Vuosina 1770–1816 julkaistiin kaikkiaan noin 66 eri uutta arkkivirsijulkaisua (Thomas Ragvaldinpojan kaikki henkilökirjaset mukaan lukien 86). Alla olevassa luettelossa on huomioitu ainoastaan sellaiset, joiden laatija on ilmoitettu/tiedossa tai joiden nimike poikkeaa ns. tavallisesta arkkivirsijulkaisusta (yhteensä 57).
Vuosina 1701–1769 julkaistiin kaikkiaan noin 104 eri uutta hengellistä arkkivirsijulkaisua (Thomas Ragvaldinpojan kaikki henkilökirjaset mukaan lukien 122). Alla olevassa luettelossa on huomioitu ainoastaan sellaiset, joiden laatija on ilmoitettu/tiedossa tai joiden nimike poikkeaa ns. tavallisesta arkkivirsijulkaisusta (yhteensä 62).
Virsikirja oli pari vuosisataa sitten useimpien Suomen kotien ainoa kirja. Siihen kuului kuitenkin lisäosina katkismus, sunnuntaitekstit ja useita muita tarpeellisia kappeleita. Nyt kun pientenkin kotien kirjahyllyllä on monenlaista lukemista, on syytä palauttaa mieliin tämän vanhantyylisen hengellisen kirjan arvo. Sitä varten on tämä pieni opas...
Voimme sanoa 1600- ja 1700-luvuilla opetellun Lutherin Vähä katekismusta sitä mitä moninaisimmalla tavalla kysymyksin ja vastauksin selvitellen. Syntyi lukemattomia Vähän katekismuksen laajennuksia, joissa varsin vaihtelevasti koetettiin tähdentää uskon perustotuuksia ja joista kaikista voisi käyttää nimeä "Yksi paras lasten tavara"....
Harras toivoni on, että tämä tutkimukseni tekisi kunniaa kaikille entisille raamatunsuomentajille, jotka usein itsensä unohtaen ovat uhranneet kykynsä ja voimansa tähän tärkeään ja vaativaan kansalliseen vuosisataistyöhön. (...) Ja ennen kaikkea toivon, että teokseni herättäisi harrastusta Raamatun käyttöön ja tutkimiseen ja lisäisi Jumalan sanan...
Tampereen hiippakunnan piispa, sittemmin arkkipiispa Aleksi Lehtonen oli Suomen luterilaisen kirkon näkyvin hahmo erityisesti ulkomailla 1930-luvulta alkaen.
Ilmari Salomies kuului siihen itsenäisyyden ajan alun nuoreen pappispolveen, jonka osaksi tuli Suomen kirkon johtaminen 1940- ja 1950-luvun jälleenrakennusvuosina. Kirkkohistorian tutkija ja professori Salomies valittiin 1943 Viipurin, sittemmin Mikkelin hiippakunnan piispaksi ja 1951 arkkipiispaksi. Tässä virassa hän oli eläkkeelle jäämiseensä...
Riveistämme on poistunut v i r o p t i m u s Yrjö J. E. Alanen. Hänen henkilökuvassaan oli vallitsevana piirteenä avarasydämisyys. Hän oli jokaisen tuttavansa ystävä. Jokaisessa lähimmäisessään hän näki ennen muuta tämän hyvät puolet. Muu ei hänelle merkinnytkään mitään. (...) Teologi Alasen kanssa saatettiin olla eri mieltä, ihminen Alasen kanssa...
Tammikuun 30. päivänä 1965 päättyi Helsingin yliopiston täysinpalvelleen käytännöllisen teologian professori Aarni Voipion elämä. (...) Tiedekunnan pitkän historian varrella lienee ollut vain ani harvoja opettajia, jotka ovat palvelleet sitä niin kauan kuin Voipio.
Osmo Tiililä tuli tunnetuksi koko suomalaiselle teologi- ja kulttuurimaailmalle ansioituneena akateemisena opettajana ja tutkijana, julistajana ja persoonallisuutena.