Lauri Ingmanin teokset
Professori Lauri Ingman toimi pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä, ja hänet valittiin lopulta arkkipiispaksi. Hänen vaikuttajan roolinsa ja saavutuksensa kuitenkin unohdettiin, kun oikeistopolitiikan aika päättyi toisen maailmansodan jälkeen.
– Vesa Vares: Suomen kansallisbiografia.
"Seuraavilla lehdillä löytyvä Johanneksen evankeliumin selitys ei pyydä muuta, kuin auttaa evankeliumin lukijoita näkemään evankeliumissa kuvatun Vapahtajan kirkkautta. Olen koettanut syventyä evankeliumin sanaan ja henkeen voidakseni esittää, mitä Johannes tahtoo sanoa meille Herrastamme. Siinä määrässä kuin olen voinut oikein käsittää ja esittää Johanneksen todistuksen sisällön, olen saavuttanut tarkoitukseni."
– Lauri Ingman: Johanneksen evankeliumi, 1902 (esipuheesta).
Lauri Ingmanin henkilötietoja ja elämänvaiheita
Syntynyt 30.6.1868, Teuva
- koko nimi Lars (Lauri) Johannes Ingman
- vanhemmat Teuvan kirkkoherra Wilhelm Ingman (k. 1875) ja Emma os. Schalin (k. 1901); Ingmanin isän serkku oli professori A. W. Ingman, oma serkku äidin puolelta arkkipiispa Gustaf Johansson
- puoliso 1 (vih. 1893) Anna os. Rancken (k. 1895); yksi lapsi
- puoliso 2 (vih. 1900) Mathilda os. Halme (k. 1959); viisi lasta ja kaksi kasvattilasta
Opinnot ja ensimmäiset työvuodet
- ylioppilas 1886, Vaasan ruotsalainen lyseo
- filosofian kandidaatti 1892, Helsingin yliopisto; uskonnon tuntiopettaja Helsingin ruotsalaisessa normaalilyseossa 1891–1895 (koulun rehtori ja uskonnon yliopettaja Alfred Kihlman)
- vihitty papiksi 1893, Porvoon tuomiokirkko (vihkijä Porvoon piispa Herman Råbergh); Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan papiston apulainen 1893–1895 (muodollinen)
- opintomatka Saksaan 1895–1896 (opettajana mm. Martin Kähler Hallessa), Tübingenin ja Hallen yliopistoihin 1899
- Vaasan suomalaisen reaalilyseon uskonnon ja äidinkielen opettaja 1895–1901; Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon uskonnon vt. yliopettaja 1897–1899
- Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan vt. assistentti 1893–1894, 1897–1899
- teologian kandidaatti 1898, teologian lisensiaatti 1900 (tohtori 30.5.1907), Helsingin yliopisto
- Helsingin NMKY:n johtokunnan jäsen 1890–1895, 1901–1905, puheenjohtaja 1894–1895
- Teologisen lauantaiseuran (per. 1896) jäsen 1897– (seuraa perustettaessa Ingman oli Saksassa)
Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian assistentti 1901–1916
- Porvoon hiippakunnan papiston edustaja viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1905–1906
- Suomalaisen puolueen (vuodesta 1918 Kansallinen kokoomuspuolue) kansanedustaja 1907–1919, 1922–1929; eduskunnan varapuhemies 1913–1914, 1917–1918, puhemies 1918
- kirkolliskokousedustaja 1913–1933; mm. kirkkolakikomiteassa 1913, 1918, 1923
- Vartijan päätoimittaja 1906–1918, toimituskunnassa 1919–1922
- Suomen pyhäkouluyhdistyksen puheenjohtaja 1905–1932
- Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran johtokunnan jäsen 1905–1934; Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimikunnan jäsen 1905–1927
Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori 1916–1930 (vt. 1915–1916)
- useita virkavapaita poliittisen toiminnan vuoksi
- Suomen pääministeri 1918–1919, 1924–1925, kirkollis- ja opetusministeri 1920–1921 (ammattiministeri), opetusministeri 1924–1925, 1925–1926, 1928–1929
- teologisen tiedekunnan varadekaani 1925–1930
- Etelä-pohjalaisen osakunnan inspehtori 1919–1930 (ensimmäinen kunniajäsen 1930)
Turun ja Suomen arkkipiispa 1930–1934
- kirkolliskokouksen puheenjohtaja 1933
- Suomen pipliaseuran puheenjohtaja 1930–1934 (tehtävä kuului perinteisesti arkkipiispalle)
- teologian kunniatohtori 1932, Upsalan yliopisto
Kuollut 25.10.1934, Turku
Luettelo Lauri Ingmanin kirjoista
Virheet ja puutteet: info@martinkirja.fi
Ks. täältä myynnissä olevat Lauri Ingmanin teokset ja kirjoitukset (avautuu uuteen ikkunaan).
1896
Tyska reformsträfvanden på religionsundervisningens område. 43 s. Helsinki. Eripainos Teologisesta aikakauskirjasta (1896/nrot 2, 4, 5 ja 6).
1900
Pääpiirteet Jeesuksen opetuslapsikasvatuksesta. 129 s. Väitöskirja. Vaasa.
1901
(et al.) Om predikans psykologiska anläggning. Erik Johansson & Lauri Ingman. 33 s. Helsingfors. Ingmanin artikkeli "Tillgodoseendet af det praktiskt religiösa behofvet vid katekesundervisningen". Eripainos Teologisesta aikakauskirjasta (1901/nro 9).
(et al.) Neljä yliopistollista saarnaa. Lauri Ingman, Erik Johansson, Arthur Hjelt & Jaakko Gummerus. Puheita nuorisolle 1. 31 s. Helsinki: N. M. K. Yhdistys. Ingmanin artikkeli "Todellinen vapaus".
1902
Johanneksen evankeliumi. Suomentanut ja selittänyt Lauri Ingman. 364 s. Helsinki: Kansanvalistus-Seura
1903
Kärsimisen probleemi Vanhassa testamentissa. 28 s. Helsinki: Akateeminen kirjakauppa. Eripainos Teologisesta aikakauskirjasta (1903/nro 4-5).
Valmistavan koulun uskonnonopetus ja oppikoulujen sisäänpääsyvaati-mukset. 6 s. Helsinki. Eripainos aikakauslehdestä Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland (1903/nro 1-2).
1904
Markuksen evankeliumi. Suomentanut ja selittänyt Lauri Ingman. 272 s. Helsinki: Otava.
Gustaf Rancken vanhemman uudistuspyrinnöt katekismusopetuksen alalla. 52 s. Helsinki: SKHS. Myös Teologisessa aikakauskirjassa (1904/nro 4-5) ja vuosikirjassa Suomen kirkkohistoriallisen seuran pöytäkirjat liitteineen 4/1903–1904 (1905).
Koti- ja pyhäkoulu: esitelmä pyhäkouluyhdistyksen vuosikokouksessa Inkeroisissa 2 p. elokuuta 1903. 12 s. Hämeenlinna: Suomen evank.-luth. pyhäkouluyhdistys. 2. p. 1909.
1905
Raamatun historia oppikouluja varten. 203 s. Kuvitettu. Helsinki: Otava. 2. p. 1907. 4. korj. p. 1914. 5. p. 1918. 6. p. 1920. 7. p. 1923. 8. p. 1926. 9. uud. p. 1930. 10. p. 1936 (uud. Aleksi Lehtonen). 11. p. 1939 (uud. Ilmari Salomies). 12. p. 1942. 13. p. 1944. 14. p. 1947. 15. p. 1951. 16. p. 1954. 17. p. 1956. 18. p. 1958. 19. p. 1960. 20. p. 1961. 21. p. 1961–1966. 22. p. 1966.
Johdatus Raamatun historian opettamiseen pyhäkouluissa 1: Uusi testamentti. 170 s. Hämeenlinna: Suomen evank.-luth. pyhäkouluyhdistys. Julkaistu myös Pyhäkoululehden lisälehdessä 1905–1906.
1906
Raamatun historia kansakouluja varten. 175 s. Kuvitettu. Helsinki: Otava. 2. p. 1907. 3. p. 1909. 4. p. 1912. 5. korj. p. 1915. 6. p. 1919. 7. p. 1921. 8. p. 1923. 9. p. 1926. 10. p. 1929. Vuodesta 1938 alkaen ilmestyi Ingmanin Raamatunhistorian pohjalta laadittu Aleksi Lehtosen ja Martti H. Haavion Raamatunhistoria kansakouluja varten.
Onko kansankirkkomme eroitettava valtiosta? Kirkon kannalta tarkasteli Lauri Ingman. Uskonnollisia ajankysymyksiä 5. 16 s. Porvoo: WSOY. Myös Vartijassa pienin loppulisäyksin (1906/nro 11).
Kirkon erottaminen valtiosta. Suomalaisen puolueen naisvaliokunnan kirjasia. 16 s. Helsinki: Suomalaisen puolueen naisvaliokunta 1906. Uusi p. 1907.
1907
Konfirmatsiooni: synodaalikirjoitus Porvoon hiippakunnan pappeinkokousta varten lokakuussa 1907. 60 s. Helsinki.
Konfirmatsiooni eli ripillelaskeminen. Kansantajuisesti esitti Lauri Ingman. Päivänkysymyksiä 4. 59 s. Helsinki: Kansa.
Mitä nykyaika vaatii pyhäkouluopettajalta. 15 s. Hämeenlinna: Suomen ev. lut. pyhäkouluyhdistys. Myös Vartijassa (1907/nro 1).
1908
Sosialistimme ja Suomen suhde Venäjään. Matti Meikäläinen (nimimerkki). Päivänkysymyksiä 10. 32 s. Helsinki: Kustannus-o.y. kansa. Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan nimimerkin takana Lauri Ingman.
1911
Kirkkolainsäädäntö Suomessa jälkeen v. 1870. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 8. 346 s. Helsinki.
1913
Opas Raamatun historian opettamiseen kansakouluissa ja seurakunnallisessa opetustoimessa 1: selityksiä ja opetusnäytteitä, Vanha testamentti. 170 s. Helsinki: Otava. Julkiaistu myös yhteissidoksena toisen osan kanssa (Opas Raamatun historian opettamiseen, 1913–1914).
1914
Opas Raamatun historian opettamiseen kansakouluissa ja seurakunnallisessa opetustoimessa 2: selityksiä ja opetusnäytteitä, Uusi testamentti. 290 s. Helsinki: Otava. Julkaistu myös yhteissidoksena ensimmäisen osan kanssa (Opas Raamatun historian opettamiseen, 1913–1914).
1915
Ylennysperusteista papinviroissa. 200 s. Helsinki: SKHS. Myös Vartijassa (1915/nrot 1, 2, 6-7 ja 8-9) ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa 5/1915 (1916).
Uuden katekismuksen valmistelu kirkossamme 1800-luvun alkupuolella. 202 s. Helsinki: SKHS. Myös Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa 6/1916 (1917). Päätösluku myös Vartijassa (1915/nro 11-12 ja 1916/nro 1).
1916
K. L. 1 §:n valmistelusta. 23 s. Helsinki. Eripainos teoksesta Till Professorn Robert Hermanson vid fyllda 70 år 21/2 1916 (1916).
1917
Valheen merkissä: mietteitä sos. dem. puolueneuvoston ja sos. dem. eduskuntaryhmän julistuksen johdosta Suomen työtätekevälle kansalle. Suomelaisten puolueiden vaaliliiton kirjasia 11. 16 s. Helsinki.
(esipuhe) Homileettinen käsikirja Carl Norrbyn mukaan 1: ensimmäinen vuosikerta. Suom. toim. Toivo Waltari. Alkulauseella varusti Lauri Ingman. 501 s. Sortavala: WSOY. Julkaistu myös yhteensidottuna toisen osan kanssa (1917–1918).
1918
(suom. toim.) Ristin alla: mietelmiä: luku joka päivälle kuukaudessa. F. S. de La Motte Fenelon. Suomeksi toimitti Lauri Ingman. 46 s. Helsinki: Suomen evankelis-luterilainen pyhäkouluyhdistys. 2. p. 1922. 3. p. 1932. 4. p. 1934.
(esipuhe) Homileettinen käsikirja Carl Norrbyn mukaan 2: ensimmäinen vuosikerta. Suom. toim. Toivo Waltari. Alkulauseella varusti Lauri Ingman. 609 s. Sortavala: WSOY. Julkaistu myös yhteensidottuna ensimmäisen osan kanssa (1917–1918).
1920
(et al.) Kieltolain puolesta. Zachris Castrén & Lauri Ingman. Raittiuden ystävien toimittamia 8. 10 s. Helsinki: Edistysseurojen kustannus oy.
1921
(esipuhe) Seikkailuja saloilla ja vesillä. Alfred Emil Ingman. 466 s. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kirja. Esipuheena Ingmanin pieni kuvaus veljestään.
1922
Finlands kyrka efter 1809: föreläsningar å Uppsala Universitet i september 1922. S. 285–322. Uppsala. Eripainos teoksesta Kyrkohistorisk årsskrift 22 (1922).
1923
Lausuntoja sisäpoliittisista kysymyksistä. 96 s. Helsinki: Otava.
1925
Suomen turvallisuus: lausuntoja sisä- ja ulkopoliittisista kysymyksistä vuosina 1923–1925. 130 s. Helsinki: Otava.
1928
Poliittisia suuntaviivoja. 106 s. Helsinki: Otava.
1930
Tervehdys Turun arkkihiippakunnan seurakunnille ja niiden papistolle. [?] s. Turku.
Konventikkeliplakaatin kumoaminen Suomessa. Sivut 386–395. Helsinki. Eripainos teoksesta Juhlajulkaisu Jaakko Gummerukselle ja Martti Ruuthille (1930).
The Lapua anticommunist movement in Finland. 27 s. Helsinki. Saksaksi 1930 (Die Lapua-Bauernbewegung in Finnland). Ranskaksi 1930 (Le mouvement anticommuniste des paysans de Lapua en Finlande).
1932
Isiemme kirkko. Liite tekijän Raamatun historiaan kansakouluja varten. Kuvitettu. 23 s. Helsinki: Otava. 2. korj. p. 1938.
Arkkipiispa Lauri Ingmanin esitys pappeinkokoukselle Turussa 25 päivänä lokakuuta 1932 seurakuntien ja seurakunnanhoidon vaiheista sekä merkillisimmistä ilmiöistä kristillisen kirkon ja jumaluusopillisen tieteen alalla v. 1927–1931. 28 s. Turku.
Seurakunnallinen nuorisotyö: alustus lokakuussa 1932 pidettävään Turun arkkihiippakunnan synodaalikokoukseen. 11 s. Turku.
1934
(et al.) Kootuin voimin tulevaisuuteen. P. E. Svinhufvud, Lauri Ingman, J. K. paasikivi, Kyösti Kallio & E. N. Setälä. 31 s. Helsinki: Otava.
Valikoima Lauri Ingmanin artikkeleita
Lisäksi useita puheita ja kirjoituksia mm. Pyhäkoululehdessä (vuodesta 1895 alkaen), Kuukauslehdessä (1896–1906) ja Suomen pyhäkouluyhdistuksen vuosijulkaisussa Lasten joulukirkko (1915–1934).
1893
Miten ovat sanat panta epi Pontiou Pilatou toisessa uskonkappaleessa käännettävät? – Vartija nro 4.
Religionsundervisningen enligt Herbart-Zillerska metoden. – Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland nro 4.
1894
Evankelisen kristityn suhde pyhään Raamattuun [1-2]. – Vartija nro 4 ja 5.
1897
Lutherin asema P. Raamattuun nähden. – Teologinen aikakauskirja nro 10.
Några ord om lärokurserna i religion på lyseernas lägre klasser. – Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland nro 4-5.
1899
Käytännöllisiä kysymyksiä kirkon alalta: lukkariemme kasvatus ja virkatehtävät. – Teologinen aikakauskirja nro 1.
Sananen eskatologisten kysymysten käsittelystä evankelisessa saarnassa. – Teologinen aikakauskirja nro 9.
1900
Vieläkin sananen eskatologisten kysymysten käsittelystä evankelisessa saarnassa. – Teologinen aikakauskirja nro 2.
Profeetta Joonan kirjan käsitteleminen Raamatun historian opettamisessa. – Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland nro 8.
1902
Konungen i sanningens rike. – Teologinen aikakauskirja nro 1.
Synodaalikokoukset lokakuussa 1902. – Teologinen aikakauskirja nro 9.
1903
Muutama sana kotien ja pyhäkoulujen yhteistoiminnasta. – Teologinen aikakauskirja nro 8.
1904
"Jeesus elämän valkeus", vuosijulkaisussa Joulupukki 3. Helsinki: Valistus, s. [3].
Sunnuntaikysymyksessä [1-2]. – Teologinen aikakauskirja nrot 1 ja 2.
Alfred Kihlman (in memoriam). – Teologinen aikakauskirja nro 7-8.
Anteckningar rörande delning af kyrkoförsamlingar i några större städer i Tyskland och Schweitz. – Teologinen aikakauskirja nro 7-8.
1906
Tehtäviä. – Vartija nro 5.
1907
Merkkivuosi. – Vartija nro 1,
1908
Vastatuuleen. – Vartija nro 1.
1909
"Kirkollinen itsehallinto", tietosanakirjassa Oma maa 3. Toim. E. G. Palmén et al. Porvoo: WSOY, s. 442–450.
Suomen lähetysseuran täyttäessä 50 vuotta. – Vartija nro 1
Agathon Meurman in memoriam. – Vartija nro 2.
Pyhäkoulun erikoistehtävä varsinaisen opetustoimen rinnalla. – Vartija nro 10. Myös Pyhäkoululehdessä (1909).
Kirkon ja kansakoulun kristinuskon opetus. – Vartija nro 10.
Maallikkotyöntekijöiden tarpeesta kirkossamme. – Vartija nro 11. Myös Pyhäkoululehdessä (1910).
1910
Jumalan rukoileminen hengessä ja totuudessa. – Vartija nro 3
Pyhäkoulutoiminta seurakuntatietouden ja seurakuntaelämän elvyttäjänä (alustus Pyhäkouluyhdistyksen vuosijuhlassa Tampereella 1910). – Vartija nro 8. Myös Pyhäkoululehdessä (1910).
Jeesus maailman valo. – Kyläkirjaston kuvalehti nro 12.
1911
Mitä se auttaa ihmistä (saarna ylimääräisten valtiopäivien avajaisissa 16 p:nä syyskuuta 1910). – Vartija nro 1.
1912
"Pyhäkoulusta sananen", vuosijulkaisussa Joulujuhla 1912. Helsinki: Suomalaisen puolueen naisvaliokunta, s. 15–16.
Kirkon tehtävä. – Vartija nro 1.
Kirkon itseverotusoikeudesta: eräs huomattava lausunto. – Vartija nro 5-6.
Konfirmatsioonilupaukset uudessa kirkkokäsikirjaehdotuksessa. – Vartija nro 9.
Eräs asiakirja viime vuosisadan keskivaiheelta. – Vartija nro 9.
Uuden testamentin suomennosehdotus synodaalikokouksissa. – Vartija nro 10.
1913
Rakentamaan, ei hajoittamaan! – Vartija nro 1.
Rukouspäivätekstien selityksiä: ensi(m)mäinen rukouspäivä v. 1913. – Vartija nro 1.
Kiertokouluasian edistämisestä kirkkolainsäädännön avulla. – Vartija nro 8-9.
Seitsemäs yleinen kirkolliskokous. – Vartija nro 11-12.
Konfirmatsioonilupaukset uudessa käsikirja-ehdotuksessa [1-2]. – Paimen-sanomia nrot 29 ja 30.
1914
"Neljäntenä sunnuntaina adventista (5. Moos. 18:15–19)", teoksessa Tulkoon sinun valtakuntasi. Toim. Erkki Kaila. Helsinki: Otava, s. 27–35.
Kansankirkkomme ja kansamme. – Vartija nro 1.
Katekismuskysymyksestä. – Vartija nro 6-7.
Pyhäkoulutoiminnan synty ja kehitys maassamme, 1-2. – Ylhäältä apua nrot 2 ja 3.
1915
"Eräs sotamarski Klingsporin antama kirkkoherranvaltakirja", teoksessa Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 4/1914 (1915). Helsinki, s. 287–288.
Karl Adolf Appelberg in memoriam. – Vartija nro 1.
1916
Kristinusko ja maallinen elämä. – Vartija nro 1.
Vielä kokoraamatusta oppikirjana. – Vartija nro 1.
Eino Sakari Yrjö-Koskinen (in memoriam). – Vartija nro 3.
Kymmenen vuotta. – Vartija nro 5.
Pappiemme käytännöllisestä valmistuksesta. – Vartija nro 8-9.
Eräistä käytöllisen teologian tehtävistä [virkaanastujaisluento]. – Vartija nro 10.
Lainsäädäntö yksityisistä hartausseuroista. – Vartija nro 11-12.
1917
"Kirkkomme järjestys ja lainsäädäntö", teoksessa Uskonpuhdistus ja Suomen kirkko. Sortavala: Suomen kirkon sisälähetysseura, s. 185–194.
Kirkkomme nykyhetkellä. – Vartija nro 4. Myös Pyhäkoululehdessä (1917).
Kirkon erottaminen valtiosta. – Vartija nro 5-6.
Kirkollisia kysymyksiä viime valtiopäivillä. – Vartija nro 7-9.
Hallituksen nimitysoikeuden lakkaaminen n.s. keisarillisissa seurakunnissa. – Vartija nro 7-9.
Velvoittava muisto: uskonpuhdistuksen riemujuhlassa 31.10.1917 Helsingin Nikolainkirkossa pidetty esitelmä. – Vartija nro 10-11.
Kirkon ja valtion välien järjestämisestä meillä 1. – Vartija nro 12.
1918
"Kirkon ja valtion suhde", teoksessa Kirkkopäivät I: Helsingissä tammikuun 15–17 p:nä 1918 pidettyjen ensimmäisten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkopäivien julkaisu. Helsinki, s. 147–161.
Veren herätyshuuto meille. – Vartija nro 1-5.
Kirkon ja valtion välien järjestämisestä meillä 2. – Vartija nro 6-8
Aleksanteri Auvinen (in memoriam). – Vartija nro 9-10.
Vartijan lukijoille [luopuminen päätoimittajuudesta]. – Vartija nro 11-12.
1920
Kirkko nykyhetkellä. – Vartija nro 1-2.
1921
Maassa rauha! – Pellervo nro 23.
1922
Uuden vuoden alkaessa. – Vartija nro 1-2.
1923
Esivallan huolenpito saarnasta. – Kirkko ja kansa/näytenumero.
Osakuntaelämä ja poliittinen koulutus. – Ylioppilaslehti nro 8.
"Professori Ingman ja ryssät". – Ylioppilaslehti nro 12.
1925
Artikkeli teoksessa Merimiestemme parhaaksi: Suomen Merimieslähetysseuran juhlajulkaisu seuran 50-vuotisen toiminnan johdosta. Toim. Toivo Waltari. 145 s. Helsinki: Suomen merimieslähetysseura.
1928
"Velut in arce et vigilia qvadam", teoksessa Juhlajulkaisu toimitusjohtaja Alvar Renqvistin täyttäessä kuusikymmentä vuotta 15.2.1928. 274 s. Helsinki: Otava.
Lännen ja idän välillä. – Ylioppilaslehti nro 8.
1929
"Kirkkoherra Wilhelm Ingmanin puheita", teoksessa Teuvan kirkon juhlajulkaisu 8/12 1929. Toim. O. A. Palletvuori. 132 s. Helsinki.
1930
Ijankaikkinen rakkaus: arkkipiispa Lauri Ingmanin joulutervehdys Suomen kuvalehden lukijoille. – Suomen kuvalehti nro 51-52.
1931
"Eräs aikamme tunnusmerkki", vuosijulkaisussa Suomen kirkon elämää 3. Toim. Lennart Gulin et al. Helsinki: Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliitto, s. 7-11.
1932
"Kirkon asema ja tehtävä nykyisessä henkien taistelussa", teoksessa Kirkko ja kansanelämä: Helsingin kirkkopäivillä tammik. 11–14 p. 1932 pidettyjä esitelmiä, alustuksia, raamattutunteja, saarnoja sekä otteita keskustelupöytäkirjoista. Sortavala: Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliitto, s. 54–65.
1933
Myöhään minä olen sinua rakastanut. – Kirkon nuoriso nro 1.
Osakuntavastuu. – Ylioppilaslehti nro 8.
Lähteet ja kirjallisuus:
- Lauri Ingmanin kirjallinen tuotanto
- Vesa Vares, Konservatiivi ja murrosvuodet: Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. Väitöskirja. Helsinki: Suomen historiallinen seura.
- Hannu Välimäki, Lauri Ingman kirkkopoliitikkona. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 166. Väitöskirja. Helsinki.
- Vesa Vares, Vanhasuomalainen Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa. Porvoo: WSOY.
- Hannu Välimäki, Lauri Ingman suomalaisen uskontokasvatuksen ja koulun kehittäjänä. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 179. Väitöskirja. Helsinki.
- Kansallisbiografia (SKS): https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/641 (tekijä Vesa Vares)
- Suomen papisto 1800–1921 (SKS): https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/855
- Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
- Finna-hakupalvelut: https://finna.fi/
- Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi