Lauri Ingmanin teokset

10.05.2025

Professori Lauri Ingman toimi pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä, ja hänet valittiin lopulta arkkipiispaksi. Hänen vaikuttajan roolinsa ja saavutuksensa kuitenkin unohdettiin, kun oikeistopolitiikan aika päättyi toisen maailmansodan jälkeen.

– Vesa Vares: Suomen kansallisbiografia.

"Seuraavilla lehdillä löytyvä Johanneksen evankeliumin selitys ei pyydä muuta, kuin auttaa evankeliumin lukijoita näkemään evankeliumissa kuvatun Vapahtajan kirkkautta. Olen koettanut syventyä evankeliumin sanaan ja henkeen voidakseni esittää, mitä Johannes tahtoo sanoa meille Herrastamme. Siinä määrässä kuin olen voinut oikein käsittää ja esittää Johanneksen todistuksen sisällön, olen saavuttanut tarkoitukseni.

– Lauri Ingman: Johanneksen evankeliumi, 1902 (esipuheesta).

Lauri Ingmanin henkilötietoja ja elämänvaiheita

Syntynyt 30.6.1868, Teuva

  • koko nimi Lars (Lauri) Johannes Ingman
  • vanhemmat Teuvan kirkkoherra Wilhelm Ingman (k. 1875) ja Emma os. Schalin (k. 1901); Ingmanin isän serkku oli professori A. W. Ingman, oma serkku äidin puolelta arkkipiispa Gustaf Johansson
  • puoliso 1 (vih. 1893) Anna os. Rancken (k. 1895); yksi lapsi
  • puoliso 2 (vih. 1900) Mathilda os. Halme (k. 1959); viisi lasta ja kaksi kasvattilasta

Opinnot ja ensimmäiset työvuodet

  • ylioppilas 1886, Vaasan ruotsalainen lyseo
  • filosofian kandidaatti 1892, Helsingin yliopisto; uskonnon tuntiopettaja Helsingin ruotsalaisessa normaalilyseossa 1891–1895 (koulun rehtori ja uskonnon yliopettaja Alfred Kihlman)
  • vihitty papiksi 1893, Porvoon tuomiokirkko (vihkijä Porvoon piispa Herman Råbergh); Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan papiston apulainen 1893–1895 (muodollinen)
  • opintomatka Saksaan 1895–1896 (opettajana mm. Martin Kähler Hallessa), Tübingenin ja Hallen yliopistoihin 1899
  • Vaasan suomalaisen reaalilyseon uskonnon ja äidinkielen opettaja 1895–1901; Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon uskonnon vt. yliopettaja 1897–1899
  • Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan vt. assistentti 1893–1894, 1897–1899
  • teologian kandidaatti 1898, teologian lisensiaatti 1900 (tohtori 30.5.1907), Helsingin yliopisto
  • Helsingin NMKY:n johtokunnan jäsen 1890–1895, 1901–1905, puheenjohtaja 1894–1895
  • Teologisen lauantaiseuran (per. 1896) jäsen 1897– (seuraa perustettaessa Ingman oli Saksassa)

Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian assistentti 1901–1916

  • Porvoon hiippakunnan papiston edustaja viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1905–1906
  • Suomalaisen puolueen (vuodesta 1918 Kansallinen kokoomuspuolue) kansanedustaja 1907–1919, 1922–1929; eduskunnan varapuhemies 1913–1914, 1917–1918, puhemies 1918
  • kirkolliskokousedustaja 1913–1933; mm. kirkkolakikomiteassa 1913, 1918, 1923
  • Vartijan päätoimittaja 1906–1918, toimituskunnassa 1919–1922
  • Suomen pyhäkouluyhdistyksen puheenjohtaja 1905–1932
  • Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran johtokunnan jäsen 1905–1934; Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimikunnan jäsen 1905–1927

Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori 1916–1930 (vt. 1915–1916)

  • useita virkavapaita poliittisen toiminnan vuoksi
  • Suomen pääministeri 1918–1919, 1924–1925, kirkollis- ja opetusministeri 1920–1921 (ammattiministeri), opetusministeri 1924–1925, 1925–1926, 1928–1929
  • teologisen tiedekunnan varadekaani 1925–1930
  • Etelä-pohjalaisen osakunnan inspehtori 1919–1930 (ensimmäinen kunniajäsen 1930)

Turun ja Suomen arkkipiispa 1930–1934

  • kirkolliskokouksen puheenjohtaja 1933
  • Suomen pipliaseuran puheenjohtaja 1930–1934 (tehtävä kuului perinteisesti arkkipiispalle)
  • teologian kunniatohtori 1932, Upsalan yliopisto

Kuollut 25.10.1934, Turku

Luettelo Lauri Ingmanin kirjoista

Virheet ja puutteet: info@martinkirja.fi

Ks. täältä myynnissä olevat Lauri Ingmanin teokset ja kirjoitukset (avautuu uuteen ikkunaan).


1896

Tyska reformsträfvanden på religionsundervisningens område. 43 s. Helsinki. Eripainos Teologisesta aikakauskirjasta (1896/nrot 2, 4, 5 ja 6).

1900

Pääpiirteet Jeesuksen opetuslapsikasvatuksesta. 129 s. Väitöskirja. Vaasa.

1901

(et al.) Om predikans psykologiska anläggning. Erik Johansson & Lauri Ingman. 33 s. Helsingfors. Ingmanin artikkeli "Tillgodoseendet af det praktiskt religiösa behofvet vid katekesundervisningen". Eripainos Teologisesta aikakauskirjasta (1901/nro 9).

(et al.) Neljä yliopistollista saarnaa. Lauri Ingman, Erik Johansson, Arthur Hjelt & Jaakko Gummerus. Puheita nuorisolle 1. 31 s. Helsinki: N. M. K. Yhdistys. Ingmanin artikkeli "Todellinen vapaus".

1902

Johanneksen evankeliumi. Suomentanut ja selittänyt Lauri Ingman. 364 s. Helsinki: Kansanvalistus-Seura

1903

Kärsimisen probleemi Vanhassa testamentissa. 28 s. Helsinki: Akateeminen kirjakauppa. Eripainos Teologisesta aikakauskirjasta (1903/nro 4-5).

Valmistavan koulun uskonnonopetus ja oppikoulujen sisäänpääsyvaati-mukset. 6 s. Helsinki. Eripainos aikakauslehdestä Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland (1903/nro 1-2).

1904

Markuksen evankeliumi. Suomentanut ja selittänyt Lauri Ingman. 272 s. Helsinki: Otava.

Gustaf Rancken vanhemman uudistuspyrinnöt katekismusopetuksen alalla. 52 s. Helsinki: SKHS. Myös Teologisessa aikakauskirjassa (1904/nro 4-5) ja vuosikirjassa Suomen kirkkohistoriallisen seuran pöytäkirjat liitteineen 4/1903–1904 (1905).

Koti- ja pyhäkoulu: esitelmä pyhäkouluyhdistyksen vuosikokouksessa Inkeroisissa 2 p. elokuuta 1903. 12 s. Hämeenlinna: Suomen evank.-luth. pyhäkouluyhdistys. 2. p. 1909.

1905

Raamatun historia oppikouluja varten. 203 s. Kuvitettu. Helsinki: Otava. 2. p. 1907. 4. korj. p. 1914. 5. p. 1918. 6. p. 1920. 7. p. 1923. 8. p. 1926. 9. uud. p. 1930. 10. p. 1936 (uud. Aleksi Lehtonen). 11. p. 1939 (uud. Ilmari Salomies). 12. p. 1942. 13. p. 1944. 14. p. 1947. 15. p. 1951. 16. p. 1954. 17. p. 1956. 18. p. 1958. 19. p. 1960. 20. p. 1961. 21. p. 1961–1966. 22. p. 1966.

Johdatus Raamatun historian opettamiseen pyhäkouluissa 1: Uusi testamentti. 170 s. Hämeenlinna: Suomen evank.-luth. pyhäkouluyhdistys. Julkaistu myös Pyhäkoululehden lisälehdessä 1905–1906.

1906

Raamatun historia kansakouluja varten. 175 s. Kuvitettu. Helsinki: Otava. 2. p. 1907. 3. p. 1909. 4. p. 1912. 5. korj. p. 1915. 6. p. 1919. 7. p. 1921. 8. p. 1923. 9. p. 1926. 10. p. 1929. Vuodesta 1938 alkaen ilmestyi Ingmanin Raamatunhistorian pohjalta laadittu Aleksi Lehtosen ja Martti H. Haavion Raamatunhistoria kansakouluja varten.

Onko kansankirkkomme eroitettava valtiosta? Kirkon kannalta tarkasteli Lauri Ingman. Uskonnollisia ajankysymyksiä 5. 16 s. Porvoo: WSOY. Myös Vartijassa pienin loppulisäyksin (1906/nro 11). 

Kirkon erottaminen valtiosta. Suomalaisen puolueen naisvaliokunnan kirjasia. 16 s. Helsinki: Suomalaisen puolueen naisvaliokunta 1906. Uusi p. 1907.

1907

Konfirmatsiooni: synodaalikirjoitus Porvoon hiippakunnan pappeinkokousta varten lokakuussa 1907. 60 s. Helsinki.

Konfirmatsiooni eli ripillelaskeminen. Kansantajuisesti esitti Lauri Ingman. Päivänkysymyksiä 4. 59 s. Helsinki: Kansa.

Mitä nykyaika vaatii pyhäkouluopettajalta. 15 s. Hämeenlinna: Suomen ev. lut. pyhäkouluyhdistys. Myös Vartijassa (1907/nro 1).

1908

Sosialistimme ja Suomen suhde Venäjään. Matti Meikäläinen (nimimerkki). Päivänkysymyksiä 10. 32 s. Helsinki: Kustannus-o.y. kansa. Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan nimimerkin takana Lauri Ingman.

1911

Kirkkolainsäädäntö Suomessa jälkeen v. 1870. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 8. 346 s. Helsinki.

1913

Opas Raamatun historian opettamiseen kansakouluissa ja seurakunnallisessa opetustoimessa 1: selityksiä ja opetusnäytteitä, Vanha testamentti. 170 s. Helsinki: Otava. Julkiaistu myös yhteissidoksena toisen osan kanssa (Opas Raamatun historian opettamiseen, 1913–1914).

1915

Ylennysperusteista papinviroissa. 200 s. Helsinki: SKHS. Myös Vartijassa (1915/nrot 1, 2, 6-7 ja 8-9) ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa 5/1915 (1916). 

Uuden katekismuksen valmistelu kirkossamme 1800-luvun alkupuolella. 202 s. Helsinki: SKHS. Myös Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa 6/1916 (1917). Päätösluku myös Vartijassa (1915/nro 11-12 ja 1916/nro 1).

1916

K. L. 1 §:n valmistelusta. 23 s. Helsinki. Eripainos teoksesta Till Professorn Robert Hermanson vid fyllda 70 år 21/2 1916 (1916).

1917

Valheen merkissä: mietteitä sos. dem. puolueneuvoston ja sos. dem. eduskuntaryhmän julistuksen johdosta Suomen työtätekevälle kansalle. Suomelaisten puolueiden vaaliliiton kirjasia 11. 16 s. Helsinki.

(esipuhe) Homileettinen käsikirja Carl Norrbyn mukaan 1: ensimmäinen vuosikerta. Suom. toim. Toivo Waltari. Alkulauseella varusti Lauri Ingman. 501 s. Sortavala: WSOY. Julkaistu myös yhteensidottuna toisen osan kanssa (1917–1918).

1918

(suom. toim.) Ristin alla: mietelmiä: luku joka päivälle kuukaudessa. F. S. de La Motte Fenelon. Suomeksi toimitti Lauri Ingman. 46 s. Helsinki: Suomen evankelis-luterilainen pyhäkouluyhdistys. 2. p. 1922. 3. p. 1932. 4. p. 1934.

(esipuhe) Homileettinen käsikirja Carl Norrbyn mukaan 2: ensimmäinen vuosikerta. Suom. toim. Toivo Waltari. Alkulauseella varusti Lauri Ingman. 609 s. Sortavala: WSOY. Julkaistu myös yhteensidottuna ensimmäisen osan kanssa (1917–1918).

1920

(et al.) Kieltolain puolesta. Zachris Castrén & Lauri Ingman. Raittiuden ystävien toimittamia 8. 10 s. Helsinki: Edistysseurojen kustannus oy.

1921

(esipuhe) Seikkailuja saloilla ja vesillä. Alfred Emil Ingman. 466 s. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kirja. Esipuheena Ingmanin pieni kuvaus veljestään.

1922

Finlands kyrka efter 1809: föreläsningar å Uppsala Universitet i september 1922. S. 285–322. Uppsala. Eripainos teoksesta Kyrkohistorisk årsskrift 22 (1922).

1928

Poliittisia suuntaviivoja. 106 s. Helsinki: Otava.

1930

Tervehdys Turun arkkihiippakunnan seurakunnille ja niiden papistolle. [?] s. Turku.

Konventikkeliplakaatin kumoaminen Suomessa. Sivut 386–395. Helsinki. Eripainos teoksesta Juhlajulkaisu Jaakko Gummerukselle ja Martti Ruuthille (1930).

The Lapua anticommunist movement in Finland. 27 s. Helsinki. Saksaksi 1930 (Die Lapua-Bauernbewegung in Finnland). Ranskaksi 1930 (Le mouvement anticommuniste des paysans de Lapua en Finlande).

1932

Isiemme kirkko. Liite tekijän Raamatun historiaan kansakouluja varten. Kuvitettu. 23 s. Helsinki: Otava. 2. korj. p. 1938.

Arkkipiispa Lauri Ingmanin esitys pappeinkokoukselle Turussa 25 päivänä lokakuuta 1932 seurakuntien ja seurakunnanhoidon vaiheista sekä merkillisimmistä ilmiöistä kristillisen kirkon ja jumaluusopillisen tieteen alalla v. 1927–1931. 28 s. Turku.

Seurakunnallinen nuorisotyö: alustus lokakuussa 1932 pidettävään Turun arkkihiippakunnan synodaalikokoukseen. 11 s. Turku.

1934

(et al.) Kootuin voimin tulevaisuuteen. P. E. Svinhufvud, Lauri Ingman, J. K. paasikivi, Kyösti Kallio & E. N. Setälä. 31 s. Helsinki: Otava.

Valikoima Lauri Ingmanin artikkeleita

Lisäksi useita puheita ja kirjoituksia mm. Pyhäkoululehdessä (vuodesta 1895 alkaen), Kuukauslehdessä (1896–1906) ja Suomen pyhäkouluyhdistuksen vuosijulkaisussa Lasten joulukirkko (1915–1934).


1893

Miten ovat sanat panta epi Pontiou Pilatou toisessa uskonkappaleessa käännettävät? – Vartija nro 4.

Religionsundervisningen enligt Herbart-Zillerska metoden. – Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland nro 4.

1894

Evankelisen kristityn suhde pyhään Raamattuun [1-2]. – Vartija nro 4 ja 5. 

1897

Lutherin asema P. Raamattuun nähden. – Teologinen aikakauskirja nro 10.

Några ord om lärokurserna i religion på lyseernas lägre klasser. – Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland nro 4-5.

1899

Käytännöllisiä kysymyksiä kirkon alalta: lukkariemme kasvatus ja virkatehtävät. – Teologinen aikakauskirja nro 1.

Sananen eskatologisten kysymysten käsittelystä evankelisessa saarnassa. – Teologinen aikakauskirja nro 9.

1900

Vieläkin sananen eskatologisten kysymysten käsittelystä evankelisessa saarnassa. – Teologinen aikakauskirja nro 2.

Profeetta Joonan kirjan käsitteleminen Raamatun historian opettamisessa. – Tidskrift utgiven av pedagogiska föreningen i Finland nro 8.

1902

Konungen i sanningens rike. – Teologinen aikakauskirja nro 1.

Synodaalikokoukset lokakuussa 1902. – Teologinen aikakauskirja nro 9.

1903

Muutama sana kotien ja pyhäkoulujen yhteistoiminnasta. – Teologinen aikakauskirja nro 8.

1904

"Jeesus elämän valkeus", vuosijulkaisussa Joulupukki 3. Helsinki: Valistus, s. [3].

Sunnuntaikysymyksessä [1-2]. – Teologinen aikakauskirja nrot 1 ja 2.

Alfred Kihlman (in memoriam). – Teologinen aikakauskirja nro 7-8.

Anteckningar rörande delning af kyrkoförsamlingar i några större städer i Tyskland och Schweitz. – Teologinen aikakauskirja nro 7-8.

1906

Tehtäviä. – Vartija nro 5.

1907

Merkkivuosi. – Vartija nro 1,

1908

Vastatuuleen. – Vartija nro 1.

1909

"Kirkollinen itsehallinto", tietosanakirjassa Oma maa 3. Toim. E. G. Palmén et al. Porvoo: WSOY, s. 442–450.

Suomen lähetysseuran täyttäessä 50 vuotta. – Vartija nro 1

Agathon Meurman in memoriam. – Vartija nro 2.

Pyhäkoulun erikoistehtävä varsinaisen opetustoimen rinnalla. – Vartija nro 10. Myös Pyhäkoululehdessä (1909).

Kirkon ja kansakoulun kristinuskon opetus. – Vartija nro 10.

Maallikkotyöntekijöiden tarpeesta kirkossamme. – Vartija nro 11. Myös Pyhäkoululehdessä (1910).

1910

Jumalan rukoileminen hengessä ja totuudessa. – Vartija nro 3

Pyhäkoulutoiminta seurakuntatietouden ja seurakuntaelämän elvyttäjänä (alustus Pyhäkouluyhdistyksen vuosijuhlassa Tampereella 1910). – Vartija nro 8. Myös Pyhäkoululehdessä (1910).

Jeesus maailman valo. – Kyläkirjaston kuvalehti nro 12.

1911

Mitä se auttaa ihmistä (saarna ylimääräisten valtiopäivien avajaisissa 16 p:nä syyskuuta 1910). – Vartija nro 1.

1912

"Pyhäkoulusta sananen", vuosijulkaisussa Joulujuhla 1912. Helsinki: Suomalaisen puolueen naisvaliokunta, s. 15–16.

Kirkon tehtävä. – Vartija nro 1.

Kirkon itseverotusoikeudesta: eräs huomattava lausunto. – Vartija nro 5-6.

Konfirmatsioonilupaukset uudessa kirkkokäsikirjaehdotuksessa. – Vartija nro 9.

Eräs asiakirja viime vuosisadan keskivaiheelta. – Vartija nro 9.

Uuden testamentin suomennosehdotus synodaalikokouksissa. – Vartija nro 10.

1913

Rakentamaan, ei hajoittamaan! – Vartija nro 1.

Rukouspäivätekstien selityksiä: ensi(m)mäinen rukouspäivä v. 1913. – Vartija nro 1.

Kiertokouluasian edistämisestä kirkkolainsäädännön avulla. – Vartija nro 8-9.

Seitsemäs yleinen kirkolliskokous. – Vartija nro 11-12.

Konfirmatsioonilupaukset uudessa käsikirja-ehdotuksessa [1-2]. – Paimen-sanomia nrot 29 ja 30.

1914

"Neljäntenä sunnuntaina adventista (5. Moos. 18:15–19)", teoksessa Tulkoon sinun valtakuntasi. Toim. Erkki Kaila. Helsinki: Otava, s. 27–35.

Kansankirkkomme ja kansamme. – Vartija nro 1.

Katekismuskysymyksestä. – Vartija nro 6-7.

Pyhäkoulutoiminnan synty ja kehitys maassamme, 1-2. – Ylhäältä apua nrot 2 ja 3.

1915

"Eräs sotamarski Klingsporin antama kirkkoherranvaltakirja", teoksessa Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 4/1914 (1915). Helsinki, s. 287–288.

Karl Adolf Appelberg in memoriam. – Vartija nro 1.

1916

Kristinusko ja maallinen elämä. – Vartija nro 1.

Vielä kokoraamatusta oppikirjana. – Vartija nro 1.

Eino Sakari Yrjö-Koskinen (in memoriam). – Vartija nro 3.

Kymmenen vuotta. – Vartija nro 5.

Pappiemme käytännöllisestä valmistuksesta. – Vartija nro 8-9.

Eräistä käytöllisen teologian tehtävistä [virkaanastujaisluento]. – Vartija nro 10.

Lainsäädäntö yksityisistä hartausseuroista. – Vartija nro 11-12.

1917

"Kirkkomme järjestys ja lainsäädäntö", teoksessa Uskonpuhdistus ja Suomen kirkko. Sortavala: Suomen kirkon sisälähetysseura, s. 185–194.

Kirkkomme nykyhetkellä. – Vartija nro 4. Myös Pyhäkoululehdessä (1917).

Kirkon erottaminen valtiosta. – Vartija nro 5-6.

Kirkollisia kysymyksiä viime valtiopäivillä. – Vartija nro 7-9.

Hallituksen nimitysoikeuden lakkaaminen n.s. keisarillisissa seurakunnissa. – Vartija nro 7-9.

Velvoittava muisto: uskonpuhdistuksen riemujuhlassa 31.10.1917 Helsingin Nikolainkirkossa pidetty esitelmä. – Vartija nro 10-11.

Kirkon ja valtion välien järjestämisestä meillä 1. – Vartija nro 12.

1918

"Kirkon ja valtion suhde", teoksessa Kirkkopäivät I: Helsingissä tammikuun 15–17 p:nä 1918 pidettyjen ensimmäisten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkopäivien julkaisu. Helsinki, s. 147–161.

Veren herätyshuuto meille. – Vartija nro 1-5.

Kirkon ja valtion välien järjestämisestä meillä 2. – Vartija nro 6-8

Aleksanteri Auvinen (in memoriam). – Vartija nro 9-10.

Vartijan lukijoille [luopuminen päätoimittajuudesta]. – Vartija nro 11-12.

1920

Kirkko nykyhetkellä. – Vartija nro 1-2.

1921

Maassa rauha! – Pellervo nro 23.

1922

Uuden vuoden alkaessa. – Vartija nro 1-2.

1923

Esivallan huolenpito saarnasta. – Kirkko ja kansa/näytenumero.

Osakuntaelämä ja poliittinen koulutus. – Ylioppilaslehti nro 8.

"Professori Ingman ja ryssät". – Ylioppilaslehti nro 12.

1925

Artikkeli teoksessa Merimiestemme parhaaksi: Suomen Merimieslähetysseuran juhlajulkaisu seuran 50-vuotisen toiminnan johdosta. Toim. Toivo Waltari. 145 s. Helsinki: Suomen merimieslähetysseura.

1928

"Velut in arce et vigilia qvadam", teoksessa Juhlajulkaisu toimitusjohtaja Alvar Renqvistin täyttäessä kuusikymmentä vuotta 15.2.1928. 274 s. Helsinki: Otava.

Lännen ja idän välillä. – Ylioppilaslehti nro 8.

1929

"Kirkkoherra Wilhelm Ingmanin puheita", teoksessa Teuvan kirkon juhlajulkaisu 8/12 1929. Toim. O. A. Palletvuori. 132 s. Helsinki.

1930

Ijankaikkinen rakkaus: arkkipiispa Lauri Ingmanin joulutervehdys Suomen kuvalehden lukijoille. – Suomen kuvalehti nro 51-52.

1931

"Eräs aikamme tunnusmerkki", vuosijulkaisussa Suomen kirkon elämää 3. Toim. Lennart Gulin et al. Helsinki: Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliitto, s. 7-11.

1932

"Kirkon asema ja tehtävä nykyisessä henkien taistelussa", teoksessa Kirkko ja kansanelämä: Helsingin kirkkopäivillä tammik. 11–14 p. 1932 pidettyjä esitelmiä, alustuksia, raamattutunteja, saarnoja sekä otteita keskustelupöytäkirjoista. Sortavala: Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliitto, s. 54–65.

1933

Myöhään minä olen sinua rakastanut. – Kirkon nuoriso nro 1.

Osakuntavastuu. – Ylioppilaslehti nro 8.

Lähteet ja kirjallisuus: