BlogiTorni

Kiinnostavaa ja haastavaa luettavaa kristillisen ja teologisen kirjallisuuden historiasta. 


 

Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Suomen aineelliset ja henkiset olot alkoivat vähitellen kohentua. Tämä heijastui myös vuosisadan toisella neljänneksellä julkaistujen nimikkeiden lukumäärässä (yhteensä 90 uutta julkaisua). Ajanjakson suomenkielisen kristillisen kirjallisuuden merkkitapauksia olivat useiden pietististyyppisten hartauskirjojen...

Suuret kuolonvuodet (1695-1697) ja Suuri Pohjan sota (1700-1721) ajoivat Suomen heti uuden vuosisadan koittaessa suurten aineellisten ja henkisten haasteiden eteen. Niinpä vuosina 1700-1724 julkaistiin ainoastaan 33 uutta kristillisen kirjallisuuden nimikettä (noin 8 % koko vuosisadan suomenkielisen kristillisen kirjallisuuden kokonaismäärästä)....

Tunnustuksellisuuden aikakaudelle oli tyypillistä pyrkimys asioiden sääntömäiseen esittämiseen. Kirkossa kehitys "huipentui" vuoden 1686 kirkkolaissa, mutta hyvään vauhtiin Suomessakin päästiin jo 1620-luvun lopulla Isaacus Rothoviuksen (k. 1652) aloittaessa istuntokautensa Turun piispana. Tämänkertaisessa blogissa tarkastelemme Rothoviuksen...

1600-luku merkitsi suomenkielisen kristillisen kirjallisuuden monipuolistumista ja sellaisten kristillisen kirjan perusjulkaisutyyppien kuten katekismus-, saarna- ja hartauskirjallisuuden esiinnousua. Teemme tässä blogissa yhteenvetoa 1600-luvun kristillisestä kirjallisuudesta ja listaamme vuosisadan 43 avainjulkaisua.

1600-luvun jälkimmäisen puoliskon perustavin suomenkielistä kirjaa koskeva muutos liittyy siihen, että kansan lukutaito alkoi nyt ensimmäistä kertaa huomattavasti edistyä. Tämän kertaisessa blogissa käsittelemme suomenkielistä kristillistä kirjallisuutta 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja esittelemme erikseen kansanopetuksen kehittäjänä...

Tunnettu 1600-luvun suomenkielinen kristillinen kirjallisuus on vielä melko helppoa luetella kokonaan. Esimerkiksi 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla julkaistiin vain noin kolmisenkymmentä nimikettä, ja vaikka lukumäärät jonkin verran tästä alkoivatkin nousta koko vuosisadan aikana julkaistujen uusien nimikkeiden määrä on vain noin 150 nimikettä....

Todennäköisesti Agricola ei valmistellut kirjallisia töitään kokonaan vailla toisten kirjoittamia suomenkielisiä kirjallisia lähteitä. Kuten tunnettua, jo 1400-luvulla oli annettu piispojen määräyksiä siitä, että Isä meidän -rukous, uskontunnustus ja Marian tervehdys oli messussa toimitettava äidinkielellä ja papin oli luettava nämä saarnastuolista...