BlogiTorni


Luettavaa kristillisen ja teologisen kirjallisuuden historiasta. 

Tutustu viittausohjeisiimme, jos käytät blogien tulkintoja omissa tuotoksissasi. 

Olet tervetullut myös blogien kirjoittajaksi (info@martinkirja.fi).


Painokone näytti ensimmäistä kertaa voimansa reformaatioliikkeen palveluksessa. Luther kirjoitti latinaksi oppineille ja saksaksi kansalle. Kaikkiaan ilmestyi ennen reformaattorin kuolemaa 520 saksankielistä ja 165 latinankielistä julkaisua. Monista otettiin uusia painoksia, niin että yhteiseksi painosmääräksi on laskettu vajaat kolmetuhatta.

–...
Piispana, lopulta arkkipiispana, lähes 30 vuotta toiminut Martti Simojoki oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista kirkollisista vaikuttajista. […] Simojoki aloitti kirjallisen toimintansa Kotimaa-lehden pitkäaikaisena avustajana 1939. Ensimmäinen oma teos vuodelta 1941 oli valikoima Kotimaassa julkaistuja kirjoituksia. Tämä teos, samoin...
Suomalaisen ekumeniikan keskeisin vaikuttaja 1900-luvulla oli Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen. [...] Teinosen työtarmo oli luja. Yksinomaan Teologisessa aikakauskirjassa hän ehti vuosina 1949–1995 julkaista yhteensä 337 artikkelia ja arvostelua, joista 194 päätoimittajakautenaan. Kirjoja, itse...
Lennart Bernhard Pinomaa oli suomalainen teologi ja Helsingin yliopiston systemaattisen teologian ylimääräinen professori vuosina 1948–1968. Hän sai kansainvälistä tunnustusta Martti Luther -tutkimuksistaan ja kirjoitti Luther-aiheisia tutkielmia, kuten Voittava usko: Lutherin aatemaailman peruspiirteet ja Kuka Luther todella oli. – Wikipedia.
Sekä teologin että historiantutkijan koulutuksen saaneen Erkki Kansanahon tie vei yksityisen oppikoulun rehtorin tehtävästä Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professoriksi ja sen jälkeen Tampereen piispaksi. Tutkijana hänen kiinnostuksensa kohdistui pietismiin, kirkon hallintoon ja kirkkolakiin, kirkon liturgiseen käytäntöön,...
Aimo T. Nikolainen tuli 34-vuotiaana Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professoriksi. Hän toimi virassa runsaan neljännesvuosisadan ja teologisen tiedekunnan dekaanina 15 vuotta. Sanavalmis, edustustehtävissä viihtyvä professori valittiin 1972 Helsingin hiippakunnan piispaksi.

Kirjoista huomattavimpia ovat suomalaiseen...

Vuosina 1770–1816 julkaistiin kaikkiaan noin 66 eri uutta arkkivirsijulkaisua (Thomas Ragvaldinpojan kaikki henkilökirjaset mukaan lukien 86). Alla olevassa luettelossa on huomioitu ainoastaan sellaiset, joiden laatija on ilmoitettu/tiedossa tai joiden nimike poikkeaa ns. tavallisesta arkkivirsijulkaisusta (yhteensä 57).

Vuosina 1701–1769 julkaistiin kaikkiaan noin 104 eri uutta hengellistä arkkivirsijulkaisua (Thomas Ragvaldinpojan kaikki henkilökirjaset mukaan lukien 122). Alla olevassa luettelossa on huomioitu ainoastaan sellaiset, joiden laatija on ilmoitettu/tiedossa tai joiden nimike poikkeaa ns. tavallisesta arkkivirsijulkaisusta (yhteensä 62).

Virsikirja oli pari vuosisataa sitten useimpien Suomen kotien ainoa kirja. Siihen kuului kuitenkin lisäosina katkismus, sunnuntaitekstit ja useita muita tarpeellisia kappeleita. Nyt kun pientenkin kotien kirjahyllyllä on monenlaista lukemista, on syytä palauttaa mieliin tämän vanhantyylisen hengellisen kirjan arvo. Sitä varten on tämä pieni opas...
Voimme sanoa 1600- ja 1700-luvuilla opetellun Lutherin Vähä katekismusta sitä mitä moninaisimmalla tavalla kysymyksin ja vastauksin selvitellen. Syntyi lukemattomia Vähän katekismuksen laajennuksia, joissa varsin vaihtelevasti koetettiin tähdentää uskon perustotuuksia ja joista kaikista voisi käyttää nimeä "Yksi paras lasten tavara"....