Vuoden 1701 virsikirjan Ajantieto

30.04.2020

Vuoden 1701 virsikirjan Ajantieto on suorasanainen luettelomainen esitys ihmiskunnan historiasta aina Raamatun vedenpaisumuksesta 1600-luvun loppuun saakka. Annetuissa tiedoissa keskitytään voimakkaasti valtakunta Ruotsin historiaan ja sen kotimaa Suomen vaiheisiin. Yleisestä historiasta poimitaan vain sellainen, mikä tuolloin kuului (protestanttisen) historiankirjoituksen kaanoniin tai mille tiedolle muuten oli ajankohtaista käyttöä. Ensimmäinen vastaavantyyppinen ajantieto oli julkaistu vasta Johannes Gezelius vanhemman toimittamassa Suomalaisten sielun tavarassa vuonna 1686 (näin Neovius 1911). Tätä aikaisemmat olivat olleet taulukko- tai runomuotoisia, kuten Raumannuksen toimittaman Manualen kalenterin yhteydessä esitetyt (1646) tai Laurentius Petrin kronikka Ajan tieto (1658). Vuoden 1701 (tai 1686) virsikirjan ajantiedon laatijasta ei ole itselläni tietoa. Virsikirjan toimitti Turun kirjapainostaan Johannes Gezelius nuorempi, joten luulisi, että hän olisi ainakin osallistunut sen laatimiseen. Ehkäpä kirjoittajan omastakin harrastunaisuudesta kertoo, että esityksessä on runsaasti kirjahistoriaan liittyviä huomioita.

Faktantarkastajilla olisi vuoden 1701 virsikirjan ajantiedossa runsaasti huomauttamista. Laatijalle (tai kirjanpainajalle) on sattunut useita virheitä mm. kirjojen ilmestymisvuosiin liittyen. Väärä vuosiluku on paitsi Juhanan nk. punaisessa liturgiassa (1592; oikea 1575) myös yllättäen Uuden testamentin suomennoksen (1554; oikea 1548) ja nk. sotaraamatun (1686; oikea 1685) yhteydessä. Oikein on sentään osunut suomenkielisen koko Raamatun painovuosi (1642). Toisaalta tämän tyyppisillä ajantiedoilla on käsittääkseni ollut merkitystä, että on saatu osviittaa ja voitu varmistua esimerkiksi joidenkin Turun palojen tai Suomen nälkävuosien ajankohdista. Kun lähestytään laatijan omaa aikaa, huomaa, miten esityksen tiedot myös täsmentyvät. Tosin vielä viimeiseen kohtaan nälkävuosista on eksynyt yksi painovirhepaholainen.

Tässä julkaistavan vuoden 1701 virsikirjan ajantiedon versiossa esityksen kieltä on jonkun verran nykyaikaistettu. Väliotsikkojen esiintymistä on selkiytetty ja kappalejakoa jonkun verran muutettu. Joitakin alkuperäisiä sanoja on merkitty hakasulkeisiin. Suoraan Suomea koskevat osuudet on merkitty sinisellä.

Meitä vuoden 1701 virsikirjan ajantieto muistuttaa niistä kärsimyksistä, taisteluista ja voitoista, joita menneet sukupolvet ovat kohdanneet. Minkälaisen suppean ajantiedon me laatisimme?

Ajantieto

vuoden 1701 virsikirjassa


Vuonna jälkeen maailman luomisen

1656, tapahtui vedenpaisumus.

1745, sanotaan Ruotsin valtakunnan alkunsa saaneen.

2933, alettiin Jerusalemin temppeli kuningas Salomonin toimesta [Salomonilda].

3198, aloitti Romulus Rooman kaupungin.

3606, verta hikoilivat vuoret ja kivet.

Kalvisiuksen laskelmien [Kalwisiuxen supputation] jälkeen 3947*, vaan muiden 4000, syntyi meidän Vapahtajamme Jeesus Kristus. Silloin hallitsivat keisari Augustus Roomassa, kuningas Eerik viisas Ruotsissa; ja johon aikaan koko maailma oli erinomaisessa rauhassa. 

* Tässä viitataan saksalaisen Sethus Calvisiuksen (k. 1615) laskelmiin maailman luomisen ajoittamisesta.


Vuonna jälkeen Kristuksen syntymästä

29, antoi Kristus itsensä Johanneksen kastaa Jordanin virrassa. Vuonna 30, rupesi saarnaamaan. Vuonna 34, antoi itsensä ristiinnaulita maailman lunastukseksi.

70, ryöstettiin Jerusalemin temppeli Titus Vespasianuksen toimesta.

140, tehtiin Upsala Ruotsin pääkaupungiksi.

410, voitettiin Rooma goottien [göthein] kuninkaan Alaricuxen toimesta [Alaricuxeld]. Ja vuonna 547 Totilan toimesta [Totilald].

606, ilmaantui paavi Roomassa. Ja vuonna 623 Muhammed [Mahometh].

1260, alkoi Turkin valtakunta ja paavin sanomaton ylpeys.


Vuonna

800, tuotti kuningas Biörn - sillä nimellä kolmas - kristinuskon Ruotsiin Herbertuksen ja Ansgariuksen kautta; sama kuningas teki myöskin Biörköön pääkaupungiksi. Vuonna 980, levitti kuninkaana ollessaan [stått kuning.] Olavi Eerikinpoika [Olewi Erikin poiva] kristinuskoa ympäri Ruotsin valtakunnan pyhän Sigfriduksen kautta Englannista. Vuonna 1150, lähetti kuningas pyhä Eerik IX pyhän Henrikin ensimmäiseksi piispaksi Suomeen - Englannista kotoisin - joka täällä myös pakanoiden toimesta [pacanoilda] tapettiin. Silloin on myös rakennettu pyhän Marian kirkko Räntämäellä, jota tuomiokirkkona pidettiin. Tämä pyhä Eerik surmattiin ja kaula leikattiin Tanskan [Dannmarkin] kuninkaan Skatlarin toimesta [Skatlarild] vuonna 1165. 

1229, kuningas Eerik II:n vallan aikana, antoi herra Birger Jaarli [Jerli] Jumalan armon kautta kääntää [käätä] pakanat Hämeessä Kristuksen uskoon ja rakensi Hämeenlinnan. Vuonna 1293, voitti Torkkeli [Torchillus] venäläiset ja käänsi karjalaiset kristinuskoon ja perusti Viipurin linnan ja Maankruunun [Landscronan]; voitti Käkisalmen [Kexholman] vuonna 1295.

1261, antoi herra Birger Jaarli panna Tukholman kaupungin perustuksen.

1264, alettiin Suurkirkko [iso kircko], pyhän Nikolain nimeltään.


Vuonna

1300, on Turun tuomiokirkko rakennettu. Vuonna 1318, poltettiin Turku venäläisiltä ja kirkko ryöstettiin. Vuonna 1425, paloi koko kaupunki kirkon kanssa. Vuonna 1429, paloi taas kirkko ja enin osa isosta puolesta. Vuonna 1459, poltti ukkosenvalkea kirkon ja kaupungin. Vuonna 1473, paloi taas yksi osa kaupunkia. Vuonna 1522, ryösti Gösringi Norbyysta kaupungin ja Nils Antinpoika poltti sen. Vuonna 1546, paloi enin osa kirkosta ja kaupungista. Vuonna 1565, paloi jälleen yksi osa kaupungista. Vuonna 1569, myös vuonna 1592, Mätäjärven kortteli; vuonna 1594, kaupunki ja kirkko kelloinensa; vuonna 1603, yksi osa Luostarista, Karjakadulta ja Mätäjärveltä. Vuonna 1612, jäänsulut veivät kaupungin sillan. Vuonna 1614, paloi Turun linna; vuonna 1618 kirkkokatua; 1624 Mätäjärven kortteli. Vuonna 1629, oli rutto Turussa. Vuonna 1630, toimitettiin Turun lukio [gymnasium]; vuonna 1640, asetettiin akatemia. Vuonna 1642, tuotiin kirjanpainaja [kirjan pränttäjä]. Vuonna 1656, paloi iso puoli ja tuomiokirkon vaskikatto, muiden tornien kanssa, paitsi iso torni; vuonna 1678, vanhaa ja uutta Kirkkokatua, enin osa Mätäjärveä ja pitkin Karjakatua; vuonna 1679, Linnankadulta muutamia taloja; vuonna 1681, enin osa kaupunkia, yhdessä kirkon, hovioikeuden [hoffrättin], raastuvan ja koulun kanssa, sisältä ja ulkoa; vuonna 1684, yksi osa Hämeenkadun päästä. Vuonna 1685, pyhän Kolminaisuuden päivänä [Dominica Trinitatis], satoi Turun kaupungissa äkisti yhden hetken sisällä niin paljon vettä, että veneellä olisi pian saanut soudella Linnankadulla.

Vuonna

1380, on yksi fransiskaanimunkki, Bertil Swartz nimeltä, keksinyt [ylös ajatellut] ruudin, pyssyt ja kenttätykit [fältstykit].

1415, poltettiin Jan Hus [Johan Huss] kristillisen uskon tähden.

1439, paloi Kuusiston linna, jossa myös paloivat tuomiokirkon kirjat.

1440, keksi [ylös ajatteli] Johannes Guttenberg kirjanpainamisen [kirjan präntämisen] konstin.

1472, lyötiin kuningas Kristian [Christiern] Brunckavuorella [Brunckabärillä] herra Sten Sturen toimesta [Steen Stuurelda] väkinensä.


Vuonna

1480, syntyi kuningas Kustaa I [Gustawus I]. Vuonna 1521, suostui Dalacarlat häneen. Samana vuonna löi hän Tanskan [Danmarkin] joukon Baalingååsa; vuonna 1523, voitti Blekingin. Vuonna 1528, kruunattiin. Samana vuonna saattoi Lutherin [Lutheruksen] puhtaan opin Suomeen. Vuonna 1549, poishylkäsi paavilaisten interim. Vuonna 1560, kuoli Tukholmassa, haudattiin Upsalassa.

1483, syntyi tohtori Martti Luther [d. Martin Lutherus]. Vuonna 1521, vastasi opistaan Kaarle V:n edessä [Carolus 5]. Vuonna 1524, alkoi hänen oppinsa Ruotsissa. Vuonna 1529, julkaistiin [ulosjaettiin] ensiksi hänen Katekismuksensa. Vuonna 1546, kuoli Wittenbergissä.

1497, seisoi sota Rothebroosa.

1520, matkaansaatti Kristian-kuningas kauhean tyranniuden Tukholmassa.

1529, liikkui se tarttuvainen tauti, jota kutsutaan Englannin hiki.

1530, julkaistiin [publicerattin] Augsburgin tunnustus.

1533, syntyi Eerik XIV Tukholmassa. Vuonna 1537, syntyi kuningas Juhana III (Johan III). Vuonna 1563, oli veljesten sota kuningas Eerikin ja Juhanan välillä. Vuonna 1569, kruunattiin Juhana III [Johannes III]. Vuonna 1592*, ylösantoi liturgian (*väärä vuosiluku), ja kuoli samalla vuodella Tukholmassa. 

1540, tehtiin Ruotsi perintövaltakunnaksi.

1544, oli suuri nälkä Ruotsissa, silloin rukouspäivät alettiin.

1554* (*väärä vuosiluku), käännettiin Uusi testamentti Bibliasta suomeksi. Vuonna 1642, koko Biblia suomeksi käännettiin.

1566, syntyi Sigismund Gripsholmissa [Grijpzholmas]. Vuonna 1598, hyljättiin Ruotsin valtakunnasta.

1580, oli Suomessa suuri yskävuosi.

1580, voitti kreivi Jacob Pontus De la Gardie [Delagardie] Käkisalmen [Kexholman] kaupungin ja linnan, ja vuotta sen jälkeen Tresenbärin, Tolsbärin, Loden, Fickelin, Lesalin, Hapsalin, Narvan, Ivanagårdin, Saman, Kaporian ja Wittensteinin. 

1588, oli kauhea rutto Suomessa.

1594, syntyi Kustaa Adolf [Gustawus Adolphus]. Vuonna 1617, kruunattiin. Vuonna 1621, voitti Riikan [Riian] kaupungin venäläisiltä. Vuonna 1630, läksi Saksan sotaan. Vuonna 1632, voitti keisarin kuollessansa Lutzin alla, ja haudattiin Tukholmassa vuonna 1632.

1597, oli Nuijasota kuningas Kaarle IX:n aikana. Vuonna 1598, oli sota Stängebroos. Vuonna 1599, antoi hän monta Suomen aatelistosta surmata, jotka häntä vastaan itsensä asetti. Vuonna 1607, kruunattiin hän, ja kuoli 1611.


Vuonna

1601, oli Suomessa suuri hallavuosi.

1603, liikkui rutto Suomen maassa.

1618, ilmaantui suuri pyrstötähti taivaassa. Samana vuonna aloitti keisari Saksan sodan.

1621, pimeni aurinko kokonansa.

1622, syntyi Kaarle Kustaa. Vuonna 1654, kruunattiin Upsalassa. Vuonna 1655, aloitti Puolan sodan; vuonna 1657, Juutin sodan; vuonna 1658, Hollantia [Hållanderia] vastaan. Vuonna 1660, kuoli Göteborgissa [Götheboris], jona vuonna myös sovinto tehtiin Kööpenhaminassa Ruotsin ja Tanskan [Danmarkin] välillä.

1626, syntyi kuningatar Kristiina. Vuonna 1650, kruunattiin. Vuonna 1689, kuoli Roomassa.

1644, oli sota maalla ja merellä Tanskan [Danmarkin] kanssa. Vuonna 1645, tehtiin sovinto Brömsebroossa. 

1648, tehtiin sovinto keisarin kanssa Osnabrückissä [Osnaburgis].

1649, oli kalliit katovuodet Suomessa.

1654, kruunattiin kuningatar Hedvig Eleonoora Tukholmassa.

1655, syntyi kuningas Kaarle XI Tukholmassa, 24. marraskuuta. Vuonna 1674, otti valtakunnan vastaan. Vuonna 1675, kruunattiin Upsalassa. Vuonna 1676, voitti Tanskan Halmstadin alla. Samana vuonna oli suuri verenvuodatus Lundin tykönä, jossa Tanskan väki maahan lyötiin; poisotettiin heidän tykistönsä [artollieriens] Ronnebergissa ja pakenivat Maakruunuun [Lands Cronan]. Vuonna 1680, vihittiin kuningatar Ulriika Eleonooran kanssa. Nukkui Herrassa vuonna 1697, 5. helmikuuta. Haudattiin samana vuonna 24. marraskuuta.

1656, oli venäläinen liikkeellä, josta oli pelkoa suomalaisilla - venäläisillä sitä enempi.

1656, syntyi kuningatar Ulriika Eleonoora Kööpenhaminassa. Kruunattiin Tukholmassa 1680. Nukkui Herrassa 1693, 26. heinäkuuta. Haudattiin samana vuonna 28. marraskuuta.

1657, oli rutto Ruotsissa, Suomessa, Riikassa, Narvassa, Viipurissa ja Virossa. 

1664, näkyi kirkas pyrstötähti.

1675, tyrannisoi se julma henki Sathan pieniä lapsia ja muutamia isällisiä Tukholmassa - niin, että monta heitä rangaistiin, poltettiin ja päiviltä pois otettiin.

1678, maahanlöi kreivi Köningsmarck 7000 Tanskan väestä, ja vangiksi otti heistä 3000 Pommerissa [Landt Rügenissä].

1679, tehtiin rauha keisarin ja muutamien Saksan ruhtinaitten [förstein], ja Hollannin, kuin myös Tanskan kanssa.

1680, näkyi suuri pyrstötähti joulun edellä lännessä.

1681, syntyi prinsessa Hedvig Sofia, 26. heinäkuuta. Vihittiin 1698 prinssi Fredrikin kanssa, Hålstenista.

1682, syntyi meidän armollinen kuninkaamme Kaarle XII 17. heinäkuuta Tukholmassa. Kruunattiin 14. joulukuuta 1697. 25. heinäkuuta 1700, astui väkinensä Seelantiin ja vaati Tanskan kuninkaan rauhaan. Samana vuonna 20. marraskuuta ihmeellisen voiton kautta venäläisten ylitse Narvan kaupungin. Vuonna 1701, 9. heinäkuuta samoili [samois] Dunan virran ylitse väkinensä ja voitti Puolan sotajoukon.


Vuonna

1682, paloi Rauman kaupunki, kirkon, raastuvan ja koulun kanssa.

1683, syntyi prinssi Kustaa. Vuonna 1684, syntyi prinssi Ulrik [Ulricus]. Molemmat Herrassa nukkuivat 1684.

1685, syntyi prinssi Fredrik [Fridericus], joka samana vuonna myös Herrassa nukkui.

1685, oli Ruotsissa kallis vuosi ylenpalttisesta kuivuudesta.

1686, oli suuri kalansaalis talvella Kakskerrassa niin, että yhdestä luodosta [luomasta] saatiin liki 1000 tynnyriä lahnoja.

1686* (*väärä vuosiluku), ylitse katsottiin suomalainen Biblia vähemmässä formaatissa.

1685 ja 1686, ylitse katsottiin uusi kirkkojärjestys [uusi kircko-orningi] Tukholmassa.

1688, 23. tammikuuta syntyi prinsessa Ulriika Eleonoora Tukholmassa.

1693, 26. helmikuuta pidettiin ylitse koko Ruotsin valtakunnan ilojuhla [solen jubel], se on: riemullinen jälkimuisto siitä, että samana päivänä samassa kuussa 100 vuotta sitten (ennen 100. ajastaica] yhteisessä vapaassa kokouksessa Upsalassa puhdas kristillinen oppi kaikilta Ruotsin valtakunnan säädyiltä vastaanotettiin, ja hamasta siitä ajasta meidän rakkaassa isänmaassamme hyvin menestynyt on. Silloin myöskin 15 korkeasti oppinutta miestä tehtiin pyhän Raamatun tohtoreiksi - ilman muuta suurta juhlallisuutta [solennitetiä] - (ja tehtiin) kuninkaallisia lahjoja, elatusta [culotusta] ja armoja, joita hänen kuninkaallinen majesteettinsa saman riemuvuoden kaunistukseksi ja iankaikkiseksi muistoksi kuninkaallisesta suopeudestaan [lemmens] julisti, kaikille säädyille [säätyjä wastan].* Samana vuonna Käsikirja uuden kirkkojärjestyksen [kircko orningin] jälkeen ylitse katsottiin.

1695, ylitse katsottiin ruotsalainen virsikirja, kaikilta piispoilta Tukholmassa.

1697 ja 1697 [1797], olivat sangen [juuri] kovat katovuodet koko Ruotsin valtakunnassa, vaan erinomaisesti Suomessa, Virossa ja Inkerinmaassa, niin, että ainoastaan Turun hiippakunnassa surkeasti nälkään nääntyi ja kuoli ylitse 62 000 ihmistä.


* Virke on vaikeaselkoinen.

Lähde: 

Kieltä on jonkun verran nykyaikaistettu ja joitakin apusanoja ja kommentteja lisätty. Joitakin alkuperäisiä sanoja on jätetty hakasulkeisiin.