuksen saarnateos olisi käännetty suomeksi (Pipping 53). Ruotsiksi tämä yli 300-sivuinen saarnateos painettiin vuonna 1645 (SKB 3223).

Saarnat ja puheet (3), yksittäissaarna (1).

Ei painettu uudestaan.

37. Passio - virreksi sovitettu | 1636

  • Nimike: Passio, se on: meidän herran Iesuxen Christuxen pijnan historia virdeksi sovitettu ja suomalaisten tarpehexi iulijstettu, Bertuli Hordelilda. v.c. Auta mua Iumalan täsä tuscas
  • Tekijä: Bartholdus Johannis Hordelius
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1636
  • Ulkoasu: 16 sivua; pieni 8:o

Hengellinen runous (6), arkkiveisu (2).

Painettu uudestaan: 1690. 

38. Plakaati kymmenyksistä | 1638

  • Nimike: Kuningallisen maytt:in placati tijondist eli kymmenexist
  • Painettu: [Tukholma]; [painaja tuntematon]; [1638]
  • Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Asetus 22.2.1638. SKB:n mukaan typografian perusteella tämä (tai vastaava) julkaisu olisi painettu Turussa ja vasta vuonna 1662-67; kyseessä lienee siis uusintapainos.

Kirkolliset virallisjulkaisut (2), asetus (1).

Painettu uudestaan: n. 1665 (SKB 348).

39. Biblia - koko pyhä Raamattu | 1642

  • Nimike: Biblia, se on: coco pyhä Ramattu, suomexi. Pääramattuiden, hebrean ia grekan jälcken: esipuhetten, marginaliain, concordantiain, selitösten ia registerin cansa.
  • Painettu: Tukholma; Henric Keyser I; 1642 
  • Ulkoasu: noin 1530 sivua; 2:o; kuvitettu; täydellisessä kappaleessa neljä kuparipiirrosta

Ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu. Kirjan historian merkkitapaus. Vuoden 1642 Raamatun syntyhistoria on pitkä ja piispallinen; ensimmäinen raamatunkäännöskomitea asetettiin jo piispa Sorolaisen toimesta vuonna 1602, hankkeen maaliin ohjannut käännöskomitea (pj. Aeschillus Petraeus, siht. Jonas Raumannus) aloitti toimintansa vuonna 1638 piispa Rothoviuksen myötävaikuttamana. Painos 1200 kpl. Nykyään säilyneenä muutama sata. Kuparipiirroksia sisältävät kappaleet harvinaisia.

Raamatut (5), koko Raamattu (1).

Ei painettu uudestaan. Vuoden 1642 Raamatun merkitys suomen virallisen kirjakielen, puhumattakaan "pipliasuomen" vakiinnuttajana on ollut suuri. Seuraava koko Raamattu on vuoden 1685 Raamattu.

40. Corpusculum doctrinae | 1642

  • Nimike: Corpusculum doctrinae, hoc est: partes praecipuae, et summa christianae doctrinae, pueris in schola domiquae quaestiunculis propositae, & ubique ad catechismi d. Lutheri fundamentum relatae à m. Matthaeo Judice. Olim latino germanice nunc verò sveo-finnonice concinnatae, & ad fidem correctiorum exemplarium emendatae. 
  • Tekijä: Matthaeus Judex (lat.)
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1642
  • Ulkoasu: 128 sivua; 8:o

Kirja on kristinuskon keskeisten opinkohtien esittely ja tarkoitettu lähinnä (kirkollisen) kouluopetuksen tarpeisiin. Nelikielinen. Ruotsinkielisten osien laatija todennäköisesti upsalalainen Aegidis Aurelius, suomenkielisten osuuksien laatijasta ei tietoa. Lutherin rippikysymykset esiintyvät tässä ensimmäisen kerran suomeksi (vrt. nro 20). Teoksen lopussa on Bartholdus Johannis Hordeliuksen kaksi suomesta ruotsiksi kääntämää virttä. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (3), kirkon toiminta (1).

Ei painettu uudestaan.

41. Ylimmäisen keisarin Jeesuksen Kristuksen mandaatti | 1643

  • Nimike: Ylimmäisen keisarin Jesuxen Christuxen mandati eli käsky, weisattawaxi tehty, sillä nuotilla: Autuas autta köyhä waiwaist, etc. J. M. C. 
  • Tekijä: Johannes Matthiae Collinus (suom.)
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1643
  • Ulkoasu: 8 sivua; [12:o]

Ensimmäinen Suomessa ja Turun akatemian kirjapainossa painettu suomenkielinen julkaisu. Pippingin mukaan bibliografinen koko 12:o, SKB:n mukaan 8:o. Alkuperäinen virsi on saksankielinen (1524), Collinuksen suomennos on valmistunut ruotsinkielisestä käännöksestä. 

Virsi alkaa sanoin Jeesus sinä kunnian kuningas.

Hengellinen runous (7), arkkiveisu (3).

Ei painettu uudestaan.

42. Katekismus | 1643

  • Nimike: [Katechismus...]
  • Tekijä: Petrus Bjugg
  • Painettu: Tukholma; Peter van Selow; 1643
  • Ulkoasu: [88] sivua; [pieni 8:o]

Bjuggin katekismus ei ole säilynyt, mutta seuraavana vuonna kyrillisin kirjaimin painettu katekismus perustunee siihen. Sivumäärä ja bibliografinen koko merkitty tämän kyrillisen katekismuksen (nro 42) mukaan. Petrus Bjugg oli nimitetty Viipurin piispaksi vuonna 1642.

Katekismukset (10), vähä katekismus (7).

Ei painettu uudestaan.

43. Katekismus - kristillinen oppi | 1644

  • Nimike: Katechismus, eli se: christillinen oppi meiden uskom päe kappalegista nuorel ja yxikertaisel kansal sangen tarpellinen
  • Tekijä: [Henricus Martini Fattbuur (toim.)]
  • Painettu: Tukholma; Peter van Selow; 1644
  • Ulkoasu: 88 sivua; pieni 8:o; ladottu kyrillisin kirjaimin

Tämän kyrillisen katekismuksen pohjana on Bjuggin katekismus (nro 42). Translitteroija lienee Johan Bengtsson Rosenlindt. Pippingin arvion mukaan suomalainen katekismus kyrillisin kirjaimin olisi painettu ensimmäisen kerran 1639-40 (Pipping 40); kysymyksessä ei ole Bjuggin katekismuksen kyrillinen versio, vaan ilmeisesti vuoden 1628 kyrillinen katekismus (nro 33).

Katekismukset (11), vähä katekismus (8).

Ei painettu uudestaan.

44. Selitykset jokapäiväisiin huomen-, ehtoo- ja ruokarukouksiin | 1644

  • Nimike: Selityxet ioca-päiwäisten huomen-ehto-ia ruocalucuin eli siunausten, yxikertaisil saarnoill edespannut Laurent: Petri Aboico minist. verbi Dei in Loimi-Joki
  • Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1644
  • Ulkoasu: 128 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen saarnakokoelma (muu kuin postilla). Sisältää seitsemän saarnaa.

Saarnat ja puheet (4), saarnakokoelma (1).

Painettu uudestaan: 1860 (miltei vuoden 1644 painoksen mukainen).

45. Muutamat kristilliset saarnat yhteisestä synnintunnustuksesta ja siunauksesta | 1644

  • Nimike: Muutamat christilliset saarnat yhteisest-synnin tunnustoxest ia hywästisiunauxest, cocon-pannut à Laurentio Petri Aboico v. D. min. in Loimi-Ioki 
  • Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1644 
  • Ulkoasu: 40 sivua; 4:o

Sisältää kolme saarnaa. Laurentius Petri Loimaan kappalainen vuodesta 1636. Laurentius Petri kuuluu Sorolaisen rinnalla suomenkielisen saarnakirjallisuuden uranuurtajiin.

Saarnat ja puheet (5), saarnakokoelma (2).

Ei painettu uudestaan.

46. Yksi surullinen veisu | n. 1644

  • Nimike: Yxi surullinen weisu
  • Tekijä: [Jonas Matthiae Raumannus]
  • Painettu: Turku; Peder Wald; [1644]
  • Ulkoasu: 4 sivua; 8:o

Kyseessä on Margareta Henrikintyttären kuoleman johdosta valmistunut arkkiveisujulkaisu (akrostikon). Tekijä lienee Jonas Raumannus, joka otti virren mukaan myös kaksi vuotta myöhemmin toimittamansa Manuale finnonicum -kokoomateoksen virsikirjaan (1646; nro 49). SKB:n mukaan typografian perusteella painettu 1644-1660.

Virsi alkaa sanoin "Mun sieluni jälkin nyt pian..." (vuoden 1701 virsikirjassa numero 392).

Hengellinen runous (8), arkkiveisu (4).

Ei painettu uudestaan.

47. Rukouspäiväjulistus | 1645

Vuosi 1682
Vuosi 1682
  • Nimike: Me Christina ... mingä tähden : me olem yhdestä jumalisesta aicomisesta, hywaxi ia christelisexi ajatellu, vlgoskirjoitaxem yhden solen kijtos ia rucous päiwän, ylitze coco meidän waldacundam
  • Painettu: Turku; Peder Wald; [1645]
  • Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Asetus 26.9.1645. Ensimmäinen suomenkielinen painettu rukouspäiväjulistus tunnetaan säilyneenä ilmeisesti vuodelta 1645. SKB:n mukaan typografian perusteella painettu viimeistään 1654.

Kirkolliset virallisjulkaisut (4), asetus (2).

Rukouspäiviä vietettiin 1600-luvulla kolme ja vuodesta 1676 alkaen neljä kertaa vuodessa. Lisäksi voitiin määrätä ylimääräisiä rukouspäiviä. Rukouspäiväjulistukset - yksi per vuosi - suomennettiin ja painettiin kaikki Turussa ja lähes kaikki kvarttokokoisina. Sivumäärä oli tavallisesti kahdeksan.

48. Jerusalemin hävityksen historia - virreksi tehty | 1646

  • Nimike: Jerusalemin häwitöxen historia wirrexi tehty
  • Tekijä: [tekijä tuntematon]
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1646
  • Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Hengellinen runous (9), arkkiveisu (5).

Ei painettu uudestaan. Julkaistiin useita kertoja manuale-teosten yhteydessä (1646-1670, 1684).

49. Manuale finnonicum I | 1646

  • Nimike: Manuale finnonicum, se on: muutamat tarwittawat ia aina käsillä pidettävät suomenkieliset kirjat, nyt consistoriumin suosiost ia suomast ahkerasti cadzotut: ja muutamis cappalis ojetut ja enätyt. Studio Jonæ Matt. Raumanni.
  • Tekijä: Jonas Matthiae Raumannus (toim.)
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1646(-47)
  • Ulkoasu: noin 1140 sivua; 8:o

Ensimmäinen suomenkielinen kansankäsikirja -tyyppinen kokoomateos (olettaen, ettei vuoden 1630 "manualea" julkaistu yhteisellä nimiölehdellä; SKB 2538). Esikuvana vastaavat ruotsalaiset Enchiridion- ja Manuale sveticum-kokoomateokset. Jonas Raumannuksen suomeksi toimittaman teoksen kustansi ja sitä kauppasi raatimies Sigfridus Laurentii Salko. 

Sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri; 2. Suomenkielinen virsikirja (uud.); 3. Evankeliumit ja epistolat (1646); 4. Katekeesis eli kristillinen oppi (1646); 5. Passio Christi (1647); 6. Jerusalemin hävityksen historia & Jerusalemin hävityksen historia - virreksi tehty; 7. Rukouskirja (1647).

Kansankäsikirjat (1), manuale (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava manuale-tyyppinen kansankäsikirja painettiin Tukholmassa vuonna 1653. Turussa akatemian kirjapainossa ei painettu muita manuale-teoksia. 

50. Vähä kirja | 1647

p. 1653 (Manuale)
p. 1653 (Manuale)
  • Nimike: Wähä kirja, cuinga Jumalan palwelus christillisen tawan jälken meidän seoracunnisam pidetän; ja muut tarpelliset cappalet sijhen lisätyt
  • Tekijä: [Jonas Matthiae Raumannus (toim.)]
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1647
  • Ulkoasu: 48 sivua; pieni 8:o

Sisältää messujärjestyksen sekä joukon kirkollisia toimituksia. Teoksen esikuva Ruotsissa Petrus Rudbeckiuksen toimittamaan Enchhiridioniin sisältynyt Swenska kyrkeordningen (p. 1627). Vain muutama kappale säilynyt, nekin puutteellisina.

Kansankäsikirjat (2), kirkkokäsikirja (1). Teos on ollut kirkollisissa toimituksissa myös pappien käytössä, mutta virallinen kirkollinen käsikirja se ei ole.

Ei painettu uudestaan. Vähä kirja sisältyy - yleensä nimeltään ja sisällöltäänkin muunneltuna - yhteensä 15 kertaa manuale-teoksiin (1653-93) ja muihin kansankäsikirjoihin (1674-92).

51. Yksi kristillinen saarna kymmenestä neitsyestä | 1649

  • Nimike: Concio de decem virginibus yxi christillinen saarna kym̃enest neidzest, Matth. 25. Selitetty ja präntijn annettu a Laurentio Petri Aboico past. eccl. in Tammela.
  • Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1649
  • Ulkoasu: 48 sivua; 4:o

Laurentius Petrin kolmas saarnajulkaisu. Laurentius Petri Tammelan kirkkoherra vuodesta 1648.

Saarna ja puheet (6), yksittäissaarna (2).

Ei painettu uudestaan.

52. Confessio fidei | 1651

  • Nimike: Confessio fidei, se on Avgsbvrgin uscon tunnustos, svomexi, nijn että ne colmet yhteiset christiliset symbolat ia tunnustoxen artikelit ruodzin ia suomen kielen, hywin ia soweliast yhten sowitetut owat; ynnä etehen-pandun, ehkä halwan, nijn cuitengin tarpelisen, esipvhen cansa: käätty ia walmistettu a Jacobo Pauli Raumanno, omalla ahkerudell' ia culutuxella.
  • Tekijä: Jacobus Petri Raumannus (suom.)
  • Painettu: Tukholma; Henrik Keyser I; 1651
  • Ulkoasu: 152 sivua; 4:o

Ensimmäinen tunnustuskirjojen suomennos (mikäli Lutherin Vähän katekismuksen useita toimitettuja versioita ei oteta huomioon). Teos sisältää Raumannuksen pitkän esipuheen, kolme vanhan kirkon uskontunnustusta sekä Augburgin tunnustuksen. Kaksikielinen; ruotsi-suomi. Ensimmäinen nimike: Confessio fidei. Thet är, then Avsbvrgiske troos bekenelse vppå finska språket.

Kirkolliset virallisjulkaisut (5), tunnustuskirjat (1).

Ei painettu uudestaan. Vuoden 1693 Confessio fidei on uusi suomennos.

53. Viimeinen muisto | 1651

  • Nimike: Wijmeinen muisto, eli kirjoitus, ylitze ... f. Christinan Catharinan Steenbokin, ... herr Pietar Brahenn ... rackan puolisan ja cumpanin; ioca, ... sielunss Ivmalan käsin andoi.
  • Tekijä: Ericus Johannis Justander
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1651
  • Ulkoasu: 20 sivua; 2:o

Muistorunon kohdehenkilö on Pietari Brahen puoliso Christina Steenbock. Kolmikielinen; latina-ruotsi-suomi. Ensimmäinen nimike: Ultima justa... Toinen nimike: Sidste ehretienst...

Henkilökirjaset (2), hautajaiset (2).

Ei painettu uudestaan. Seuraava luetteloomme merkitty hautajaisruno on vasta vuodelta 1680. Ennen tätä ainakin Jacobus Brennerin muistojulkaisuun sisältyy yksi suomenkielinen, Johannes Rautheliuksen laatima muistoruno (1668; Pipping 141); tämä teos on kuitenkin lähinnä latinankielinen.

54. Haudan ylitse kirjoitus | 1652

  • Nimike: Epitaphium, se on haudan : ylitzen kirjoitus, ... waimolle, Christina Staphanin tyttärelle, cunniallisen ja hywin oppenen miehen, dn. Bartholdi Simonis Judii Nybynsis, edesmennelle rackahall puolisalle.
  • Tekijä: Ericus Johannis Justander
  • Painettu: Turku; Peder Wald; 1652
  • Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 1:o

Kohdehenkilö Christina Staphanintytär. Justanderilta on suomenkielellä peräisin myös Viipurin Siikaniemen kirkonvihkimiseen valmistunut gratulaatioruno (1664; Pipping 110); varsinainen teos, Samuel Reuterin pitämä kirkonvihkimissaarna on kuitenkin ruotsinkielinen.

Henkilökirjaset (3), hautajaiset (3).

Ei painettu uudestaan.

55. Manuale finnonicum II  | 1653

  • Nimike: Manuale finnonicum, josa löytän kymmenen kirja...
  • Tekijä: [Ignatius Meurer (kirjanpainaja-kustantaja)]
  • Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1653(-54)
  • Ulkoasu: noin 1150 sivua; 12:o

Ensimmäinen "Manuale finnonicum" on painettu Ignatius Meurerin toimesta ilmeisesti jo vuonna 1630. Ei ole kuitenkaan varmaa, onko tämä vielä ilmestynyt yhteisellä nimiölehdellä varustettuna.

Vuoden 1653 painos sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri; 2. Yksi vähä suomenkielinen virsikirja (1652/53); 3.-6. Evankeliumit ja epistolat (1653); Passio Christi; Jerusalemin hävityksen historia & Jerusalemin hävityksen historia -virreksi tehty; Vähä kirja; 7. Vähä katekismus (1652/54); 8. Daavidin psalttari; 9.-10. Rukouskirja (1653); Athanasioksen tunnustus.

Kansankäsikirjat (3), manuale (2).

Painettu uudestaan: 1658, 1664, 1670, 1684. Vuoden 1658 painoksessa mukana 10 kirjaa, vuoden 1664 painoksessa 12 (lisätty Lutherin Kauniit kysymykset alttarin sakramentista sekä Hieronymuksen profetia), vuoden 1670 painoksessa 13 (lisätty Johannes Avenariuksen Kristilliset aamu- ja ehtoorukoukset) ja vuoden 1684 painoksessa 13 (kirjanpainajana tällöin Johann G. Eberdt). Olen merkinnyt eri teokseksi vuonna 1671 Tukholmassa Henric Keyserillä painetun manualen.

56. Exercitium catecheticum | n. 1653

  • Nimike: Exercitium catecheticum hyemale lectione & repetitione
  • Tekijä: Aeschillus Petraeus
  • Painettu: Turku; [Peder Waldin leski]; [1653]
  • Ulkoasu: 12 sivua; 4:o

Ohjekirjanen papeille paastonajan katekismuskuulusteluja varten. Kaksikielinen; latina-suomi.

Kirkolliset virallisjulkaisut (6), kirkon toiminta (2).

Ei painettu uudestaan.

57. Modus absolvendi confitentes | n. 1653

  • Nimikkeet: Modus absolvendi confitentes 
  • Tekijä: Aeschillus Petraeus
  • Painettu: Turku; [Peder Waldin leski]; [1653]
  • Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Ohjevihkonen papaille ehtoollisvieraiden rippiä varten; täydentää Rothoviuksen konstituutioissaan antamia ohjeita. Painovuotta tai painajaa ei ole tässäkään julkaisussa mainittu. Todennäköisesti tämäkin piispuuden alkuajoilta; SKB:n mukaan 1653-55. Aeschillus Petraeus toimi Turun piispana vuosina 1652-57. Kaksikielinen; latina-suomi. 

Petraeus laati ohjevihkosen myös pappien sairaskäyntejä/yksityisrippiä varten (Modus visitandi aegrotos). Painetusta teoksesta (n. 1652-57) ei ole tiedossa säilynyttä kappaletta; säilyneet käsikirjoitukset ovat pelkästään ruotsinkielisiä. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (7), kirkon toiminta (3).

Ei painettu uudestaan.

58. Lyhyt hääsaarna | 1654

  • Nimike: Lyhy hää-saarna. Iosa awioskeskyn asettaja, cuinga sihen walmistettaman, ja sijnä oldaman pitä, osotetan. ... her Simon Clemen poica Muuli Ab. Iumalan sanan palwelian Oriwedellä, rackan heimolaiseni. Hänen rackan emendens cansa ... Walbor Iosephin tyttären, häisä.
  • Tekijä: Thomas Bartholdi Rajalenius
  • Painettu: Turku; Peder Waldin leski; 1654 
  • Ulkoasu: 24 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen hääsaarnajulkaisu. Nimiösivun mukaan pidetty 13.2.1648.

Henkilökirjaset (4), hääsaarna (1).

Ei painettu uudestaan.

59. Kristillinen ruumissaarna | 1654

  • Nimike: Christilinen rwmis-sarna ... Iohan Bomgardin ... herr Petar Brahen, greifwin Wijsingzboris, wapaherran Cajanaas, ... foudin Brahelinnan läänin ylidzen; hautamises. Joca Herrasa nuckui anno 1653. 24. julij, ia samana wuona 4. augusti s. Michelin kircosa, suresa Sawoisa haudattin, ... pidetty â Georgio Andreae ecclesiae Christineae v. d. ministro 
  • Tekijä: Georgius Andrae Kyander
  • Painettu: Turku; Peder Waldin leski; 1654
  • Ulkoasu: 32 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen ruumissaarnajulkaisu. Julkaistu samana vuonna myös ruotsiksi.

Henkilökirjaset (5), ruumissaarna (1).

Ei painettu uudestaan.

60. Muutamat kristilliset saarnat | 1654

  • Nimike: Muutamat christilliset saarnat: iotca ioca wuosi Iumalan seuracunnas saarnatan ia edespannan. Pidetyt, coconpannut ia omalla culutuxella präntättä annetut a Thoma B. Raialenio comministro Huittensi.
  • Tekijä: Thomas Bartholdi Rajalenius
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1654
  • Ulkoasu: 120 sivua; 4:o

Kuusi pääsiäiseen liittyvää saarnaa. Huittisten kappalainen Thomas Rajalenius kuuluu Sorolaisen ja Laurentiuksen rinnalla suomenkielisen saarnakirjallisuuden uranuurtajiin.

Saarnat ja puheet (7), saarnakokoelma (3). 

Ei painettu uudestaan.

61. Kihlaamisen tapa | n. 1654

  • Nimike: Kihlamisen tapa
  • Tekijä: Aeschillus Petraeus
  • Painettu: [Turku]; [Peter Hansson]; [1654]
  • Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Vihkonen sisältää kahdeksan kohtaa sisältävät ohjeet avioesteiden tutkimiseksi ja avioliittoon vihkimisen - "kihlaamisen" - kaavan. Ideana on vahvistaa kirkollisen vihkimisen oikeudellista luonnetta. Tästäkin painovuosi puuttuu; SKB:n mukaan 1651-54. Käännettiin ja painettiin myös ruotsiksi.

Kirkkokäsikirjat (9), kirkolliset toimitukset (4).

Ei painettu uudestaan.

62. Asetus meidän kristillisen oppimme oikeasta harjoituksesta ja säilyttämisestä | 1655

  • Nimike: Asetvs, ... meidän christellisen opin oikiast hariotuxest ia conservationist, techty Stockholmis 25. junij ao. 1655.
  • Painettu: [Turku]; [Peter Hansson]; 1655
  • Ulkoasu: 16 sivua; 4:o

Vuoden 1655 uskontosääntö. Asetus annettu 25.6.1655.

Kirkolliset virallisjulkaisut (8), asetus (3).

Painettu uudestaan: 1667 (täydennetty; 12 sivua). Uskontosääntö uudistettiin myös vuonna 1671, mutta tällöin sitä ei ilmeisesti painettu suomeksi.

63. Säädös papiston erioikeuksista | 1655

  • Nimike: Me Carl Gustaff ... temme tiettäwäx : että ... herrat pispat, ... osottaneet ... drottning Christinan privilegiat anno 1647 heille annetut, ... anoden, että me samat privilegiumit wahwista tahdosimme. ... löydämme itzem halullisexi holhoman ... että papit estämätä mahtawat nautita ja tawoitta ennen nimitetyt heidän privilegiumins, ...
  • Painettu: [Turku]; [Peter Hansson]; [1655]
  • Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Asetus 29.6.1655. Ensi kerran pappissäädyn erioikeuksista säädettiin vuonna 1647/50, mutta näitä ei ilmeisesti painettu suomenkielisenä. Papiston privilegiot sisälsivät myös säännöksiä esim. seurakunnan oikeuksista papinvirkoja täytettäessä (contra aateliston patronaattioikeus). Pippingillä nimike hieman erilainen kuin Kansalliskirjaston hakupalvelussa - jotain sekaannusta siis on. SKB:n mukaan näyttäisi olevan painettu ensimmäisen kerran vasta 1673-76. Pippingin mukaan ilmeisesti sekä vuonna 1655 (Pipping 78) että 1673 (Pipping 173).

Kirkolliset virallisjulkaisut (9), asetus (4).

Painettu uudestaan: n. 1673 (SKB 365; kaksikielinen), 1680 (kaksikielinen), 1689 (kaksikielinen), [1723].

64. Kristillinen saarna haureuden välttämisestä | 1656

  • Nimike: Concio de vitanda fornicatione christilinen saarna huoruden wältämisest pidetty ja präntijn annettu. Laurentius Petrilda Tammelan pitäjän kirkoherralda 
  • Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1656
  • Ulkoasu: 36 sivua; 4:o

Saarnat ja puheet (8), yksittäissaarna (3).

Ei painettu uudestaan.

65. Muutamat kristilliset rukoukset | 1656

  • Nimike: Mwtamat christelliset rucouxet, Jumalan seuracunnasa ychtisest, lijatengin saarnastolist luettawat
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1656
  • Ulkoasu: 12 sivua; 4:o; kuva nimiösivulla

Ohjevihko saarnan yhteydessä luettavista synnintunnustuksesta ja esirukouksista.

Kirkkokäsikirjat (10), saarnatuoliliturgia (3).

Painettu uudestaan: 1670 (laajennettu; 24 sivua).

66. Kiertokirje | 1656

  • Nimike: Cunnialiselle ja christilliselle Jumalan seuracunnalle, Jumalan armo ja ystäwuys Jesuen Caristuyen cautta
  • Tekijä: Aeschillus Petraeus
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1656
  • Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen Turun tuomiokapitulin kiertokirje. Sisältää esityksen piispantarkastuksesta ja seurakunnissa luettavaksi tarkoitetun tätä koskevan ilmoituksen. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (10), kirkon toiminta (4).

Julkaisusta on ilmeisesti säilynyt myös variantti (SKB 4129).

67. Psalmi ja rukous sodan aikana | n. 1656

  • Nimike: Psalm: ja rucou: sodan aican 
  • Painettu: [painopaikka ja painaja tuntematon]; [1656]
  • Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Koskee vuosina 1655-1661 käytyä toista Pohjan sotaa. Sodan voitokkaan taistelun jälkeen painettiin myös kirkoissa luettavaksi tarkoitettu kiitos (SKB 2171).

Kirkolliset virallisjulkaisut (11), rukous (2).

Ei painettu uudestaan.

68. Ajan tieto | 1658

p. 1684
p. 1684
  • Nimike: Synopsis chronologiae Finnonicae, rythmica eli ajan tieto, Suomenmaan menoist ja vscost, erinomaisest Suomen pispoist cungin kuningan ajall, lyhykäisijn rijmein coottu Laurentio Petri Ab: pastore Tamm. 
  • Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1658
  • Ulkoasu: 16 sivua; 8:o

Ensimmäinen itsenäinen suomenkielinen kokonaisesitys Suomen (kirkko)historiasta. Runomuotoinen.

Hartaus ja opetus (6), kirkkohistoria (2).

Painettu uudestaan: 1671 (laajennettu), 1684, 1695, 1752 (toim. Carl Rein), 1891 (toim. J. A. Cederberg).

Ajan tieto (1658)

69. Jeesuksen Kristuksen, meidän ainoan välimiehemme,  kärsimisen historia | 1659

  • Nimike: Hircus emissarius novi foederis, se on: Iesuxen Christuxen meidän ainoan wälimiehem, kärsimisen historia; senjälkeen cuin se on neliäldä ewangelistald coconpandu; ja paston ajalla. maalla', Iumalan seoracunnas saarnattawaxi asettettu; lyhykäises seitzemäs saarnas selitetty ab Abraham Ikalensi theol. studioso
  • Tekijä: Abrahamus Abrahami Ikalensis
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1659
  • Ulkoasu: 208 sivua; 4:o

Sisältää seitsemän paastonajan saarnaa. Ikaalisten kappalainen Abrahamus Abrahami kuuluu Sorolaisen, Laurentius Petrin ja Thomas Rajaleniuksen rinnalla suomenkielisen saarnakirjallisuuden uranuurtajiin.

Saarnat ja puheet (9), saarnakokoelma (4).

Ei painettu uudestaan.

70. Yksi yhteinen rukous saarnan jälkeen | 1660

  • Nimike: Yxi ychteinen rucous sarnan jälken, joca caikeisa seuracunnis ylitze coko Ruotzin rijkin, nijncuin tämän ajan tuska suresta waari, on pidettäpä
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; [1660]
  • Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Kirkolliset virallisjulkaisut (12), rukous (3).

Ei painettu uudestaan.

71. Asetus aateliston kirkollisista tavoista | 1664

  • Nimike: Asetos ja käsky, muutamist ylönpaldisist ja sijwottomist tawoist ia ylitzekäymisist, awuin owat tapachtunut adeleitten kichlauxis, pidois, lapsenristiäisis ja maahapaniaisis 
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1664
  • Ulkoasu: 16 sivua; 4:o

Asetus 30.8.1664.

Kirkolliset virallisjulkaisut (13), asetus (5).

Ei painettu uudestaan.

72. Asetus porvariston kirkollisista tavoista | 1664

  • Nimike: Asetos ja käsky, muutamitten ylitzekäymisisten ja sijwottomutten poispoistamisest, waldacunnan borgerskapin eli cauppamiesten kihlauxis, pidois, lapsenristiäisis ja maahanpaniaisis, nijn myös waattein parsisa 
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1664
  • Ulkoasu: 22 sivua; 4:o

Asetus 5.10.1664.

Kirkolliset virallisjulkaisut (14), asetus (6).

Ei painettu uudestaan.

73. Kristillinen ruumissaarna | 1665

  • Nimike: Conati succurre mihi dulcissime Jesu. Ode consolatoria eli christilinen ruumiin saarna iumalisten lohdutuxist, jolla he taitawat elämäs ja cuolemas wirgotta ia wahwista itzens.
  • Tekijä: Johannes Gregorii Favorinus
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1665
  • Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Toinen suomenkielinen ruumissaarnapainate; ensimmäinen vuonna 1654, seuraava vuonna 1671. Lisäksi joissakin ruotsinkielisissä ruumissaarnajulkaisuissa esiintyi suomenkielisiä muistorunoja; tällaisia olivat ainakin Daniel Reuterin (1664; Pipping 107) ja Gabriel Laguksen (1668; Pipping 144) laatimat. 

Henkilökirjaset (6), ruumissaarna (2).

Ei painettu uudestaan.

74. Yksi paras lasten tavara | 1666

p. 1666 (ruotsiksi)
p. 1666 (ruotsiksi)
p. 1758
p. 1758
  • Nimike: Yxi paras lasten tawara on I. ABC kirja. II. Catechismus. III. Kysymyxet. IV. P. Raamatun erinomaiset opetus sanat 
  • Tekijä: Johannes Gezelius vanh.
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1666
  • Ulkoasu: 96 sivua; 8:o

Eri muodoissaan käytetyin suomenkielinen katekismus 1600-luvun lopussa ja 1700-luvulla. Julkaistu myös ruotsiksi vuonna 1666. Toisesta, vuoden 1670 painoksesta alkaen Gezeliuksen katekismukset pyrittiin kaiketi painamaan omassa kirjapainossa Johan Winterillä.

Katekismus jakaantuu neljään osaan ja etenee pedagogisesti helpommasta vaikeampaan: 1. Aapinen (myös katekismuksen pääkappaleet); 2. Katekismus (Lutherin selityksin ja huoneentaulu); 3. Kysymysosa (nojautuu mm. Rudbeckiuksen kysymyskirjaan Eenfalligha fråghor, 1643); 4. Raamatunkohdat (pohjautuu mm. Olaus Laureliuksen oppikirjaan Articolurum fidei synopsis biblicaan, 1649).

Katekismukset (12), aapiskatekismus (3).

Painettu uudestaan: 2.p. 1670 (ei säilynyt; 12:o), 3.p. 1674 (ei säilynyt; 16:o), 4.p. 1680 (ei säilynyt), 5.p. 1682 (ei säilynyt), 6.p. 1683 (ei säilynyt), 7. uud. p. 1684 (kysymysosaa lyhennetty ja raamatunkohdat korvattu rukousosalla "Muutamat kristilliset rukoukset"), 3x1687 (viidenneksi osaksi "Athanasioksen tunnustus"), 1691, 1693. 1700-luvulla Gezeliuksen katekismuksesta otettiin noin 60 painosta; nimeksi vakiintui Lasten paras tavara, rukousosa tippui kokonaan pois vuoden 1702 painoksesta alkaen ja vuodesta 1724 lähtien Athanasioksen tunnustuksen jälkeen seurasivat Seitsemän kuningas Daavidin katumuspsalmia. Myös Medelplanin tunnettu puuhun leikkaama katekismus (1719) on Gezeliuksen katekismuksen pohjalta syntynyt.

75. Plakaati valoista ja sapattirikoksista | 1666

  • Nimike: Placati ja säändö waloista ja sabbathin eli lepopäiwän rikoxesta 
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1666
  • Ulkoasu: 38 sivua; 4:o

Asetus 2.10.1665.

Kirkolliset virallisjulkaisut (15), asetus (7).

Painettu uudestaan: 1680. Valoja ja sapattirikoksia koskeva sääntö uudistettiin myös vuonna 1687, mutta tällöin sitä ei ilmeisesti painettu suomeksi. Sen sijaan asetus julkaistiin vuoden 1688 kirkkolain liitteenä.

76. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen viimeisestä puheesta ristin päällä riippuessa | 1667

  • Nimike: Cantio cygnea domini nostri, Jesu Christi. Se on: meidän Herran Jesuxen Christuxen wijmeisest puhest, ristin päälle rippuesa: eli jumaliset ajatoxet, ylidze nijdhen seidzemen ihanaisten sanaen, cuin Herra Jesus ristin päälle puhunut on
  • Tekijä: Andreas Michaelis Pacchalenius (suom.)
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1667
  • Ulkoasu: 248 sivua; 8:o

Ensimmäinen suomenkielinen hartausteos, jonka lähtökohtana on raamatunkohtien selittäminen. Alkuteos Porvoon kirkkoherra Henricus Carstenius vanhemman ruotsinkielinen Cantio cygnea domini nostri Jesu Christi, thet är: wårs Herres Jesu Christi Swane-sång (1656; 2.p. 1690, 3.p. 1718, 4.p. 1749).

Hartaus ja opetus (7), raamatunselitys (1).

Ei painettu uudestaan.

77. Virret | n. 1667

  • Nimike: L. P. A. wirret. I. Pahain pijnast ja hywäin autudest: II. Leskein ja orwoin lohdutuxest. III. Äkilisest cuolemast lohdutus IV. Rucous (omaisten) waeldawaisten edest
  • Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; [1667]
  • Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

SKB:n mukaan painettu vuosien 1664-83 välisenä aikana. Ilmestyneet ilmeisesti myös vuoden 1668 virsi- ja evenkeliumikirjan liitteenä; toisaalta SKB:n mukaan itsenäisen julkaisun "varhaisin mahdollinen painovuosi saattaa olla myös 1672".

Hengellinen rukous (10), virsikokoelma (2).

Ei painettu uudestaan.

78. Suomenkielinen virsi- ja evankeliumikirja | 1668

  • Nimike: Suomenkielinen wirsi ja ewangeliumi kiria. Josa myös paidzi nijtä löytän...
  • Tekijä: Johannes Gezelius vanh. (toim.)
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1668 
  • Ulkoasu: noin 600 sivua; 4:o

Sisältää seuraavat teokset: 1. Kalenteri; 2. Virsikirja; 3.-6. Evankeliumit ja epistolat (1667); Katekismus (pelkkä Lutherin katekismus); Passio Christi; Jerusalemin hävityksen historia.

Kansankäsikirjat (4), virsi- ja evankeliumikirja (1).

Painettu uudestaan: 1674 (noin 830 sivua; 12:o) - tässä painoksessa on 10 kirjaa; lisätty Kirkkojärjestys (vuoden 1647 Vähä kirjan hieman muokattu painos), Athanasioksen uskontunnustus, Yksi vähäinen rukouskirja (sisältää myös litanian) ja Johannes Avenariuksen Aamu- ja ehtoorukoukset. Olisiko vuonna 1685 painetussa virsikirjassa (Pipping 249/SKB 4230) kyseessä vuoden 1674 virsikirjan uusintapainos? 

79. Käsikirja jumalanpalveluksesta ja kristillisistä kirkonmenoista | 1669

  • Nimike: Käsikiria Jumalan palweluxesta, ja christilisistä kircon menoista, jotca meidän seuracunnisam pitä pidettämän
  • Tekijä: Johannes Gezelius vanh. (toim.)
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1669
  • Ulkoasu: 132 sivua; 4:o

Vuoden 1614 kirkkokäsikirjan toimitettu uusintapainos. Säilynyt useita kymmeniä kappaleita.

Kirkkokäsikirjat (11), messujärjestys (5) & kirkolliset toimitukset (5).

Ei painettu uudestaan.

80. Rukouskirja | 1669

  • Nimike: Rucous kirja, ionga monill iumalisilla, tarpelisilla ja caickinaisis sekä hengellisis että ruumillisis tarpeisa soweljoilla, wanhast suomenkielen nijn myös muista rucouskirjoista cootuilla rucouxilla enätyn
  • Tekijä: Johannes Gezelius vanh. (toim.)
  • Painettu: Turku; Johan Winter; 1669
  • Ulkoasu: 232 sivua; 8:o

Finnon rukouskirjan (1583) toimitettu uusintapainos.

Hartaus ja opetus (8), rukouskirja (3).

Ei painettu uudestaan.

81. Yksi harras ja sydämellinen rukous | 1669

  • Nimike: Jumalan seoracunda tahdois tehdä yhden hartan ia sydämmellisen rucouxen, meidän rackan taiwallisen Isäm tygö, että hän hänen poicans Iesuxen Christuxen tähden, tahdois rangasta Satanan ja hänen tyranniudens, cuin hänell canßan suruttomattomuden, Jumalan sanan ja saarnawiran ylencatzen tähden, on sallittu tehdä muuttamitten personain nijn nuorten cuin wanhain cansa, ylhäll Itädaalas ja Bohuusin läänis 
  • Painettu: [painopaikka ja painaja tuntematon]; [1669]
  • Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Kaksikielinen; suomi-ruotsi. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (16), rukous (4).

Ei painettu uudestaan.

82. Muutamat yksinkertaiset kysymykset | 1670

p. 1671
p. 1671
  • Nimike: [Mutamat yxikertaiset kysymyxet, uloswedetyt endisistä,ja pidemmistä kysymyxistä (cuin owat cootut nijden tähden, jotca tahtowat Lutheruxen selityxen P. Ramatun perustoxella wahwista) ja uloskäynet, että yhtäläinen tapa pidettäisin caikisa seuracuñisa]
  • Tekijä: Johannes Gezelius vanh.
  • Painettu: Turku; Johan Winter; 1670
  • Ulkoasu: 24 sivua; 12:o

Lyhennelmä Gezeliuksen Yksi paras lasten tavara -katekismukseen (1666) sisältyneestä kysymysosasta. Sisältää myös kokonaan uusia kysymyksiä ja Athanasioksen uskontunnustuksen. Ensimmäista painosta ei tunneta säilyneenä. Julkaistiin myös ruotsiksi vuonna 1670.

Katekismukset (13), nuorten opetus (1).

Painettu uudestaan: 2.p. 1671, 3.p. 1673 (ei säilynyt), 2x1685-1701, 1687, 1695. Lars H. Backmann toimitti Gezeliuksen kysymyskirjan uudestaan vuonna 1739.

83. Kristillinen saarna enkeleistä | 1671

  • Nimike: Concio synodalis de angelis, christillinen saarna engeleistä, jonga Turun duomiokircosa pappein cocouxesa, 1666. wuonna jälken Jesuxen Christuxen syndymisen 19. januarij on pitänuyt Laurentius Petri praepositus & pastor Tammelensis
  • Tekijä: Lurentius Petri Aboicus
  • Painettu: Turku; Johan Winter; 1671
  • Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Vuoden 1666 synodaalisaarna. Pipping mainitsee, että eräiden tietojen perusteella myös Georgius Alanuksen saarna/puhe enkeleistä olisi käännetty suomeksi (Concio de angelis, 1668; Pipping 143).

Saarnat ja puheet (10), yksittäissaarna (4).

Ei painettu uudestaan.

84. Manuale finnonicum III | 1671

  • Nimike: Täsä uudes suomalaises manuales. Löytän nämät caxikymmendä kirja...
  • Tekijä: Henric Keyser II (kirjapaino-kustantaja)
  • Painettu: Tukholma; Henric Keyser II; 1671
  • Ulkoasu: noin 1180 sivua; 8:o; teemakuva

Kirjanpainajaksi on nimiösivulla mainittu Friedemann Hetstädt. Keyserien kirjapainosta oli aikaisemmin valmistunut myös saamenkielinen manuale (Manuale lapponicum, 1648). Sen ruosinkielisestä manualesta saameksi käänsi Alatornion kirkkoherra Johannes Tornaeus.

Toinen nimike: Novum manvale finnonicum iosa löytän 20 kiria toisella puolella nimitetyt. 

Sisältää 20 kirjaa: 1. Ajantieto (kalenteri); 2. Daavidin Psalttari; 3.-6. Jeesus Siirakin kirja; Jeremian valitusvirret; Tobiaan kirja; Susannan historia; 7. Täydellinen virsikirja; 8. Evankeliumit ja epistolat; 9.-10. Lutherin katekismus (Sorolaisen Vähä katekismus); Huoneentaulu; 11. Athanasioksen uskontunnustus; 12.-14. Kristuksen piinan historia; Kristuksen ylösnousemisesta; Kristuksen taivaaseen astmisesta; 15. Jerusalemin hävityksen historia; 16. Hieronymuksen profetia; 17. Käsikirja (Vähä kirjan muunneltu uusintapainos); 18. Täydellinen rukouskirja; 19. Matkamiesten rukoukset; 20. Yhteiset rukoukset. Lopussa rukouskirjan ja virsikirjan rekisterit.

Kansankäsikirjat (5), manuale (3).

Painettu uudestaan: 1685 (pitkä 12:o), 1693 (8:o). Vuoden 1685 painoksessa 45 kirjaa (SKB 2546), vuoden 1693 painoksessa 25 (SKB 2547).

85. Suomalaisten sielun tavara I | 1671

  • Nimike: [Suomalaisten sielun tawara, eli ne callit cappalet suomenkielises wirsi- evangeliumi- ja rucous-kirjasa, nijn myös muisa hengellisis cauneisa kirjoisa, nyt wastudest tähän aiwan tarpeliseen kirjaan suurella ahkerudella cootut ja lisätyt]
  • Tekijä: [Henric Keyser II (kirjapaino-kustantaja)]
  • Painettu: Tukholma; Henric Keyser II; 1671
  • Ulkoasu: noin 800 sivua; pitkä 12:o

Ei tunneta säilyneenä. Nimike ja sivumäärä vuoden 1691 painoksen mukaan.

Vuoden 1691 painos sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri; 2. Virsikirja; 3. Evankeliumit ja epistolat; 4. Passio Christi; 5. Jerusalemin hävityksen historia; 6. Käsikirja (Vähä kirjan muunneltu painos); 7. Rukouskirja; 8. Lutherin Katekismus (ilman lisäyksiä); 9. Caspar Neumannin Rukousten ydin (1692). Lopussa rukousten ja virsien rekisteri.

Kansankäsikirjat (6), virsi- ja evankeliumikirja (2).

Painettu uudestaan: 1680-luvulla (SKB 4226), 1690, 1691. Vuoden 1690 painoksen on painanut Tukholmassa Lars Wall, muut Henric Keyser. Olen merkinnyt eri teokseksi vuonna 1686 Turussa Johan Winterillä painetun Suomalaisten sielun tavaran.

86. Kristillinen ruumissaarna | 1671

  • Nimike: Vade-vale extremum: se on, christillinen rwmijn saarna, ylitze ... her Iohannexen Matthiae Collinuxen, tähänsaacka Carkun pitäjäs hywinansainneen kirckoherran, ... cosca hänen cuollut ruumijus ... asetettuun lepocammiohons mahanpandijn, sinä 25 junij, sisälolewaisella wuodella 1671, ... erinomaisen anomisen jälken, Carkun kirkos, ... pidetty, ab Abraham Ikalensi, past. & eccl. ordin. in Ikalis
  • Tekijä: Abrahamus Abrahami Ikalensis
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1671
  • Ulkoasu: 36 sivua; 4:o

Henkilökirjaset (7), ruumissaarna (3).

Ei painettu uudestaan.

87. Päätös papiston valitusten ylitse | 1672

  • Nimike: Resolutiost ja selityxest nijden walitusten ylitze, jotca hänen uscolliset alimmaisens papit yhteisest läsnä olewaisisa herrain päewisä täällä coos olewaiset, nöyrydes owat sisälle andanet ja edestuonet, annetusta Stockholmin linnasa, sinä 23 päiwänä talwicuusa, wuonna 1672.
  • Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1672]
  • Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Asetus 23.1.1672. Gezeliuksen kirjapaino aloitti vuonna 1668 ja sai kuninkaalta privilegion suomentaa ja julkaista asetukset ja näihin rinnastettavat julkaisut kuten rukoukset. Ei ole tiedossa, kuka Gezeliuksen kirjapainon yhteydessä olisi huolehtinut näiden suomentamisesta. Voisiko ainakin myöhempien osalta tulla kyseeseen Henricus Florinus, joka sai Gezelius vanhemmalta tehtäväkseen myös Biblian (1685) ja kirkkolain (1688) sekä Gezelius nuoremmalta Confessio fidein (1693) ja käsikirjan (1694) suomentamisen?

Kirkolliset virallisjulkaisut (17), asetus (8).

Painettu uudestaan: [1723] (kyseessä ovat toki eri "valitukset" kuin vuonna 1672).

88. Mittaamaton ja tutkimaton Jumalan rakkaus | 1673

  • Nimike: Charitas sine modo! Dilectio sine exemplo! Se on mittamatoin ja tutkimatoin Iumalan rackaus, nijsä lohdullisis Herran Christuxen sanois; nijn racasti Iumala mailma &c. Joh. 3. ... Rwmin saarnas, ... her Johannexen G. Favorinuxen, Suomen Kyröin uscollisen kirckoherra wainaan christillises hautamises; ioca tapahdui, saman pitäjän kircos ... wuonna jälken Christuxen syndymän 1673. Yhdexändänä päiwänä maalis cuusta, ... edespandu, ja nyt anomisen jälkeen pränttiin walmistettu ab Abraham Ikalensi past. in Ikalis
  • Tekijä: Abrahamus Abrahami Ikalensis
  • Painettu: Turku; Peter Hansson; 1673
  • Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Henkilökirjaset (8), ruumissaarna (4).

Ei painettu uudestaan.

89. Tri Martti Lutherin katekismus - se suurempi | 1674

  • Nimike: D. Martinus Lutheruxen Catechismus se suurembi hänen cuningallisen Maij:tins cuningas Carlein, sen XI. Ruotzin, Göthein, ja Wendein, etc. etc. suurwoimallisimman cuningan ja herran armollisimman käskystä, ja culutuxella. Suomexi käätty â Jacobo Raumanno pastore & praeposito in Birckala 
  • Tekijä: Jacobus Pauli Raumannus (suom.)
  • Painettu: Turku; Johan Winter; 1674
  • Ulkoasu: 256 sivua; 4:o; nimiösivulla muotokuva Lutherista; kaksi vaakunakuvaa

Alussa dedikaatiokirjoitus Kaarle XI:lle sekä Lutherin elämäkerta.

Katekismukset (14), iso katekismus (2).

Painettu uudestaan: 2.p. 1821, 3.p. 1831. Vuoden 1849 Lutherin Iso katekismus on uusi suomennos.

Kerro ja kommentoi

Mitä 1600-luvun kristillisestä kirjallisuudesta toivoisit kaikkien saataville sähköisessä muodossa? Voit tästä kätevästi kertoa ja kommentoida myös luettelossa huomaamistasi puutteista ja epätarkkuuksista. Jos haluat, että vastaamme viestiisi henkilökohtaisesti, voit jättää sähköpostiosoitteesi.

Kirjallisuus:

Väinö Perälä, Eskil Petraeus: Turun yliopiston professori ja hiippakunnan piispa 1593-1657, 1928. [Helsinki].

Rafael Hölmström, Eerikki Eerikinpoika Sorolainen, 1937. Helsinki.

Martti Parvio, Isaacus Rothovius: Turun piispa, 1959. Helsinki.

Martti Rapola (toim.), Suomen kirjallisuus II: Ruotsin ajan kirjallisuus, 1963. Helsinki.

F. W. Pipping (toim.), Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista (=Pipping), jäljennöspainos, 1967. Helsinki. 

Pentti Laasonen, Johannes Gezelius vanhempi ja suomalainen täysortodoksia, 1977. Helsinki.

E. I. Kouri, Saksalaisen käyttökirjallisuuden vaikutus Suomessa 1600-luvulla: Ericus Ericin Postillan lähteet, 1984. Helsinki.

Kauko Pirinen, Schaumanin kirkkolain synty, toim. Simo Heininen, 1985. Helsinki.

Tuija Laine & Rita Nyqvist (toim.), Suomen kansallisbibliografia 1488-1700 (=SKB), 1996. Helsinki.

Tuija Laine (toim.), Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden käsikirja, 1997. Helsinki.


Kuvat: Kansalliskirjaston digitaalinen julkaisuarkisto (doria.fi) ja teoksista julkaistut näköispainokset.