Martti Lutherin teokset 2: vuodet 1522–1529

1522

** De votis monasticis Martini Lutheri iudicum. Lutherin arvio luostarilupauksista. Laadittu marraskuussa 1521, painettu helmikuussa 1522 (Martyn mukaan julkaistu vuonna 1521). Myös saksaksi 1522 (Von den Geistlichen und Kloster Gelübten/saks. Justus Jonas, Ein gar schön nutzlich Büchlein von den Gelübden der Klosterlüten/saks. Leo Jud). Kirjoitus on omistettu Lutherin isälle, joka oli ollut raivoissaan poikansa luostariin menosta. Näissä teeseissään Luther kieltää munkkilupausten sitovuuden. Pinomaan mukaan kirjoitus syntyi yhdessätoista päivässä, Kittelsonin mukaan kymmenessä. Lutherin reformatorinen pääteos (9), munkkilupaukset. – WA 8, 564–669; Tela 1916, 127–128; Holmqvist 1917, 84–85; Pinomaa 1976, 28; Kittelson 1996, 194–197; Arffman 1985, 19–20; Dülmen 2002, 111–112; Marty 2006, 88–90; KTT 122–123.

* Eine treue Vormahnung zu allen Christen, sich zu hüten vor Aufruhr und Empörung. Martti Lutherin uskollinen varoitus kaikille kristityille välttää mellakointia ja kapinointia. Laadittu joulukuussa 1521, painettu tammikuussa 1522. Useita painoksia. Kirjanen syntyi Lutherin käytyä Wartburgista Wittenbergissä joulukuussa 1521. Luther korostaa, että ainoastaan ruhtinailla oli oikeus ryhtyä panemaan uudistuksia täytäntöön. Sen sijaan kirkkokansan tuli pidättäytyä levottomuutta aiheuttavista oma-aloitteisista uudistuksista. "Pyydän, ettette puhuisi mitään minun nimeesäni ettekä nimittäisi itseänne luterilaisiksi. Mikä on Luther? Eihän tämä oppi ole minun oppiani ja enhän minä ole tullut kenenkään edestä ristiinnaulituksi." Reformaation avainjulkaisu (30), Wittenbergin kirkollinen vallankumous. – WA 8, 670–687; Arffman 1985, 78–79; Kittelson 1996, 197–198, 215; Dülmen 2002, 113; Arffman 2009, 42–44; KTT 123; suom. Fitzer 1970, 167–172 (osin).

Bulla coenae domini, das ist die Bulla vom Abendfressen des allerheiligsten Herrn, des Papstes. Bulla kaikkein pyhimmän herran, paavin iltapalasta. Laadittu joulukuussa 1521, painettu maaliskuussa 1522. Useita painoksia. – WA 8, 688–720; Dülmen 2002, 115.

** Auslegung der Episteln und Evangelien die nach der Kirchen gelesen werden vom Christtag bis auf den Sonntag nach Epiphanie (Weichnachtspostille). Lutherin joulupostilla. Valmisteltu Wartburgissa talvella 1521–1522, painettu maaliskuussa 1522. Epistola- ja evankeliumisaarnat joulusta loppiaiseen (yhteensä 16 saarnaa). Omistettu Mansfeldin kreivi Albrechtille (päiväys 19.11.1521). Esipuheena "Pieni opetus siitä, mitä evankeliumeista pitää etsiä ja odottaa". Latinaksi 1525–1526 (WA 10/1-2, XXXVII: Secundus tomus enarrationum in Epistolas et Evangelia & Tertius Tomus enarrationum in Epistolas et Evangelia). Painettu myös yhdessä Lutherin adventtipostillan kanssa 1522 (WA 10/1-2, XIII: Auslegung der Episteln und Evangelien die nach der Kirchen gelesen werden vom Advent bis nach dem Sonntag nach Epiphanie). Lutherin postillat oli tarkoitettu papeille mallisaarnoiksi, mutta ne päätyivät myös kotien hartauskäyttöön. Lutherin kirkollinen pääteos (10), postilla. Ks. vuosi 1527. – WA 10/1-1; Holmqvist 1917, 85–86; Pinomaa 1976, 27; Kittelson 1996, 200; Dülmen 2002, 117–118; Arkkila 2016, 46; KTT 121–122; suomeksi Kirkkopostilla 1 (2009/suom. A. E. Koskenniemi).

** Auslegung der Episteln und Evangelien des Advents (Adventspostille). Lutherin adventtipostilla. Valmisteltu Wartburgissa talvella 1521–1522. Epistola- ja evankeliumisaarnat 1.-4. adventtisunnuntaille (yhteensä kahdeksan saarnaa). Latinaksi 1525 (WA 10/1-2, XXXVII: Primus tomus enarrationum in Epistolas et Evangelia/lat. Martin Bucer; Lutherin esipuhe). Painettu myös yhdessä Lutherin joulupostillan kanssa 1522 (ks. edellinen). Lutherin joulu- ja adventtipostillasta käytetään yhdessä nimitystä Wartburgin postilla (Wartburgspostille). Lutherin kirkollinen pääteos (11), postilla. Ks. vuosi 1527. – WA 10/1-2, 1–208 (vuoden 1525 laitos); Dülmen 2002, 197; suomeksi Kirkkopostilla 1 (2009/suom. A. E. Koskenniemi).

Ein christlicher und fast wohlgegrünter Beweis von dem jüngsten Tag. Lutherin adventtipostillan 2. adventtisunnuntain evankeliumisaarna (Luuk. 21) erikseen painettuna. – WA 10/1-2, 93–120. 

Von beider Gestalt des Sakraments zu nehmen. Sakramentin molemmista muodoista. Painettu huhtikuussa. Useita painoksia. Dülmenin luonnehdinnan mukaan tiivistää yhteen Lutherin maaliskuun alussa pitämät saarnat (ns. Invocavit-saarnat 9.3–16.3.1522). – WA 10/2, 1–41; Dülmen 2002, 121.

Von Menschenlehre zu meiden. Ihmisoppien välttämisestä. Toukokuussa. Useita painoksia. Latinaksi 1525 (teoksessa Ein humanis traditionibus vitandis). – WA 10/2, 61–92; Dülmen 2002, 124.

* Betbüchlein. Rukouskirjanen. Kesäkuussa. Ensimmäinen painos sisältää kymmenen käskyn, uskontunnustuksen, Isä meidän -rukouksen sekä Ave Marian selitykset, kahdeksan psalmia (Ps. 12, 67, 51, 103, 20, 79, 20, 10) sekä Tiituksen kirjeen. Kymmenen käskyn, uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen selitys oli julkaistu myös aiemmin (1520: Eine kurze Form der zehn Gebote, eine kurze Form des Glaubens, eine kurze Form des Vater unsers), mutta Ave Marian selitys (Das Ave Maria), kahdeksan psalmia sekä Tiituksen kirje ilmestyivät ensimmäisen kerran (Tiituksen kirje pian myös Uudessa testamentissa). Useita painoksia ja laitoksia (ks. WA 10/2, 355–362). Vuoden 1529 painokseen asti mukaan lisätään aina jotakin uutta (ks. WA 10/2, 366–368). Latinaksi 1529 ja 1543 (Enchiridion piarum precationum). Ranskaksi 1529 (Le livre de vraie et parfaicte oraiso). Kirja oli tarkoitettu rippiopetuksessa käytettäväksi. Reformaation avainjulkaisu (31), kansanopetus. Ks. vuosi 1529/1543. – WA 10/2, 331–495 (myös useita lisäyksiä); Tela 1916, 144; Dülmen 2002, 124.

Epistel oder Unterricht von den Heiligen an die Kirche zu Erfurt. Epistola ja opetus pyhistä Erfurtin kirkolle. Lutherin kirje lähetetty 10.7.1522. Useita painoksia. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). – WA 10/2, 159–168; Arffman 1985, 113; Dülmen 2002, 124–125.

Schreiben an die Böhmischen Landstände. Kirje Prahaan kokoontuneille Böömin säädyille. Lutherin kirje lähetetty 15.7.1522. – WA 10/2, 169–174; Arffman 1985, 114–115; Dülmen 2002, 125.

Wider den falsch genannten geistlichen Stand des Papstes und der Bischöfe. Väärin nimitettyä paavin ja piispojen hengellistä säätyä vastaan. Heinäkuussa. Useita painoksia. Latinaksi 1523 (Adversus falso nominatum ordinem Episcoporum). – WA 10/2, 93–158; Dülmen 2002, 125.

* Contra Henricum Regem Angliae. Englannin kuningas Henrikiä vastaan. Heinä-elokuussa. Myös saksankielinen versio 1522 (WA 10/2, 223–262: Antwort deutsch auf König Heinrichs von England Buch). Vastakirjoitus Henrik VIII:n kirjaan Assertio septem sacramentorum (1521), jossa Henrik puolustaa skolastiikan avulla kirkon sakramentteja. Reformaation avainjulkaisu (32), Englannin kirkko. – WA 10/2, 175–222; Dülmen 2002, 106, 126; Marty 2006, 100–101.

Welche Personen verboten sind zu ehelichen. Keiden ihmisten on kiellettyä mennä naimisiin. Useita painoksia. Lyhyt kannanotto. – WA 10/2, 263–266.

* Vom ehelichen Leben. Avioelämästä. Elo-syyskuussa. Useita painoksia. Latinaksi 1525 (teoksessa In septimum ad Corinthios caput exegesis). Reformaation avainjulkaisu (33), avioliitto. – WA 10/2, 267–304; Dülmen 2002, 128; Arffman 2009, 235–236; suomeksi VT 3, 197–214 (suom. Aune Krohn).

Ein Sendbrief über die Frage, ob auch jemand, ohne Glauben verstorben, selig werden möge. Kirje kysymyksestä, voiko joku, joka on kuollut ilman uskoa, pelastua. Lutherin kirje Hans von Rechenbergille. Elokuussa. Linkissä vuoden 1523 painos. – WA 10/2, 318–326.

(al.) Ein Missiv an Hartmut von Kronberg. Lähetyskirje Hartmut von Kronbergille. Maaliskuussa. Lutherin henkilökohtaista kirjettä ei oltu ajateltu julkisuuteen, mutta Kronberg painatti sen. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). – WA 10/2, 42–60; Dülmen 2002, 120, [130].

[al.] Epistola Lutheri ad Wolfgangum Fabricium Capitonem. Lutherin kirje Wolfgang Capitolle 17.1.1521. Myös teoksissa Iudicum D. Martini Lutheri (1523) ja Confutatio determinationis (1523). – WA BR 2, 428–443. 

** (julk.) Das Neue Testament deutsch. Saksankielinen Uusi testamentti. Valmisteltu Wartburgissa joulukuusta 1521 maaliskuuhun 1522. Ensimmäinen painos Wittenbergissa syyskuussa 1522 (ns. Syyskuun testamentti/Septembertestament; WA DB 2, 201–205/nro 1). Painos noin 3000 kappaletta (vanhempien esitysten mukaan 5000 kpl). Toinen, parannettu painos Wittenbergissä joulukuussa 1522 (ns. Joulukuun testamentti/Dezembertestament; WA DB 2, 206–207/nro 2). Kolmas painos Baselissa joulukuussa 1523 (WA DB 2, 209–211/nro 1). Sisältää Lutherin esipuheet koko Uuteen testamenttiin, yksittäisiin kirjeisiin (ei evankeliumeihin, Apostolien tekoihin vasta 1533) ja Ilmestyskirjaan sekä lukuisia reunahuomautuksia. Lucas Cranachin kuvitus (Ilmestyskirjassa 21 kuvaa). Ensimmäiset painokset julkaistu ilman Lutherin nimeä. Melanchton auttoi ensimmäisen luonnoksen tekemisessä, mutta käännös on kuitenkin Lutherin. Useita painoksia ja laitoksia (ks. WA DB 2, 201–708; yksin Wittenbergissä noin 20 painosta/laitosta 1523–1546; WA DB 6, XXII). Usein myös nimellä Das ganz Neue Testament recht grüntlich deutscht. Uusi, laajennettu laitos 1530 (mm. uusia reunahuomautuksia ja pidempi Ilmestyskirjan esipuhe/ks. WA DB 7, 406–420). Lutherin kirkollinen pääteos (12), Uusi testamentti. Ks. alla. – WA DB 6–7; Tela 1916, 129–130; Holmqvist 1917, 86–87; Sormunen 1937, 88; Saarnivaara 1988, 109; Kittelson 1996, 199–200; Dülmen 2002, 126–127, 224; Marty 2006, 86–88; Arkkila 2016, 46–47, 78; KTT 123–124; suomeksi VT 2, 9–41 (suom. Paavo Lehtinen/vain esipuheet).

(julk.) Die zwei episteln S. Peters und eine Jude verdeutscht. Lutherin Uuden testamentin saksannoksen (1522) Pietarin kirjeet ja Juudan kirje erikseen julkaistuna. Ks. alla. – WA DB 2, 208/nro 3 (Wittenberg), 211/nro 2 (Erfurt), 213/nro5 (Augsburg).

(julk.) Die Epistel S. Pauli zu den Galatern verdeutscht. Lutherin Uuden testamentin saksannoksen (1522) Galatalaiskirje erikseen julkaistuna. Ks. alla. – WA DB 2, 211–212/nro 3 (Grimma).

(julk.) Evangelium Johannes verdeutscht. Lutherin Uuden testamentin saksannoksen (1522) Johanneksen evankeliumi erikseen julkaistuna. Ks. alla. – WA DB 2, 212–213/nro 4 (Strassburg).

(et al.) Propositiones Wittenbergae. Andreas Karlstad, Martti Luther & Philipp Melanchton (et al.). Lutherilla teoksessa seuraavat teesi-kirjoitukset: 1) De sacramentis propositiones Lutheri (1520/WA 6, 470–471), 2) De baptismate (1520/WA 6, 472–473), 3) De excommunicatione (1520/WA 7, 233–236) ), 4) De fide, operibus, adeoque iustificatione (1520/WA 7, 230–232), 4) Iudicum de votis (1521/WA 8, 313–335) ja 5) Pro veritate inquirenda (1518/WA 1, 629–633). Kaikki nämä oli painettu jo aiemmin.

(al.) Lutherin painetut yksittäiset saarnat (ks. WA 10/3, XLVI–CLXXV; saarnojen numerot WA 10/3:n mukaan): 1) Sermon zum Wittenberg geprediget von den Bildtnussen (nro 4, 30–40; useita painoksia; Lutherin Invocavit-viikon saarna kuvista), 2) Sermon am Palmtag von der Zukunft Christi (nro 11, 65–68), 3) Das Haupstück des ewigen und neuen Testaments von dem hochwirdigen Sakrament beider Gestalt (nro 12, 68–71; useita painoksia; linkissä vuoden 1523 painos), 4) Sermo de Sancto Antonio (nro 14, 80–85; myös saksaksi 1522: Sermon am Sonntag Quasimodogeniti), 5) Sermon von Sünd, Gerechtigkeit und Urteil (nro 25, 124–133; useita painoksia), 6) Sermon am Auffahrttag (nro 26, 133–147; myös nimellä Sermon Marci ultimo von der Auffert Christi geprediget), 7) Sermon von der Tröstung des Heiligen Geistes in der Versolgung (nro 27, 147–155; useita painoksia; myös nimellä Sermon am sonntage nach der Himmmelfahrt Christi/Sermon am Sonntag nach der Auffahrt des Herren Jesu), 8) Sermon am Pfingsttag (nro 28, 155–160), 9) Sermon zu Wittenberg in was Mittel allein die Geligkeyt zu erlangen sey (nro 29, 160–169; useita painoksia; myös nimellä Predigt am Pfingsttag), 10) Sermon am Erichtag in Pfingstfeiertagen gepredigt (nro 30, 170–175), 11) Sermon secundum Lucam am 16 (nro 33, 176–200; myös nimellä Sermon von der reichen Mann und dem armen Lazarus; useita painoksia), 12) Sermon an dem tag des heiligen sankt Johannes (nro 34, 201–208; useita painoksia; myös nimellä Sermon D. Martini Luthers), 13) Christlicher Sermon von Gewalt sankt Peters (nro 36, 208–216), 13) Sermon auf das Ewangelion Luce 6 (nro 38, 222–227),  14) Sermon von sankt Peter und Paul (nro 39, 228–234; vuonna 1523 nimellä Das Ewangelium vom fischfang Petri), 15) Sermon von sankt Jakob (nro 40, 235–241), 16) Sermon von secundum Mattheum (nro 41, 242–256), 17) Sermon in welchem grüntlich wirt besiegt (nro 43, 257–268; useita painoksia; myös nimellä Sermon kurtzlich geprediget von Doct. Mar. Lut.), 18) Sermon von der Himmelfahrt Maria (nro 44, 268–273), 19) Sermon von secundum Lucam (nro 45, 273–292; myös nimellä Sermon von dem unrechten Mammon; useita painoksia), 20) Sermon von dem gleitzner und offenbaren Sünder (nro 46, 293–303; useita painoksia; linkissä vuoden 1524 painos), 21) Von dem Tauben und Stummen (nro 47, 304–312), 22) Ein nutzliche Predig/merckliche Sermon von der Geburt Maria (nro 48, 312–331; useita painoksia), 23) Sermon von den heiligen Creütz (nro 49, 332–341; myös nimellä Sermon von den heiltumen; useita painoksia), 24) Sermon von zu saint Michael gethan von Glauben und Werken (nro 52, 352–361), 25) Sermon zu Erfurt gepredigt von Kreuz und Leiden (nro 53, 361–371), 26) Sermon auf Fest aller heiligen (nro 58, 400–407) ja 27) Sermon über/auf das Evangelion Johan. 4 (nro 60, 420–428; useita painoksia/linkissä vuoden 1523 painos).

(kok.) Lutherin painetut saarnakokoelmat (ks. WA 10/3, XVI–XXIV): 1) Vierzehn schöner christlichen Predigten (15 saarnaa vuodelta 1522: WA 3/10, nrot 13, 25–29, 37–41, 43, 46–48; numeroja 13/Der Passio oder das Leiden leiden unsers Herren Jhesu Christi ja 37/Ein fierden Sonnentag ei ole painettu erikseen; linkissä vuoden 1523 painos), 2) Drei schöner Sermon zu Wittenberg (kolme saarnaa vuodelta 1522: WA 10/3, nrot 30, 38, 39; ei painovuotta),  3) Passio oder das Leiden Jesu Christi (kaksi saarnaa vuodelta 1522: WA 10/3, nrot 13, 46; numeroa 13/Der Passio oder das Leiden leiden unsers Herren Jhesu Christi ei ole painettu erikseen; ei painovuotta), 4) Vier schöne Sermon zu Born gepredigt (neljä Bornassa pidettyä saarnaa vuodelta 1522: WA 10/3, nrot 15, 16, 23, 24; näitä saarnoja ei ole painettu erikseen; linkissä vuoden 1524 painos; myös laitos Drei schöne Sermon; ks. Dülmen 2002, 123) ja 5) Zwei Sermon auf Fest aller Heiligen (kaksi saarnaa vuodelta 1522: WA 10/3, nrot 58–59; numeroa 59/Von der heiligen Ehre ei ole painettu erikseen; linkissä vuoden 1523 painos). 

(esipuhe) Philipp Melanchton: Annotationes in epistolas Pauli ad Romanos et ad Corinthios. – WA 10/2, 305–310.

(esipuhe) Wessel Gansfort: Epistola adversus M. Engelbertum Leydensem. Heinäkuussa. Lutherin esipuhe alankomaalaisen teologi Wessel Gansfortin kirjaan. – WA 10/2, 311–317; Dülmen 2002, 125–126.

(esipuhe) Johann Pupper von Goch: In divinae gratiae et christianae fidei commendationem fragmenta. Heinäkuussa? Lutherin esipuhe Johann Gochin lyhyiden kirjoitusten painokseen (1400-luvulta). – WA 10/2, 327–330; Dülmen 2002, 126.

Lutherin tärkeimpiin kirjallisiin töihin kuuluu ehdottomasti Raamatun kääntäminen saksaksi. Käännöksestä tuli evankelisen liikkeen merkittävin innoittaja, se levisi lukuisine painoksineen myös tavallisen kansan pariin ja liittyi suoraan siihen reformatoriseen periaatteeseen, että kaiken opetuksen ja teologian tuli nousta suoraan Raamatusta. Uuden testamentin käännöksen Luther valmisteli Wartburgin linnassa yhdentoista viikon eli noin kolmen kuukauden aikana talvella 1521–1522 (kääntäminen aloitettu varsinaisesti 18.12.1521, mutta jo toukokuussa 1521 Luther oli Wartburgissa alkanut paneutunut kreikan ja heprean kieleen; Dülmen 2002, 105, 114). Palattuaan Wittenbergiin Luther käytti vielä pari kuukautta aikaa käsikirjoituksen parantamiseen Philipp Melanchtonin avulla, ensimmäinen painos julkaistiin Wittenbergissä 20.9.1522 (Das Neue Testament deutsch/ns. Syyskuun testamentti) ja toinen uudistettu painos Wittenbergissä joulukuussa 1522 (ns. Joulukuun testamentti). Painoksia ilmestyi tämän jälkeen jo Lutherin eläessä useita kymmeniä (esim. 1522/Basel, 1523/Basel, 1523/Basel, 1524/Wittenberg, 1524/Basel, 1524/Augsburg, 1525/Wittenberg, 1524/Zürich, 1525/Basel, 1526/Erfurt). Lutherin käännöksen pohjateksteinä olivat Erasmuksen kreikankielinen Uusi testamentti (vuoden 1519 painos; 1. p. 1516 Baselissa/ns. Textus Receptus), latinankielinen Vulgata sekä jo aiemmin valmistuneet Lutherin omat latinankieliset käännökset (sen sijaan vanhemmista saksannoksista ei ollut juurikaan hyötyä; Marty 2006, 87). Lutherin Uusi testamentti on tärkeä ja tunnettu myös siitä löytyvien esipuheiden vuoksi. Koko Uuden testamentin esipuheessa Luther esittää omaksi raamattukäsityksekseen sen, miten "koko Raamattu ajaa Kristusta", Roomalaiskirjeen esipuhetta on pidetty koko luterilaisen teologian tiivistelmänä vanhurskauttamisopista ja Jaakobin kirjettä Luther nimittää "olkikirjeeksi, koska siinä vaietaan Jeesuksen kärsimisestä". Pietarin kirjeet ja Juudan kirje (Die zwei episteln S. Peters und eine Jude verdeutscht), Galatalaiskirje (Die Epistel S. Pauli zu den Galatern verdeutscht) ja Johanneksen evankeliumi (Evangelium Johannes verdeutscht) painettiin myös erikseen vuonna 1522, Roomalaiskirje (Die Epistel Sankt Pauli zu den Romern verdeutscht), neljä evankelistaa (Der vier Evangelisten) ja Apostolien teot (Der Apostelgesicht klar verdeutscht) vuonna 1523.

1523

* Von Anbeten des Sakraments des heiligen Leichnams Christi. Kristuksen pyhän ruumiin sakramentin rukoilemisesta. Saarna pidetty tammikuussa, painettu huhtikuussa. Useita painoksia. Latinaksi 1526 (De sacramento Eucharistiae ad Valdenses fratres/lat. Justus Jonas). Reformaation avainjulkaisu (34), ehtoollinen. – WA 11, 417–456; Dülmen 2002, 130.

Adversus armatum virum Cocleum. Helmikuussa. Vastakirjoitus Johann Cochläuksen kirjoitukseen sakramenttien armosta. Myös saksaksi 1523 (Wider den gewaffeten Mann Cocleum). – WA 11, 292–306; Dülmen 2002, 131.

* Das Jesus Christus ein geborener Jude sei. Että Jeesus Kristus on syntyperäinen juutalainen. Helmikuussa. Useita painoksia. Latinaksi viimeistään 1524 (Christum Jesum uerum Judeum et semen esses Abramae/lat. Justus Jonas; latinaksi 1525: De Christi Jesu ex Judaeis ortu/lat. J. Lonicer). Reformaation avainjulkaisu (35), juutalaisuus. – WA 11, 307–336; Dülmen 2002, 131–132; Marty 2006, 177–178; Arkkila 2016, 91.

** Von weltlicher Obrigkeit, wie weit man ihr Gehorsam schuldig sei. Maallisesta esivallasta, miten pitkälle sille on oltava kuuliainen. Maaliskuussa. Useita painoksia. Vuonna 1522 Weimarissa pidetyn saarnan korjattu versio, jossa Luther esittää käsityksensä poliittisesta etiikasta. Lutherin mukaan Jumala toimi maailmassa kahdella tavalla (ns. regimenttioppi): hengellisen regimentin avulla hän synnyttää ihmisiä iankaikkiseen elämään, maallisen regimentin avulla hän pitää yllä järjestystä. Omistettu Saksin perintöruhtinas Juhanalle. Latinaksi 1525 (De subliomiore mundi potestate). Lutherin kirkollinen pääteos (13), regimenttioppi. – WA 11, 229–281; Tela 1916, 147–148; Kittelson 1996, 214–215; Dülmen 2002, 132–134; Marty 2006, 105–107; Arffman 2009, 167–169, 241; KTT 161–168; suomeksi VT 3, 67–102 (suom. Heidi Ollikainen).

Ursache und Antwort, das Jungfrauen Klöster göttlich verlassen mögen. Syy ja vastaus siihen, että neitsykäiset voivat jumalisesti jättää luostarinsa. Huhtikuussa. Useita painoksia. Katharina von Bora ja kahdeksan muuta nunnaa saapuivat Wittenbergiin 7.4.1523. – WA 11, 387–400; Dülmen 2002, 135.

* Von Ordnung Gottesdienst in der Gemeinde. Jumalanpalveluksen järjestyksestä seurakunnassa. Huhti-toukokuussa. Useita painoksia. Lutherin ensimmäinen periaatteellinen selvitys jumalanpalveluksesta. Luther mm. korostaa, että jumalanpalveluksessa tulee olla saarna. "Kaikkein ensimmäiseksi on pidettävä mielessä, ettei kristillisen seurakunnan pitä milloinkaan kokoontua ilman, että julistetaan Jumalan sanaa ja rukoillaan, vaikka lyhyestikin." Reformaation avainjulkaisu (36), jumalanpalvelus. – WA 12, 31–37; Tela 1916, 134–135, 137–140; Dülmen 2002, 135–137; suomeksi Fitzer 1970, 152–153 (osin).

* Das Taufbüchlein verdeutscht. Saksannettu kastekirjanen. Huhti-toukokuussa. Useita painoksia. Kirjanen sisältää Lutherin saksantaman kastekaavan ja Lutherin jälkisanat. Pääosin kasteliturgia säilyy muuttumattomana. Toinen, uudistettu laitos 1526 (WA 19, 531–541: Das Taufbüchlein verdeutscht aufs neue zugerichtet). Useita painoksia. Luther muuttaa kastekaavaa ja poistaa mm. öljyllä voitelun ja suolan annon. Tämä uudistettu kastekirjanen liitetään myöhemmin myös Isoon katekismukseen. Reformaation avainjulkaisu (37), kaste. – WA 12, 38–48; Holmqvist 1917, 108; Dülmen 2002, 136, 174, 212.

Wie man recht und verständlich einen Menschen zum Christenglauben taufen soll. Miten oikealla ja järjellisellä tavalla on kristinuskoon kastettava. Lyhyt periaatteellinen selvitys kastetoimituksesta. – WA 12, 49–52; Tela 1916, 143.

* Das eine christliche Versammlung oder Gemeinde Recht oder mach habe alle lehre zu urteilen und Lehrer zu berufen. Että kristillisellä kokoukselle tai seurakunnalla on oikeus ja valta tuomita kaikkia oppeja ja kutsua opettajia. Toukokuussa. Useita painoksia. Lutherin neuvo Leisnigin seurakunnalle. Latinaksi 1524 (De authoritate iudicandi qualecunque doctrinae genus penes ecclesiam sita). Reformaation avainjulkaisu (37), pappisvirka. – WA 11, 401–416; Arffman 1985, 84–86; Dülmen 2002, 136; Arkkila 2016, 54, 86; suomeksi Seurakunnan oikeudesta ja saarnavirasta (1999/suom. Markku Särelä).

Wider die Verkehrer und Fälscher kaiserlichen Mandats. Petollista ja väärää keisarin mandaattia vastaan. Heinäkuussa. Useita painoksia. – WA 12, 58–67; Dülmen 2002, 138.

* Ein Brief an die Christen im Niederland. Kirje Alankomaiden kristityille. Heinäkuussa. Useita painoksia. Kirjeen aiheena kesällä 1523 Brysselissä poltetun ensimmäisten evankelisten marttyyrien, Henricus Vossin ja Johannes vand der Escheninin kohtalo. Tässä kirjeessä on Lutherin ensimmäinen julkaistu laulu, myöhemmin Ein neues Lied wir Heben an (WA 35, 411–415). Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum Farrago). Reformaation avainjulkaisu (38), evankelisten vainot. – WA 12, 73–80; Tela 1916, 141; Dülmen 2002, 139; Marty 2006, 102.

Das siebente Kapitel S. Pauli zu den Korinthern. Paavalin Korinttolaiskirjeen 7. luvun selitys. Elokuussa. Useita painoksia. Luther pyrkii tuomaan esiin paavalilaisen käsityksen avioliitosta ja naimattomuudesta. Latinaksi 1525 (teoksessa In septimum ad Corinthios caput exegesis). – WA 12, 88–142; Dülmen 2002, 139.

Den auserwählten, lieben Freunden Gottes, allen Christen zu Riga, Reval und Dorpat in Livland. Jumalan valituille rakkaille kristityille, Liivinmaan Riian, Tallinnan ja Tarton kaikille kristityille. Syyskuussa. Lutherin lyhyt julistus opin pääkappaleista. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). – WA 12, 143–150; Dülmen 2002, 141.

Sendbrief an die Gemeinde der Stadt Eslingen. Lähetyskirje Esslingenin kaupungin seurakunnalle. Lutherin kirje lähetetty 11.10.1523. Aiheena ennen muuta kysymys ripistä. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). – WA 12, 151–159; Dülmen 2002, 142.

* De instituendis ministris eccleasia. Kirkon sanapalvelijoiden asettamisesta. Kirjanen on julkaistu pappi Gallus Caheran pyynnöstä Prahan raadille ja hussilaiselle seurakunnalle. Marraskuussa. Saksaksi 1524 (Von dem Allernötigsten, wie man diener der Kirchen wählen und einsetzen soll/saks. Paul Speratus; myös nimillä Von Einsetzung und Ordnung der diener der Kirchen/saks. [Martin Reinhard], Von der Einsetzung der Kirchen diener ja Ein Oleyb in der Gerautsz gehörig). Luther esittää tässä kirjoituksessa kästityksensä pappisvirasta ja yhteisestä pappeudesta. Huom! Luther suositteli seurakunnille saarnaajaksi vain piispojen vihkimiä pappeja. Poikkeuksellisesti Luther kuitenkin itse ordinoi vuonna 1525 Wittenbergin seurakunnan diakonin Georg Rörerin (ainoa 1520-luvulta tunnettu tapaus). Reformaation avainjulkaisu (39), pappisvirka. – WA 12, 160–196; Arffman 1985, 87, 115–117; Dulmen 2002, 142–143; Arkkila 2016, 54, 86; suomeksi Kirkon sananpalvelijoiden asettamisesta (2009/suom. Veli-Matti Rissanen).

** Formulae missae et communionis. Ns. Formula missae. Joulukuussa. Luther kuvaa ystävänsä Nikolaus Hausmannin pyynnöstä Wittenbergin jumalanpalvelusuudistusta. Messun kaava seuraa pitkälti Rooman kirkon messua, tärkeimpänä muutoksena messu-uhriopetuksen poistaminen. Lutherin toinen periaatteellinen teos jumalanpalveluksesta ja ensimmäinen jumalanpalveluskaava. Saksaksi 1524 (Ein weise christlich Mess zu halten/saks. Paulus Speratus; myös nimellä Die weise der Mess und geniessung des hochwirdigen Sakraments). Useita painoksia. Saksankielisessä versiossa esiintyy myös Lutherin virsi Es wollt und Got genädig sein (ks. WA 35, 372–374). Lutherin kirkollinen pääteos (14), jumalanpalvelus. – WA 12, 197–220; Dülmen 2002, 143; Arkkila 2016, 53; KTT 180.

Ein Trostbrief an die Christen zu Augsburg. Lohdutuskirje Augsburgin kristityille. Joulukuussa. Luther rohkaisee luterilaisia raadin vainoamia porvareita. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). – WA 12, 221–227; Dülmen 2002, 143.

An die Herren Deutschen Ordens, das sie falsche Keuschheit meiden. Saksalaisen ritarikunnan herroille, että he kärsivät väärää siveyttä. Marras-joulukuussa. Useita painoksia. Lutherin kirje Preussin suuriruhtinas Albrechtin kysymyksiin paaviudesta, piispan vallasta ja kirkkolaeista. – WA 12, 228–244; Arffman 1985, 117–118; Dülmen 2002, 144.

Auslegung des Evangelien an des Neuen Jahres Tag Luce am andern. Osa Lutherin joulupostillan (1522) uudenvuodenpäivän evankeliumisaarnasta erikseen painettuna (WA 10/1-1, 504–?).

Unterschied des rechten und falschen Gottesdienst. Osa Lutherin joulupostillan (1522) loppiaisen evankeliumisaarnasta erikseen painettuna (WA 10/1-1, 674–680). Linkissä vuoden 1524 painos.

Von dreierlei Weise Menschenlehre zu meiden. Osa Lutherin joulupostillan (1522) loppiaisen evankeliumisaarnasta erikseen painettuna (WA 10/1-1, 725–728).

(al.) Praefatio methodica totius scripturae in Epistolam Pauli ad Romanos. Lutherin roomalaiskirjeen esipuhe. Latinaksi kääntänyt Justus Jonas. 

[al.] (Erste) Epistel Sankt Petri gepredigt und ausgelegt durch Mart. Luther. Saarnasarja 1. Pietarinkirjeestä pidetty 1522, painettu 1523. Useita painoksia. Vuonna 1524 nimellä Die erst Epistel sankt Peters geprediget und nach rechtem Verstand ussgelegt durch Martinum Luther. Painettu myös yhdessä 2. Pietarinkirjeen ja Juudan kirjeen selityksen kanssa 1524 (Die zwei Episteln S. Petri und eine S. Juda). Tämä yhteissidos myös latinaksi 1524 (Enarrationes Martini Lutheri in Epistolas D. Petri duas & Iudae). – WA 12, 249–399; Dülmen 2002, 123.

[al.] Von zweierlei Menchen, wie sie sich in dem Glauben halten sollen und was der sei. Toinen painos nimellä Vom Glauben und Werken [1523]. Ainakin kahteen painokseen mukaan on liitetty myös Lutherin 12.3.1523 lähettämä kirje Saksin vaaliruhtinas Fredrikille. – WA 11, 462–475.

[al.] Unterricht, dem Rat zu Alten-Stettin zugeschickt. Lutherin kirje Stettin raadille 11.1.1523. – WA BR 3, 12–14.

[al.] Ein Sendbrief an Jan von Schleinitz. Lutherin kirje Jan von Scleinitzille lähetetty 18.7.1523. – WA BR 3, 89–92.

[al.] Sendbrief an die drei Hofjungfrauen zu Freiberg. Lutherin kirje lähetetty 18.7.1523. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). – WA BR 3, 92–95.

[al.] Den lieben berüffenen und glaubien kindern Gottes, allen Christen zu Worms. Lutherin kirje lähetetty 24.8.1523. Ei painovuotta. – WA BR 3, 138–141.

* (et al.) Deutung der zwei gräulichen Figuren Papstesels zu Rom und Mönchkalbs zu Freiberg in Meissen gefunden. Tutkielma kahdesta kauheasta olennosta, Rooman "paviaasista" ja Freibergistä löydetystä munkkivasikasta. Philipp Melanchton & Martti Luther. Maaliskuussa. Useita painoksia. Osat painettu myös erikseen (Lutherin osuus nimellä Deutung der greulichen Figur des Mönchkalbs zu Freiberg). Lucas Cranachin kaiverrukset. Ranskaksi 1528. Reformaation avainjulkaisu (40), kansankirjallisuus. – WA 11, 357–386; Dülmen 2002, 132.

(et al.) De non contemnendis studiis humanioribus, futuro theologo maxime necessariis, aliquot clarorum virorum ad Eobanum Hessum epistolae. Eoban Hess julkaisee Lutherin kirjeen ja kaksi Philipp Melanchtonin kirjettä omien runojensa kanssa. Lutherin kirje Eobanus Hessille lähetetty 29.3.1523. – WA BR 3, 48–51; Dülmen 2002, 134.

(et al.) Iudicum D. Martini Lutheri de Erasmo Roterodamo. Tämä kirjanen sisältää ainakin Lutherin ja Philipp Melanchtonin kirjeet Erasmus Rotterdamilaiselle sekä Lutherin kirjeen Wolfgang Capitolle 17.1.1521. Myös saksaksi 1523 (Urteil D. Martin Luthers und Philippi Melanchthonis von Erasmo Roterdam). Ks. WA BR 2, 429–430.

(et al.) Confutatio determinationis. Tämä Wolfgang Capiton laaja teos sisältää ainakin Lutherin kirjeen Wolfgang Capitolle 17.1.1521. Ks. WA BR 2, 430.

(julk.) Ein päpstlich Breve dem Rat zu Bamberg gefandt wider den Luther. Maaliskuussa. Luther julkaisee Bambergin kaupunkiin lähetetty paavin kirjeen reunahuomautuksilla ja jälkipuheella varustettuna. Myös latinaksi noin 1523 (Breve quaddam papae Adriani Sexti adversus Lutherum). – WA 11, 337–356; Dülmen 2002, 134.

* (julk.) Ordnung eines gemeinen Kasten. Yleisen kirstun järjestys. Kesä-heinäkuussa. Useita painoksia.  Luther julkaisee esimerkkinä muille seurakunnille Leisnigin yleisen kirstun järjestyksen. Lutherin perusteellinen esipuhe. Leisnigin järjestys osoitti (Wittenbergin ja Nürnbergin järjestysten tavoin) suuntaa useille muillekin evankelisille seurakunnille, vaikka sen toimeenpaneminen epäonnistuikin. Huom! Wittenbergissä ensimmäinen köyhäinhoitojärjestys valmistui talvella 1520–1521, jolloin raati oli perustanut erityisen "kukkaron" köyhien auttamista varten. Wittenbergin kirkollisen vallankumouksen myötä (talvella 1521–1522) hyväksyttiin tammikuussa 1522 uusi kaupunkijärjestys, jossa vaadittiin myös köyhäinhoidon järjestämistä uudenlaiselle pohjalle ("yhteinen arkku"). Syksystä 1523 alkaen Wittenbergin uusi kirkkoherra Johannes Bugenhagen pyrki tehostamaan rahaston toimintaa. Reformaation avainjulkaisu (41), köyhäinhoito. – WA 12, 1–30; Fitzer 1970, 152; Dülmen 2002, 137; Arffman 2008, 56–98, 151–155 (Wittenberg), 98–104, 144–146 (Leisnig); Arffman 2009, 169, 218, 222.

(julk.) Hieronymus Savonarola: Meditatio pia et erudita. Luther julkaisee Savonarolan tutkistelut psalmien 51 ja 31 johdosta lyhyiden saatesanojen kanssa. Heinäkuussa. – WA 12, 245–248; Dülmen 2002, 139.

(julk.) Das Alte Testament deutsch. Elokuussa (WA DB 2, 217–221/nrot 4-6; Wittenbergin kolme painosta). Vanhan testamentin ensimmäinen osa eli viisi Mooseksen kirjaa (pentateukki) saksaksi. Useita painoksia (esim. vuonna 1523: WA DB 2, 229–233, 244–247, 255–256). Lutherin esipuhe koko Vanhaan testamenttiin. Julkaistu myös nimellä Die Fünf Bucher Mose vuonna 1523 (WA DB 2, 264–265/nro 24; linkissä vuoden 1540 painos). Ks. vuosi 1523/1534. – WA DB 8; Dülmen 2002, 140–141.

(julk.) Die Epistel Sankt Pauli zu den Romern verdeutscht. Lutherin Uuden testamentin saksannoksen (1522) Roomalaiskirje erikseen julkaistuna. Ks. vuosi 1522. – WA DB 2, 261/nro 21 (Grimma).

(julk.) Der vier Evangelisten. Lutherin Uuden testamentin saksannoksen (1522) neljä evankeliumia erikseen julkaistuna. Ks. vuosi 1522. – WA DB 2, 262–263/nro 22 (Leipzig).

(julk.) Der Apostelgesicht klar verdeutscht. Lutherin Uuden testamentin saksannoksen (1522) Apostolien teot erikseen julkaistuna. Ks. vuosi 1522. – WA DB 2, 263–264/nro 23 (Leipzig).

(al.) Lutherin painetut yksittäiset saarnat (ks. myös WA 11, XLV–XLVI; saarnojen numerot WA 12:n mukaan, ellei toisin mainittu): 1) Sermon von der Geburt Christi (WA 7, 187–193; pidetty 1520), 2) Sermon von dem neuen gebornen Kindelein Jesu (WA 9, 530–535/nro 83; pidetty ilmeisesti 1520), 3) Sermon an dem Jahrstag (nro 1, 400–407), 4) Sermon auf das Evangelion am Sonntag nach Epipahanie (nro 2, 407–419), 5) Sermon an Tage unser Frauen Lichtmess (nro 3, 420–426), 6) Sermon am Sonntag nach Mitfasten (nro 6, 453–457), 7) Ein vast treffenliche Predig (nro 7, 457–462), 8) Sermon am grünen Donnerstag (nro 9, 472–493; useita painoksia; myös nimillä Sermon von der Empfahnung und züberaitung des hochwirdigen fronleichnam Jesu Christi ja Sermon von der frucht und nutzbarkait des hayligen Sakraments), 8) Sermon von der guten Hyrten (nro 13, 524–540; yleensä nimellä Sermon auf das Evangelion Johannis 10; useita painoksia), 9) Sermon auf den vierden Sonntag nach Ostern (nro 14, 540–552), 10) Sermon am unsers Herren Himmelfahrstag (nro 15, 552–565; myös nimellä Sermon aud das Evangelion Marci am letzten), 11) Sermon auf den Pfingsttag (nro 16, 566–578), 12) Sermon auf das Evangeli Johannis 6 (nro 17, 578–584; ei painovuotta; linkissä vuoden 1525 painos), 13) Sermon geprediget am tag der heyligen Dreifaltigkeit (nro 18, 585–591; ei painovuotta), 14) Sermon auf das Evangelium Luce am 16 (nro 19, 592–597; eli Sermon von dem verdamnten Reichen Mann und sel. armen Lazarus), 15) Sermon auf das Evangelium Luc. 14 (nro 20, 597–601; ei painovuotta), 16) Sermon auf das Evangelium Luc. am 1 (nro 23, 606–617; myös nimellä Sermon vom Fest Visitationis Marie), 17) Sermon auf das Evangelium Matth. am 5 (nro 25, 620–629) ja 18) Sermon von den sieben Broten (nro 26, 629–639; useita painoksia).

(kok.) Lutherin painetut saarnakokoelmat (ks. WA 10/3, XVI–XXIV): 1) Acht Sermon in der Fasten (kahdeksan saarnaa vuodelta 1522: WA 10/3, nrot 1–8/ns. Invocavit-viikon saarnat korjattuina ja täydennettyinä; nro 2 painettu erikseen aiemmin; useita painoksia), 2) Zwölf Predigten auf unser Frauen und der Heiligen Feste (12 saarnaa vuosilta 1522–1523; WA 10/3, nrot 9, 34, 36, 40, 44, 48, 49, 52, 58, 59; numeroa 59/Von der heiligen erhe ei ole painettu erikseen; WA 12, 3, 23), 3) Siebenundzwanzig Predigten neulich ausgangen (27 saarnaa vuosilta 1519–1523: WA 2, 172–179/Sermon von dem Gebet und Procession, WA 7, 689–697/Sermon von der würdigen Empfahnung, WA 10/3, nrot 1–8, 13, 25–29, 32, 33, 37–39, 41–43, 45–47; kaikki painettu jo aiemmin; lopussa Lutherin kirje Hans Schottille 1.9.1523/WA BR 3, 145), 4) Dreizehn Predigten neulich ausgangen (14 saarnaa vuodelta 1523: WA 12, nrot 2, 6, 9–16, 18, 20, 25), 5) Zehen nützlicher Sermones (ks. tarkemmin alapuolella), 6) Drei Sermon über das Evangelium Matthei am 12 (kolme saarnaa vuosilta 1522–1523: WA 10/3, nro 60, WA 12, nro 4/Sermon am Mittwoch nach Invocavit, nro 8/Sermon auf den Palmtag; numeroja 4 ja 8 ei ole painettu erikseen), 7) Fünf schöner christlichen Sermon (viisi saarnaa vuodelta 1522: WA 10/3, 25, 37, 40, 41, 43; numeroa 37/Am fyerden Sonnertag ei ole painettu erikseen) ja 8) Wie man recht ein Menschen tansen soll, auch drei nützliche Sermon (sisältää Lutherin kirjoituksen WA 12, 49–52/Wie man recht und verständlich einen Menschen zum Christenglauben taufen soll ja kolme saarnaa vuodelta 1522: WA 10/3, nrot 11, 27, WA 12, nro 26).

(kok.) Ordnung und Bericht. Sisältää Lutherin saarnan Sermon am grünen Donnerstage (WA 12, 472–493/nro 9; painettu lyhyemmässä muodossa myös erikseen 1523) sekä lyhyen raamatunteksteihin perustuvan johdannon ehtoolliseen ja viisi rippikysymystä (WA 11, 77–80). Ainakin kahdessa painoksessa mukana myös saarnat Sermon auf den andern Osterfreiertag (WA 12, 494–505/nro 10; painettu myös erikseen 1524), Sermon am dritten Osterfreiertag (WA 12, 506–517/nro 11; ei painettu erikseen) ja Sermon am 1. Sonntag nach Ostern (WA 12, 517–524/nro 12; ei painettu erikseen).

(kok.) Zwei schön trostlich Sendbrief Martin Luthers Ecclesiasten zu Wittenberg. Sisältää Lutherin kirjeet Riikan (ks. Den auserwählten, lieben Freunden Gottes, allen Christen zu Riga/WA 12, 147) ja Alankomaiden (ks. Ein Brief an die Christen im Niederland/WA 12, 76) kristityille vuodelta 1523.

(kok.) Ein merklicher Sermon von der Geburt Marie. Sisältää Lutherin saarnan Ein merklicher Sermon von der Geburt Marie (WA 10/3, CLIV, 312–331/nro 48; painettu myös erikseen 1522) ja Lutherin kirjeen Alankomaiden kristityille vuodelta 1523 (ks. Ein Brief an die Christen im Niederland/WA 12, 76).

(kok.) Zehen nützlicher Sermones. Sisältää Lutherin kymmenen saarnaa vuosilta 1522–1523 (WA 10/3, nrot 1–8; WA 12, nrot 13, 26). Loppupuolella Lutherin kirjoitukset Von Ordnung Gottesdienst in der Gemeinde (ks. edellä) ja Von zweierlei Menchen (ks. edellä; mukana myös Lutherin kirje vaaliruhtinas Fredrikille) sekä Leisnigin seurakuntajärjestys Ordnung eines gemeinen Kasten (ks. edellä; Lutherin esipuhe).

(kok.) Ein kurzer Begriff der zehn Gebote. Sisältää käskyjä koskevan osuuden Lutherin vuoden 1520 teoksesta Eine kurze Form der zehn Gebote, eine kurze Form des Glaubens, eine kurze Form des Vaterunters (WA 7, 205–214; nimellä Ein kurzer Begriff der zehn Gebote) sekä Lutherin teoksen Von den guten Werken (WA 6, 196–276; painettu erikseen vuonna 1520).

(esipuhe) Johann Briesmann: Ad Gasparis Schatzgeyri pro Lutherano libello de votis monastics. – WA 11, 282–292.

(esipuhe) Lambert von Avignon: Evangelici in Minoritarum regulam commanterii. Latinaksi myös teoksessa Epistolarum farrago (1525). – WA 11, 457–461.

(esipuhe) Philipp Melanchton: Annotationes in Evangelium Johannis. – WA 12, 53–57.

(esipuhe) Johann Apell: Defensio pro suo coniugio. – WA 12, 68–72.

(esipuhe) Justus Jonas: Adversus Johannem Fabrum. – WA 12, 81–87.

Saatuaan valmiiksi Uuden testamentin käännöksen Luther ryhtyi välittömästi valmistelemaan Vanhan testamentin kääntämistä. 1520-luvulla tästä valmistui kolme osaa: 1) viisi Mooseksen kirjaa eli pentateukki elokuussa 1523, 2) historialliset kirjat helmikuussa 1524 ja 3) runolliset kirjat ilmeisesti syyskuussa 1524 (Dülmen 2002, 140, 146, 153; myös profeettakirjat oli tarkoitettu kuuluvaksi kolmanteen osaan, mutta nämä painetaan vasta 1532). Erikseen painettiin Psalmien kirja (Das Psalter deutsch) ensimmäisen kerran jo vuonna 1524, Sananlaskut, saarnaajan kirja ja Laulujen laulu (Die Sprüche, Prediger und Hohelied Salomo) yhdessä vuonna 1525, Jobin kirja (Der Job deutscht) ja psalmit 10, 12, 44, 79 ja 109 (Fünf nutzbarliche und heysame psalmen) erikseen vuonna 1525 sekä Sananlaskut (Die Sprüche Salomo) myös erikseen vuonna 1527. Koko Raamatun käännös valmistui painettuna vasta 1534, mutta myös jäljellä olevien Vanhan testamentin kirjojen (profeettakirjat ja apokryfikirjat) käännöstyö pääsi jo 1520-luvulla hyvään vauhtiin. Pienistä profeetoista painosta ilmestyivät Joonan (Der Prophet Jona ausgelegt) ja Habakukin kirjan käännös luentoineen (Der Prophet Habakuk ausgelegt) vuonna 1526 ja Sakarjan kirjan käännös luentoineen (Der Prophet Sacharja ausgelegt) vuonna 1527. Melanchtonin tarkastamana ilmestyivät Jesajan kirjan käännös (Der Prophet Jesaia deutsch) vuonna 1528 ja Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva Viisauden kirja eli Salomonin viisaus (Die weisheit Salomonis) vuonna 1529. Peter Schöffer nuorempi painoi Wormsissa ensimmäisen protestanttisen koko Raamatun vuonna 1529 (Biblia beider Alt und Neuen Testaments deutsch), jossa Lutherin tekstiä käytettiin Vanhan testamentin kolmessa ensimmäisessä osassa (pentateukki, historialliset kirjat ja runolliset kirjat) ja Uudessa testamentissa.

1524

* An die Ratherren aller Städte deutsches Lands, das sie christliche Schulen aufrichten und halten sollen. Saksan maiden kaikkien kaupunkien raatimiehille, että heidän tulee perustaa ja ylläpitää kristillisiä kouluja. Tammi-helmikuussa. Useita painoksia. Latinaksi viim. 1525 (De constituendis scholis/Melanchtonin esipuhe). Luther suunnittelee luostarikoulujen tilalle humanistishenkisiä kaupunkikouluja. Voimakas vetoomus koulujen välttämättömyydestä. Reformaation avainjulkaisu (42), kansanopetus. – WA 15, 9–53; Tela 1916, 145; Holmqvist 1917, 115; Kittelson 1996, 278–279; Dülmen 2002, 145–146; suomeksi VT 3, 229–252 (suom. A. F. Peltonen & Kalevi Kaski) & Fitzer 1970, 155–162.

Ein christlicher Trostbrief an die Miltenberger, wie sie sich an ihren Feinden rächen sollen, aus dem 119. (120.) Psalm. Lohdutuskirje Miltenbergiläisille. Helmikuussa. Useita painoksia. Luther rohkaisee psalmin 120 selityksellä seurakuntaa, jota vainotaan luterilaismielisyyden takia. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). Uusi, huomattavasti laajempi psalmin 120 selitys vuonna 1529 (ks. Der 119. Psalm verdolmetscht und ausgelegt). – WA 15, 54–79; Dülmen 2002, 146, 206.

Eine Geschicht, wie Gott einer Klosterjungfrau ausgeholfen hat. Tarina, kuinka Jumala erästä luostarinaista on auttanut. Maalis-huhtikuussa. Useita painoksia. Omistettu Mansfeldin kreivi Albrechtille.  – WA 15, 79–94; Dülmen 2002, 146.

Das Eltern die Kinder zur Ehe nicht zwingen noch hindern, und die kinder ohne der Eltern willen sich nicht verloben sollen. Että vanhemmat eivät saa pakottaa lapsiaan aviolittoon, eivätkä estää menemästä, eikä lasten pidä mennä kihloihin ilman vanhempiensa suostumusta. Huhtikuussa. Useita painoksia. Latinaksi 1525 (teoksessa In septimum primae ad Corinthios caput exegesis). – WA 15, 155–169; Dülmen 2002, 148.

Wider den neuen Abgott und alten Teufel, der zu Meissen soll erhoben werden. Uutta epäjumalaa ja vanhaa paholaista vastaan, joka Meissenissa pitää ylennettämän. Kesäkuussa. Liittyy vuonna 1523 pyhimykseksi julistetun Benno von Meissenin suunniteltuun juhlaan. – WA 15, 170–198; Dülmen 2002, 149.

Ein Brief an die Fürsten zu Sachen von dem aufrührischen Geist. Kirje Saksin ruhtinaille levottomasta hengestä. Heinäkuussa. Useita painoksia. Luther vaatii Juhanaa ja Fredrikiä puuttumaan Allstedtista leviävään väkivaltaan. Kirjeessä varoitetaan Thomas Müntzeristä. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). Vuoden 1524 lopulla kirjoittamassaan Hyvin aiheellisessa puolustuspuheessa Müntzer kirjoitti Lutherista "tohtori valehtelijana" ja yritti osoittaa, että tämä oli vain vallanpitäjien pelkurimainen liehittelijä. – WA 15, 199–221; Dülmen 2002, 149; Arffman 2009, 262–264; KTT 148.

Ein Sendbrief an Bürgermeister, Rat und ganze Gemeinde der Stadt Mühlhausen. Lutherin lähetyskirje Mühlhausenin kaupungin pormestareille, raadille ja koko seurakunnalle. Elokuussa. Tässäkin painetussa kirjeessä varoitetaan Thomas Müntzeristä, joka oli paennut Allstedtista läheiseen Mühlhausenin kaupunkiin. – WA 15, 230–240; Dülmen 2002, 150; KTT 148.

* Von Kaufshandlung und Wucher. Kaupankäynnistä ja koronkiskonnasta. Useita painoksia. Syyskuussa. VT 3:n mukaan jälkimmäinen osa sisältää jo vuonna 1520 pidetyn ja julkaistun saarnan koronkiskonnasta (ks. Grosser Sermon von dem Wucher). Reformaation avainjulkaisu (43), kaupankäynti. – WA 15, 279–322; Dülmen 2002, 151; Arffman 2009, 244–245; suomeksi VT 3, 215–225 (suom. Aune Krohn).

* Ein Brief an die Christen zu Stratzburg wider den Schwärmergeist. Kirje Strassburgin kristityille kiihkoilijahenkiä vastaan. Joulukuussa. Useita painoksia. Kirjeessä varoitetaan mm. Andreas Karlstadtin ehtoollisopista. Linkissä vuoden 1525 painos. Arffmanin mukaan kiista ehtoollisen luonteesta alkoi vuonna 1524. Reformaation avainjulkaisu (44), ehtoollinen. – WA 15, 380–397; Kittelson 1996, 228; Dülmen 2002, 155; Arffman 2009, 64; Arkkila 2016, 67.

Der 127. Psalm ausgelegt an die Christen zu Riga in Liefland. Joulukuussa. Useita painoksia. Kirjeessä Liivinmaan Riian kristityille Luther kannattaa hyvien koulujen perustamista sekä pappien elatuksen turvaamista. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). – WA 15, 348–379; Dülmen 2002, 155.

(al.) Christianissimi Doctoris Martini Lutheri ad illustrissimum principem Carolum Sabaudiae ducem epistola. Tammikuussa. Anemond de Coct julkaisee esipuheen kanssa Lutherin 7.9.1523 laaditun kirjeen Savoijin herttua Kaarle III:lle, jossa Luther esittää lyhyesti oppinsa pääkohdat. Lopussa myös Ullrich Zwinglin kirje. Latinaksi myös teoksessa Epistolarum farrago (1525). Lutherin kirje painettu erikseen myös saksaksi 1524 (Ein christlicher Sendbrief des wolgelerten Martini Lutheri). – WA BR 3, 148–154; Dülmen 2002, 141.

[al.] Die ander Epistel Sanct Petri und eine S. Judas gepredigt und ausgelegt. Useita painoksia. Luennot pidetty 1523–1524, painettu 1524. Painettu myös yhdessä 1. Pietarinkirjeen selityksen kanssa 1524 (Die zwei Episteln S. Petri und eine S. Juda/WA 12, 251). Tämä myös latinaksi 1524 (Enarrationes Martini Lutheri in Epistolas D. Petri duas & Iudae/WA 12, 251). – WA 14, 1–91.

[al.] Doctor Martinus Luthers verdeutsche Schrift an das Kapitel zu Wittenberg, wie man die Ceremonien der Kirchen bessern soll. Lutherin lausunto lähetetty 19.8.1523. Alkuperäinen kirje kirjoitettu latinaksi. – WA BR 3, 129–136.

[al.] Eine kurze Unterrichtung, worauf Christus seine Kirchen oder Gemain gebauet hab. Lutherin kirje Preussin suuriruhtinas Albrechtille joulukuussa 1523. Käännetty latinasta. Myös nimellä Ein Frage, ob Christus seine Gemain oder Kirche auf Petrum und nachvolgende Papst gebauet hat. – WA BR 3, 207–220.

[al.] Nun freut euch, lieben Christen gemain. Ns. Kahdeksan virren kirjan (1524) virsi "Oi, iloitkaa te kristityt" erikseen painettuna (WA 35, 375–376). Lutherin ensimmäinen virsi. – WA 35, 422–425; Tuomikoski 2016, 8–9 (nro 2).

[al.] Deus misereatur (Es wollt uns Gott genädig sein). Wittenbergin virsikirjan (1524) virsi "Armahda, Herra Jumala" erikseen painettuna (WA 35, 376). Luther psalmin 67 pohjalta. – WA 35, 418–419; Tuomikoski 2016, 24–25 (nro 10).

[al.] Ein deutsch Hymnus oder Lobgesang auf Weichnacht (Gelobet seist du, Jesu Christi). Wittenbergin virsikirjan (1524) virsi "Sinua, Jeesus, kiitämme" erikseen painettuna (WA 35, 376). Ei painovuotta. Lutherin jouluvirsi. – WA 35, 434–435; Tuomikoski 2016, 14–15 (nro 5).

[al.] Das Lied S. Johannes Huss gebessert (Jesus Christus, unser Heiland, der von uns). Wittenbergin virsikirjan (1524) virsi "Jeesus Kristus, elämämme" erikseen painettuna (WA 35, 376). Ei painovuotta. Lutherin ehtoollisvirsi. – WA 35, 435–437; Tuomikoski 2016, 16–17 (nro 6).

[al.] Ein neue Lied von den zweien Märtyrern (Ein neues Lied wir heben an). Wittenbergin virsikirjan (1524) virsi "Nyt uuden laulun laulamme" erikseen painettuna (WA 35, 376). Ei painovuotta. Lutherin ensimmäinen laulu. – WA 35, 411–415; Tuomikoski 2016, 40–41 (nro 18).

(at al.) Iudicium Erasmi Alberi, de Spongia Erasmi Roterod, adeoque quatenus illi conueniat cum M. Lutheri doctrina. Erasmus Alberuksen kirjaan on liitetty mukaan Lutherin 1.10.1523 laatima kirje Konrad Pellikanille, joka koskee Huttenin kirjoitusta Erasmusta vastaan ja tämän vastakirjoitusta. Ei painovuotta. – WA BR 3, 158–162; Dülmen 2002, 141–142.

(et al.) Wider das blind und toll Verdammis der 17. Artikel von der elenden, schändlichen Universität Ingolstadt ausgangen. Ingolstadtin kurjan ja häpeällisen yliopistona 17 artikkelin sokeaa ja hullua tuomitsemista vastaan. Huhtikuussa. Lutherin vastakirjoitus Arsacius Seehoferille. Samassa teoksessa myös Paul Speratuksen vastakirjoitus Wienin yliopistolle. – WA 15, 94–140; Dülmen 2002, 147.

(et al.) Ein Sendbrief des Herrn Wolsen von Salhausen an Doctor Martinus und Antwort Martin Luthers. Wolf Salhausen & Martti Luther. – WA 15, 222–229.

(et al.) Wes sich doctor Andreas Bodenstein von Karlstadt mit doctor Martino Luther beredet zu Jena (Acta Ienansia). Ns. Jenan käsittely. Kertomus Lutherin ja Andreas Karlstadtin sekä raadin ja seurakunnan väittelystä Orlamündessä elokuussa 1524. – WA 15, 323–347; Dulmen 2002, 150.

* (et al.) Etlich christliche Lieder, Lobgesang und Psalm (Das Achtliederbuch). Ns. Kahdeksan virren kirja. Tammi-helmikuussa (WA 35, 336–337). Ensimmäinen Lutherin virsikirja ja ja ilmeisesti ensimmäinen luterilainen laulukirja. Sisältää neljä Lutherin virsitekstiä: 1) Nun freut euch, lieben Christen gemain (WA 35, 422–425; Lutherin ensimmäinen virsi; painettu myös erikseen 1524/WA 35, 375–376), 2) Ahh Gott, von Himmel sieh darein (WA 35, 415–417; psalmivirsi), 3) Es spricht der unweisen Mund Wohl (WA 35, 441–443; psalmivirsi) ja 4) Aus tiefer Not schrei ich zu dir (WA 35, 419–422; psalmivirsi). Lisäksi laulukirjassa kolme Paul Speratuksen virttä ja yksi Justus Jonaksen virsiteksti (yhteensä kahdeksan virttä). Reformaation avainjulkaisu (45), virret. Ks. alla. – Dülmen 2002, 144; KTT 181; suomeksi Tuomikoski 2016 (nrot 2, 8, 9, 11); wikipedia-sivu (saks. Achtliederbuch)

* (et al.) Ein Enchiridion oder Handbüchlein (Das Erfurter Enchiridion). Erfurtin virsikirja. Useita painoksia/laitoksia (WA 35, 338–348). Myös nimellä Ein gesang Büchlein. Ensimmäinen evankelinen virsikirja. Sisältää 16 Lutherin virttä: 1) Dies sind die heilgen Zehn Gebot (WA 35, 426–428), 2) Mitten wir im Leben sind (WA 35, 453–454), 3) Gott sei gelobet und gebenedenet (WA 35, 452–453), 4) Gelobet seist du, Jesu Christi (WA 35, 434–435; painettu myös erikseen/WA 35, 376: Ein deutsch Hymnus oder Lobgesang auf Weichnacht), 5) Jesus Christus, under Heiland, der von uns (WA 35, 435–437; painettu myös erikseen/WA 35, 376: Das Lied S. Johannes Huss gebessert), 6) Wohl dem, der in Gottes Furcht steht (WA 35, 437–438; psalmivirsi), 7) Es wollt uns Gott genädig sein (WA 35, 418–419; psalmivirsi; painettu myös erikseen 1524/WA 35, 376: Deus misereatur), 8) Christ lag in Todes banden (WA 443–445), 9) Jesus Christus, unser Heiland, der den Tod (WA 35, 445), 10) Nun komm der Heiden Heiland (WA 35, 430–431), 11) Komm, Heiliger Geist, Herre Gott (WA 35, 448–449; helluntailaulu), 12) Christum wir sollen loben schon (WA 35, 431–433), 13) Ein neues Lied wir heben an (WA 35, 411–415; Lutherin ensimmäinen laulu; painettu myös erikseen/WA 35, 376: Ein neue Lied von den zweien Märtyrern), 14) Ahh Gott, von Himmel sieh darein (WA 35, 415–417; psalmivirsi; myös edellisessä), 15) Es spricht der Unweisen Mund Wohl (WA 35, 441–443; psalmivirsi; myös edellisessä) ja 16) Aus tiefer Not schrei ich zu dir (WA 35, 419–422; psalmivirsi; myös edellisessä). Yhteensä 26 virttä. Reformaation avainjulkaisu (46), virret. Ks. alla. – Arkkila 2016, 54; suomeksi Tuomikoski 2016 (nrot 1, 3–16, 18); wikipedia-sivu (saks. Erfurter Enchiridion).

** (et al.) Geystliche gesangt Büchlein (Das Wittenbergische Chorgesangbuch). Wittenbergin virsikirja/koraalikirja. Ns. Pieni hengellinen laulukirja. Myös nimellä Enchiridion geistlicher Gesange und Psalmen für die Leien. Ensimmäinen evankelinen koraalikirja ja kulmakivi kaikelle protestanttiselle laulumusiikille. Lutherin esipuhe. Sisältää 24 Lutherin virttä: kaikki kahden edellisen virsikirjan virret (yhteensä 17) ja uusina 1) Nun bitten wir den Heiligen Geist (WA 35, 447–448; helluntaivirsi), 2) Mensch, willt du leben seliglich (WA 35, 428–429; käskyvirsi), 3) Komm, Gott Schöpfer, Heiliger Geist (WA 35, 446–447; vihkivirsi), 4) Mit Fried und Freud ich fahr dahin (WA 35, 438–439; hautajaisvirsi), 5) Wir Glauben all an einen Gott (WA 35, 451–452; uskontunnustusvirsi), 6) Gott der Vater wohn uns bei (WA 35, 450; kolminaisuusvirsi) ja 7) Wär Gott nicht und diese Zeit (WA 35, 440–441; psalmin 124 pohjalta). Yhteensä 32 virttä saksaksi ja 5 latinaksi (ks. WA 35, 19-20). Musiikin säveltänyt ilmeisesti Johann Walther. Waltheria ja Lutheria voidaan ilmeisesti yhdessä virsikirjan julkaisijana. Useita painoksia/laitoksia (ks. WA 35, 315–319). Esim. vuoden 1528 painoksessa mukana ilmeisesti myös saksalaisen messun kaava ja siinä Lutherin virsi Jesaja dem Prophetem (WA 35, 455; sanctus-virsi). Uusi laitos 1529 (ks. Geistliche Lieder aufs neue gebessert zu Wittenberg). Lutherin kirkollinen pääteos (15), Lutherin virret. Ks. alla. – WA 35, 474–475 (esipuhe); Dülmen 2002, 145; Arkkila 2016, 54; KTT, 180; suomeksi Tuomikoski 2016 (nrot 17, 19-24, 26; uudet virret); wikipedia-sivu (ks. Eyn geystlich Gesangk Buchleyn).

(julk.) Duae episcopales bullae super doctrina Lutherana et Romana. Kaksi piispan bullaa luterilaisesta ja roomalaisesta opista. Huhtikuussa. Sisältää Lutherin esipuheen sekä Ermlandin piispa Moritz Ferberin ja Samlandin piispa Georg von Polentzin määräykset, joita Luther pitää toisiaan vastaan sotivina. – WA 15, 141–154; Arffman 1985, 118–119, Dülmen 2002, 148.

(julk.) Zwei kaiserliche uneinige und widerwärtige Gebote den Luther betreffend. Kaksi erilaista ja ristiriitaista keisarillista käskyä Lutheria koskien. Ilmeisesti elokuussa. Luther julkaisee Nürnbergin (18.4.1524) ja Wormsin valtiopäivien (8.5.1521) päätökset. – WA 15, 241–278; Dülmen 2002, 150.

(julk.) Das Ander Teil des Alten Testaments. Helmikuussa (WA DB 2, 272–276/nrot 11-12; Wittenbergin kaksi painosta). Vanhan testamentin toinen osa eli historialliset kirjat saksaksi. Useita painoksia (esim. vuonna 1524: WA DB 2, 299/nro 34, 312–313/nro 43, 323–324/nro 50, 335–336/nro 58). Säilynyt myös käsikirjoituksena (WA DB 1, 1–392). Ks. vuosi 1523/1543. – WA DB 9/1-2; Dülmen 2002, 146.

(julk.) Das Dritte Teil des Alten Testaments. Ilmeisesti syyskuussa (WA DB 2, 276–278/nro 13; Wittenberg-painos). Vanhan testamentin kolmas osa eli runolliset kirjat saksaksi. Useita painoksia (esim. vuonna 1524: WA DB 2, 280–281/nro 26, 292–293/nro 32, 200–301/nro 35, 313–315/nro 44, 336–337/nro 59). Säilynyt myös käsikirjoituksena (WA DB 1, 393–639). Ks. vuosi 1523/1534.  – WA DB 10/1-2; Dülmen 2002, 153.

** (julk.) Das Psalter deutsch. Psalttari saksaksi. Toukokuussa (WA DB 2, 278/nro 14; Wittenberg-painos). Useita painoksia (esim. vuonna 1524: WA DB 2, 286/nro 28, 207–308/nro 40, 325/nro 51, 338–340/nrot 60–61). Lutherin esipuhe. Myös nimillä Der Psalter recht grüntlich verdeutscht ja Der ganze Psalter des Königes und Propheten Davids. Uudistettu painos elokuussa 1528 (WA DB 2, 438/nro 29: Neue deutsch Psalter/Lutherin uusi esipuhe). Uusi laitos 1545 (WA DB 2, 683/nro 234: Der Psalter/ns. Neuburger Psalterausgabe; Lutherin uusi esipuhe). Latinaksi 1529 ja 1537 (WA 10/2, 158–289: Psalterium translationis veteris correctum; lopussa myös muita raamatullisia ja kirkollisia laulutekstejä latinaksi). Lutherin käännös säilynyt myös käsikirjoituksena vuodelta 1531 (WA DB 3, 1–166). Lutherin kirkollinen pääteos (16), psalmit. Ks. vuosi 1523/1534. – WA DB 10/1, 94–590 (myös esipuheet); Dülmen 2002, 148, 202.

(al.) Lutherin yksittäiset painetut saarnat: 1) Sermon geprediget von dem Evangelium (WA 11, 20–27/nro 3b; pidetty 1523), 2) Sermon und Eingang in das 1. Buch Mosi (WA 12, 435–452/nro 5; vuonna 1525 nimellä Der anfank Genesis; pidetty 1523), 3) Sermon an den andern Osterfreiertag (WA 12, 494–505/nro 10; myös nimellä Sermon und haupstück unsers Glauben; pidetty 1523), 4) Sermon an den 23. Sonntag nach Pfingsten (WA 12, 670–688/nro 37; pidetty 1523), 5) Sermon gepredigt an sankt Stephans Tag (WA 12, 692–698/nro 39; Arffman 2008, 97–98), 6) Ein Schöner sermon auf Sonntag nach dem Christtag (WA 12, 698–702/nro 40; pidetty 1522/1523), 7) Sermon am 11. (10.) Sonntag nach Trinitatis/dem Pfigsttag (WA 15, 662–671/nro 47), 8) Sermon von der Beschneidung am Neuen Jahrs Tag (WA 15, 804–810) ja 9) Ein vollkomme und grüntliche Unterricht, wie man sich gegen jederman der Ergernus halben halten soll (WA 15, 444–450/nro 8; vain osa pidetystä saarnasta).

(kok.) Ein Sermon von der Beicht und dem Sakrament. Lutherin kolme saarnaa. Useita painoksia. Linkissä vuoden 1525 painos. Myös latinaksi 1524 (De Confessione & Eucharistiae sacramento, De usus & confessione christianae libertatis). – WA 15, 438–553/nro 8, WA 15, 481–506/nrot 15–16.

(kok.) De captivate Babylonica, Adversus Catharinum & De libertate christiana. Sisältää yhteisellä nimiölehdellä varustettuna Lutherin kirjat Kirkon Babylonian vankeudesta (1520/WA 6, 484–573: De captivate Babylonica eccleasiae), Catharinusta vastaan (1521/WA 7, 698–778: Ad librum eximii magistri nostri Ambrosii Catharini ja Kristityn vapaudesta (1520/WA 7, 39–73: Tractatus de libertate christiana). Kaikki oli painettu jo aikaisemmin myös latinaksi.

(esipuhe) Johannes Bugenhagen: In librum Psalmorum interpretatio. Useita painoksia. Myös saksaksi (Psalter wohl verdeutscht aus der heiligen Sprach). Huom! Bugenhagen ilmeisesti itsekin käänsi Psalttarin saksaksi (tai osallistui Psalttarin kääntämiseen), mutta ainakin ensimmäisen psalmin selityksessä vuodelta 1524 mainitaan kääntäjäksi nimenomaan Luther (ks. Johannes Bugenhagen: Der erste Psalm Davids). – WA 15, 1–8.

Luther ryhtyi 1520-luvulla kehittämään saksankielistä seurakuntalaulua ja loi siten perustan luterilaisuuden tunnusmerkiksi kasvaneelle väkeväsanaiselle kansankieliselle virsilaululle (hyvin tunnettua on Lutherin muutenkin positiivinen suhde musiikkiin). Lutherin kynästä on peräisin kaikkiaan noin nelisenkymmentä virsisanoitusta, joista valtaosa valmistui vuosina 1524–1529. Tunnetuin virsistä on vuonna 1529 Wittenbergin virsikirjassa ensimmäisen kerran painettuna ilmestynyt Lutherin taisteluvirsi Jumala ompi linnamme (Eine feste Burg ist unser Gott; ks. Kittelson 1996, 242–243; Arkkila 2016, 61; KTT 181, 184), toinen rakastettu virsi vuoden 1535 Wittrenbergin virsikirjaan mukaan tullut lasten jouluvirsi Enkeli taivaan (Vom Himmel hoch da komm ich her; ks. Huovinen 2012, 16–33). Lutherin virret otettiin vuodesta 1524 alkaen mukaan useisiin evankelisiin virsikirjoihin (WA 35, 315–366), mutta osa ilmestyi myös yksittäisinä lentolehtisinä ja pieninä kokoelmina (WA 35, 375–381) tai joidenkin Lutherin teosten yhteyteen liittettyinä (WA 35, 372–375). Lutherin yksittäisiä virsiä esiintyi myös lukuisten kaupunkien jumalanpalvelusjärjestyksissä (WA 35, 367–371), joissakin muissa teoksissa ja musiikkijulkaisuissa (WA 35, 375–390) sekä joissakin alasaksankielisissä jumalanpalvelusteoksissa (WA 35, 390–399), joita ei ole tähän luetteloon eritelty. Varsinaisten virsisanoitusten lisäksi Luther uudisti jumalanpalvelusta varten joitakin liturgisia osia (kuten valmisti Jumalan karitsa -hymnin sekä yhdeksanosaisen sijaan kolminkertaisen Herra armahda -osion; Tuomikoski 2016, 54–55) ja sävelsi joitakin koraaleja (Tuomikosken esityksestä selviää, että Luther on osallistunut todennäköisesti ainakin 10 virtensä säveltämistyöhön; ks. Tuomikoski 2016). – Tela 1916, 140–142; Holmqvist 1917, 105–108; Marty 2006, 124–126; Arffman 2009, 197–198; wikipedia-sivu (Lutherin virret); Die Lieddrucke der Reformationszeit (1517–1555) (varovaisenkin arvion mukaan 1500-luvulla painettiin kaksi miljoonaa virsikirjaa tai laulukokoelmaa).

1525

Sendbrief an Bartholomäus von Starhemberg. Lähetyskirje Bartholomäus von Starhembergille. Laadittu syyskuussa 1524, painettu 1525. Lutherin lohdutuskirje Bartholomäuksen vaimon kuoleman johdosta. – WA 18, 1–7; Dülmen 2002, 152.

Von dem greuel der Stillmesse, so man den Canon nennet. Hiljaisen messun kauheudesta, niin kuin kaanonia kutsutaan. Dülmenin mukaan ilmestynyt jo joulukuussa 1524. Korjattu versio huhtikuussa 1525 (Vom greuel der Stillmesse). Useita painoksia. – WA 18, 8–36; Dülmen 2002, 160.

* Wider den himmlischen Propheten von den Bildern und Sakrament. Taivaallisia profeettoja vastaan kuvista ja sakramentista. Tammikuussa. Useita painoksia. Kirjassa varoitetaan Andreas Karlstadtista ja tämän "spiritulismista". Reformaation avainjulkaisu (47), vastakirjoitus Andreas Karlstadtista. – WA 18, 37–125; Kittelson 1996, 223, 229; Dülmen 2002, 157–158; Arkkila 2016, 81. 

* Das ander Teil wider die himmlischen Propheten vom Sakrament. Useita painoksia. Edellisen teoksen itsenäinen jatko-osa yhteensidottuna. Tässä osassa käsitellään erikseen Karlstadtin ehtoollisoppia. Reformaation avainjulkaisu (48), vastakirjoitus Andreas Karlstadtista. – WA 18, 126–214; Dülmen 2002, 157–158.

Vom Bruder Henrico in Ditmar verbrannt, sammt dem zehnten Psalm ausgelegt. Veli Henricosta, Ditmarissa poltetusta, samoin psalmin 10 selitys. Helmi-maaliskuussa. Useita painoksia. Bremenin seurakunnalle lähetetty lohdutuskirje, koska talonpojat olivat murhanneet bremeniläisen saarnaajan Heinrich von Zütphenin. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago. – WA 18, 215–250; Dülmen 2002, 158. 

Sendschreiben an die Christen zu Antwerpen. Lähetyskirje Antwerpenin kristityille. Maaliskuussa. Tarkempi nimike Ein Brief D. Martini Luther an die Christen zu Antorff. Kirjeessä Luther varoittaa Antwerpenin seurakuntaa "eksyttäjähengistä". Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). – WA 18, 541–550; Dülmen 2002, 158. 

Christliche Schrift an H. Wolfgang Reissenbusch in Lichtenberg, sich in den Ehelichen Stand ze begeben. Kristillinen kirjoitus Lichtenbergin H. Wolfgang Reissenbuschille liittymisestä aviosäätyyn. Maaliskuussa. Latinaksi 1525 (teoksessa Epistolarum farrago). – WA 18, 270–278; Dülmen 2002, 158–159.

* Ermahnung zum Frieden auf die Zwölf Artikel des Bauernschaft in Schwaben. Kehotus rauhaan Schawabechin talonpoikain kahdentoista artiklan johdosta. Käsikirjoitus valmis huhtikuun lopussa, ilmestynyt toukokuussa. Useita painoksia. Talonpoikien vaatimukset (ns. kaksitoista artiklaa) valmistuivat maaliskuussa ja lähetystö ojensi ne Lutherille huhtikuussa 1525. Lutherin ensimmäinen kirjallinen kannanotto talonpoikaissotaan. Luther kääntyy sekä ruhtinaiden että talonpoikien puoleen kehottaen heitä rauhaan. Reformaation avainjulkaisu (49), talonpoikaissota. – WA 18, 279–334; Tela 1916, 147–151; Holmqvist 1917, 122; Manns 1983, 90–92; Kittelson 1996, 218–219; Dülmen 159, 160–161, 163; Marty 2006, 107–112; Arffman 2008, 157–161; Arkkila 2016, 54; KTT 148–153; suomeksi VT 3, 143–166 (suom. Mauri E. Lehtonen) & Fitzer 1970, 174–183 (osin).

* Wider die räuberischen und mörderischen Rotten der Bauern. Rosvoavia ja murhaavia talonpoikia vastaan. Toukokuussa. Useita painoksia. Painettu ensin yhdessä edellisen kirjan kanssa (WA 18, 345). Myös nimellä Wider die stürmenden Bauern (1525). Myös latinaksi 1525 (Adversus latrocinantes et raptorias seditioso et impio). Erittäin karkea kirjanen, jossa Luther kehottaa ruhtinaita keinoja kaihtamatta kukistamaan talonpoikaiskapinan. "Nyt on miekan ja vihan aika, ei enää armon aika." Talonpoikaissodassa sai surmansa kaikkiaan noin 100 000 talonpoikaa. Reformaation avainjulkaisu (50), talonpoikaissota. – WA 18, 344–361; Holmqvist 1917, 123–124; Kittelson 1996, 219; Dülmen 2002, 163; Arkkila 2016, 55; KTT 156–159; suomeksi VT 3, 167–172 (suom. Mauri E. Lehtonen).

Sendschreiben an den Ertzbischöf Albrecht von Mainz. Kesäkuussa. Luther neuvoo Mainzin arkkipiispa Albrechtia menemään naimisiin. Linkissä vuoden 1527 painos. – WA 18, 402–411; Dülmen 2002, 164.

* Ein Sendbrief von dem harten Büchlein wider die Baeuern. Lähetyskirje kovasta kirjasesta talonpoikia vastaan. Heinäkuussa. Myös nimellä Antwort denen, so übel Reden dem harten Büchlein, an die aufrührischen Bauern geschrieben. Tämäkin kirjanen on talonpoikia vastaan kovaa puhetta. Luther puolustaa edellistä kirjastaan "Rosvoavia ja murhaavia talonpoikia vastaan". Huom! VT 3:ssa on suomennettuna myös Lutherin neljäs talonpoikaissotaa koskeva kannanotto (VT 3, 173–175; suom. Mauri E. Lehtonen). Kysymyksessä on Lutherin 4.7.1525 aiheesta pitämä saarna, jota ei ilmeisesti painettu vielä Lutherin eläessä (WA 17/1, 264–268: Verantwortung D. M. Luthers auf das Büchlein wider die räubarischen und mörderischen Bauern getan am Pfingsttag). Reformaation avainjulkaisu (51), talonpoikaissota. – WA 18, 375–401; Kittelson 1996, 220; Dülmen 2002, 166; Arkkila 2016, 55; KTT 159; suomeksi VT 3, 175–194 (suom. Mauri E. Lehtonen).

[An den Rat zu Erfurt: Gutachten über die 28 Artikel der Gemeinde]. Erfurtin raadille: lausunto seurakunnan artiklasta 28. Valmistunut syyskuussa, painettu vasta Lutherin kuoleman jälkeen. Lutherin lausunto Erfurtin kaupungin raadin laatimaan artikkeliin, "jotta ihmisiltä ei kiellettäisi sitä, mikä heistä on oikeudenmukaista". – WA 18, 531–540; Dülmen 2002, 168.

** De servo arbitrio. Sidottu ratkaisuvalta. Valmistelutyöt aloitettu syyskuussa, julkaistu painettuna joulukuussa. Useita painoksia. Saksaksi 1526 (Das der freie Wille nichts sein/saks. Justus Jonas). Lutherin vastaus Erasmus Rotterdamilaisen syyskuussa 1524 ilmestyneeseen kirjoitukseen "Tutkielma vapaasta tahdosta" (Diatribi seu callatio de libero arbitrio; suom. A. E. Koskenniemi 1952, 353–468). Tätä teosta Luther itse piti parhaimpanaan. Luther nostaa esiin Erasmuksen "skeptisyyden" sijaan varmuuden ja "vapaan ratkaisuvallan" sijaan sidotun. Teoksen alussa Luther erottaa Raamatun sisäisestä selvyydestä (claritas interna) sen ulkoisen selvyyden (claritas externa). "Hävitä varmaksi vakuuttamiset ja sinä olet hävittänyt kristinuskon!" Erasmus laatii vielä maaliskuussa 1526 vastakirjoituksen Hyperaspistes Diatribae. Lutherin teologinen pääteos (17). – WA 18, 551–787; Manns 1983, 96; Arffman 1985, 121–128; Kittelson 1996, 233–236; Dülmen 2002, 151–152, 153–154, 168, 171–173, 175; Marty 2006, 137–143; Arffman 2009, 273–283; Arkkila 2016, 55–57; KTT 139–144; suomeksi Sidottu ratkaisuvalta (1952) & Fitzer 1970, 60–72 (osin).

** Postilla vom Sonntag nach Epiphanie bis auf den sechsten Sonntag darnach (Fastenpostille). Paastopostilla. Uudistettu laitos 1525 (Auslegung der Episteln und Evangelien von der heiligen drei Könige Fest bis auf Ostern gebessert durch Mart. Luther. Evankeliumi- ja epistolasaarnat loppiaisesta palmusunnuntaihin/pitkäperjantaihin. Useita painoksia (ks. WA 10/2, XV-XVII). Lutherin ns. kirkkopostillan viimeinen Lutherin itse laatima osa, jonka valmistelu oli aloitettu jo Wartburgissa. Latinaksi 1527 (WA 10/1-2, XXXVIII: Qvartus tomus enarrationum in Epistolas et Evangelia/lat. Martin Bucer). Painettu myös yhdessä Lutherin adventti- ja joulupostillan kanssa 1525 (WA 10/2, XVII: Auslegung der Episteln und Evangelien vom Advent an bis auf Ostern/vuoden 1530 painos). Useita painoksia (ks. WA 10/2, XVII-XXI). Lutherin joulu- ja adventti- ja paastopostillasta käytetään yhdessä nimitystä Talvipostilla (Winterpostille). Uusi, Lutherin itse lyhentämä ja korjaama laitos 1540 (Auslegung der Episteln und Evangelien vom Advent an bis auf Ostern). Lutherin kirkollinen pääteos (18), postilla. Ks. vuosi 1527. – WA 17/2, 1–247; Kamprad 1988, 82–84; suomeksi Kirkkopostilla 2 (2009/suom. A. E. Koskenniemi).

[al.] Deuteronomium Mosi cum annotationibus. Useita painoksia. Luther piti luennot 5. Mooseksen kirjasta pienelle piirille vuosina 1523–1524, julkaistu huhtikuussa 1525. Teos sisältää paitsi Lutherin kommentit myös luennoista kasvaneen Deuteronomiumin uuden latinankielisen käännöksen. Omistettu piispa Georg von Polentzille, joka oli pannut alulle Samlandin hiippakunnan reformaation. Myös saksaksi 1525 (Verzeihnungen über das Fünft Büch Mose). Luvun 32 selitys Mooseksen lauluun painettu myös erikseen vuonna 1532 (ks. Auslegung über das Lied Mose). – WA 14, 489–453; Dülmen 2022, 131, 159.

(et al.) Sendschreiben and die Christen in Livland. Lähetyskirje Liivinmaan kristityille. Kesäkuussa. Martti Luther, Johannes Bugenhagen & Melchior Hoffman. Lutherin kirjoitus "Kristillinen kohotus ulkoisesta jumalanpalveluksesta ja järjestyksestä Liivinmaalle" (Ein christliche Vermahnung von äuserlichem Gottesdienste und Eintracht an die in Livland). – WA 18, 412–430; Dülmen 2002, 165–166.

(et al.) Ein Gesang Büchlein (Das Zwickauer Sangbüchlein). Tämä laulukirja sisältää kymmenen Lutherin virttä (ks. WA 35, 349–350). Kaikki painettu jo aiemmin. Ks. vuosi 1524.

(et al.) Methodus, quid in Evangeliis quaerendum et expectandum sit. Lutherin esipuhe latinankielisestä adventtipostillasta vuodelta 1525 (ks. Primus tomus enarrationum in Epistolas et Evangelia) erikseen painettuna. Kyseessä on Lutherin alun perin saksankielisen joulupostillan esipuhe "Pieni opetus siitä, mitä evankeliumeista pitää etsiä ja odottaa" (WA 10/1-1, 8–18). Kirjasessa on myös Philipp Melanchtonin ja Johannes Bugenhagenin kirjoitukset.

(et al.) Johannes Hus: Locorum aliquot ex Osse & Ezechiele prophetis (tomus secundus). Mukaan liitetty Lutherin kirje Otto Brunfelsille 17.10.1524. – WA BR 3, 359.

(et al.) Benedict Gretzinger: Houet Artikel unde de Vörneemelykesten stücke. Mukaan liitetty Lutherin kirje eräälle vaimolle 31.7.1525. – WA BR 3, 551–552.

(et al.) [Johann Cochlaeus: Martini Lutheri ex sermonibus eius sex et trigita, quibus singulatim responsum est]. Martti Luther & Johann Cochlaeus. Johann Cochlaeus käsittelee Lutherin 36 saarnaa. Esityksessä vuorottelevat sitaatit Lutherin saarnoista ja Cochlaeumin kommentit niihin.

(julk.) Papst Clemens VII zwei Bullen. Tammikuussa. Lutherin esipuhe ja huomautukset Paavi Klemens VII:n kahteen bullaan. Bullissa luvataan vuonna 1525 Rooman käynnistä täydellinen ane. Tätä vastaan Luther julistaa "Kristukseen uskovien ikuisen juhlavuoden". – WA 18, 251–269; Dülmen 2002, 156.

(julk.) Die Sprüche, Prediger und Hohelied Salomo hat Luther übersetzt. Lutherin kääntämät Sananlaskut, Saarnaajan kirja ja Laulujen laulu saksaksi erikseen painettuna. Huom! Vuodelta 1525 (tai 1526) on peräisin myös Philipp Melanchtonin Sananlaskujen kirjan selitys, jossa Sananlaskujen kirjan kääntäjäksi mainitaan Luther (ks. Die Sprüch Salomo aus hebreischer Sprach verdeutscht durch D. Mar. Luther). Ks. vuosi 1523/1534. – WA DB 2, 358/nro 68 (Frankfurt) & 378/nro 78 (Strassburg).

(julk.) Der Job deutscht. Lutherin saksantama Jobin kirja (ks. 1525: Das Dritte Teil des Alten Testaments) . Ks. vuosi 1523/1534. – WA DB 2, 385–386/nro 83 (Strassburg).

(julk.) Fünf nutzbarliche und heilsame Psalmen. Lutherin Psalttarin (1524) psalmien 10, 12, 44, 79 ja 109 käännökset erikseen painettuna.

(julk.) Eine schreckliche Geschichte und Gericht Gottes über Thomas Münzer. Thomas Müntzerin kauhea tarina ja Jumalan tuomio. Toukokuussa. Useita painoksia. Müntzerin viimeiset vetoomukset ja kirjeet Lutherin lyhyen kommentin kanssa. Thomas Müntzer teloitettiin 27.5.1525. – WA 18, 362–374; Dülmen 2002, 163–164.

(al.) Lutherin yksittäiset painetut saarnat: 1) Sermon von der Freiheit der gewissen (WA 15, 571–602/nro 34; pidetty 1524), 2) Sermon auf das Evangelium Matthei am 9 (WA 15, 696–712/nro 53; pidetty 1524), 3) Vom Reiche Gottes (WA 15, 721–734/nro 56; pidetty 1524), 4) Sermon von des jüdischen Reichs und der Welt Ende (WA 15, 738–758/nro 58; myös nimellä Sermon von der Zerstörung Jerusalem), 5) Sermon von der höchsten Gotteslästerung, die die Papisten täglich brauchen (WA 15, 758–774/nro 59; pidetty 1524; useita painoksia), 6) Sermon an dem Ostertag (WA 17/1, 178–192/nro 28; latinaksi 1526 teoksessa Jonah propheta commentariolo; Dülmen 2002, 160), 7) Eine Predigt am 5. Sonntage nach Ostern (WA 17/1, 248–255/nro 34), 8) Ein Predigt und Warnung sich zu hüten für fallschen Propheten (WA 17/1, 354–372/nro 52), 9) Sermon von der zerstörung Jerusalems (WA 17/1, 380–399/nro 54; useita painoksia) ja 10) Sermon von sterke und zunemen des Glaubens und der Liebe (WA 17/1, 428–438/nro 61; useita painoksia).

(kok.) Ein humanis traditionibus vitandis, item de iniquo mammone Lucae XVI. Lutherin kirjoitus Von Menschenlehre zu meiden (1522; WA 10/2, 67) ja Lutherin saarna Sermon von dem unrechten Mammon (1522; WA 10/3, CXLIV) latinaksi. – WA 10/2, 61–92; WA 10/3, 273–292.

(kok.) Zwei Predigt auf die Epistel S. Pauli 1. Thess. Lutherin kaksi saarnaa vuodelta 1525. Molemmat pidetty Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisaan hautajaisissa. Fredrik Viisas kuoli 5.5.1525. Useita painoksia. Ei painettu erikseen. – WA 17/1, 196–227/nrot 30–31.

(kok.) Das Benedictus oder Weissagung Zachrie. Lutherin kaksi saarnaa vuodelta 1525. Ei painettu erikseen. – WS 17/1, 284–317/nrot 42–43.

(kok.) Martini Lutheri I) In septimum ad Corinthios caput exegesis, II) De matrimonio sermo, III) Duorum de matrimonio thematum analytica. Kolme Lutherin avioliittoaiheista kirjoitusta latinaksi (suluissa tämän luettelon vastine): 1) In septimum ad Corinthios caput exegesis (1523: Das siebente Kapitel S. Pauli zu den Korinthern, 2) De matrimonio sermo (1522: Vom ehelichen Leben) ja 3) Duorum de matrimonio thematum analytica (1524: Das Eltern die Kinder zur Ehe nicht zwingen noch hindern, und die kinder ohne der Eltern willen sich nicht verloben sollen).

(kok.) Martini Lutheri Epistolarum farrago cum psalmorum aliquot interpretatione. Ks. alla.

(esipuhe) Andreas Karlstadt: Entschuldigung des falschen Namens des Aufruhrs. Luther puolustaa Karlstadtia sitä syytöstä vastaan, että hän olisi osallinen talanpoikaiskapinaan. – WA 18, 431–437; Dülmen 2002, 165.

(esipuhe) Andreas Karlstadt: Erklärung wie Karlstadt seine Lehre von dem hochwürdigen Sakrament und andere achtet und geachtet haben will. Useita painoksia. Lutherin esipuhe Karlstadtin uuteen muotoiluun ehtoollisopista. – WA 18, 446–454; Dülmen 2002, 165.

Vincent Obsopoeus julkaisee ensimmäisen Lutherin kirjeiden (ja niihin littyvien Lutherin psalmiselitysten) kokoelman latinaksi vuonna 1525 (Epistolarum Farrago; nähtävillä verkossa myös täällä ja täällä). Teos sisältää seuraavat Lutherin kirjoitukset (numerointi teoksen sisällysluettelon mukaan; suluissa tämän luettelon vastine): 1) Omibus qui sunt Eslingae fratribus in Christo (1523: Sendbrief an die Gemeinde der Stadt Eslingen), 2) Clarissimo et illustrissimo principi ac Domino D. Carole duci Sabaudiae (1524: Illustrissimum principem Carolum Sabaudiae ducem epistola), 3) Omnibus qui sunt Augustae amicis et electis Dei (1523: Ein Trostbrief an die Christen zu Augsburg), 4) Omnibus in Christo fratribus in Hollandia, Brabancia, Flandria (1523: Ein Brief an die Christen im Niederland), 5) Discipulo Christi fratri Lamberto Thatii in vinculis Evangelii posito (1523: Lambert von Avignon: Evangelici in Minoritarum regulam commanterii), (–) Nobili et generoso viro domino Hardmanno a Cronberg (1522: Ein Missiv an Hartmut von Kronberg; ei sisällysluettelossa), 6) Omnibus amicis christi Miltembergae (1524: Ein christlicher Trostbrief an die Miltenberger), 7) Pudicissimis ac optime moratis virginibus Hannae (1523: Sendbrief an die drei Hofjungfrauen zu Freiberg), 8-10) Martinus Lutherus ecclesiastes Vittembergensis omnibus Dei electis in Christo amicis Bremae, Enarratiuncula In Psal. 10. de martyribus Christi, Historia De Henrico Sudphano in Diedmaris occisio (1525: Vom Bruder Henrico in Ditmar verbrannt, sammt dem zehnten Psalm ausgelegt), (11) Omnibus fratribus et electis Christi qui sunt Miltembergae, Ioannes Carolstadius (ilmeisesti Johannes Karlstadiuksen kirje), 12) Electis Dei et dilectis in Christo amicis et fratribus Rigae, Renellae et Tarbthae in Lidvonia agentibus (1523: Den auserwählten, lieben Freunden Gottes, allen Christen zu Riga, Reval und Dorpat in Livland), 13) Omnibus christianis et praedicatoribus Erphurdiae (1522: Epistel oder Unterricht von den Heiligen an die Kirche zu Erfurt), 14) Martinus Lutherus in Christo amicis et christianis Argentinae (1524: Ein Brief an die Christen zu Stratzburg wider den Schwärmergeist), 15) Omnibus christianis Antverpiae (1525: Sendschreiben an die Christen zu Antwerpen), 16) Clarissimo viro D. Wolfgango Reissenbusch (1525: Christliche Schrift an H. Wolfgang Reissenbusch in Lichtenberg), 17) Illustrissimis prinicipibus et dominis D. Friderico et Iohanni Saxoniae Ducibus (1524: Ein Brief an die Fürsten zu Sachen von dem aufrührischen Geist), 18) Martinus Lutherus omnibus christianis et fratribus in Christo qui sunt Rigae in Lidvonia (1524: Der 127. Psalm ausgelegt an die Christen zu Riga in Liefland) ja 19-20) Omnibus qui sunt Vittembergae fratribus & Psalmus XXXVI (1521: Der 36. Psalm Davids). Valtaosaa kirjeistä ei oltu aiemmin käännetty latinaksi.

1526

** Deutsche Messe und Ordnung Gottesdienst. Saksalainen messu ja jumalanpalvelusjärjestys. Valmistunut ja otettu käyttöön Wittenbergin kaupunginkirkossa lokakuussa 1525, painettu tammikuussa 1526. Lutherin kolmas periaatteellinen selvitys jumalanpalveluksesta. Esipuheessa Luther erottaa jumalanpalveluksen kolme päämuotoa (latinankielinen–saksankielinen–kotijumalanpalvelus) ja tämän jälkeen kuvailee Wittenbergissä noudatettavaa jumalanpalvelusmuotoa (mm. neljä virttä, kuten Sanctus-virsi Jesaja dem Propheten, ja ehtoollisaineiden kohottaminen eli ns. elevaatio). Useita painoksia/laitoksia (ks. WA 18, 52–53, 60–66). Yhteensidottuna mm. lukuisten virsikirjojen kanssa. Huom! Lutherin ollessa Wartburgin linnassa Wittenbergissä oli toteutettu Andreas Karlstadtin johdolla ja raadin tuella "kirkollinen vallankumous" ja ensimmäinen osittain saksankielinen messu kaupunginkirkossa oli pidetty joulupäivänä 1521. Lutherin palattua Wittenbergiin palattiin messussa vielä latinankieleen, kunnes pääjumalanpalveluksen liturgia muuttui saksankieliseksi talvella 1525–1526. Latinalainenkin messu sai yhä jatkua. Luther antoi jumalanpalvelukselle suuren merkityksen. Lutherin kirkollinen pääteos (19), jumalanpalvelus. – WA 19, 44–113; Tela 1916, 140; Holmqvist 1917, 98-100; Kittelson 1996, 284; Dülmen 2002, 114–117, 123, 169, 173–174; Arffman 2009, 195–197, 251-254; Arkkila 2016, 53; KTT 127, 181–185; suomeksi Fitzer 1970, 153–154 (esipuhe osin).

Antwortschreiben an die Christen zu Reutlingen. Vastauskirjoitus Reutlingenin kristityille. Tammikuussa. Varoitus ennen muuta erheistä ehtoollisopissa. – WA 19, 114–125; Dülmen 2002, 174. 

* Der Prophet Jona ausgelegt. Profeetta Joonan selitys. Luennot pidetty 1525, painettu maaliskuussa 1526 (WA DB 2, 392–393/nrot 21-22; kaksi Wittenberg-painosta). Useita painoksia. Sisältää myös Joonan kirjan saksaksi. Myös latinankielisiä versioita 1526 (Iona propheta cum annotationibus/lat. Joh. Lonicerus, Commantarius Martini Lutheri in Ionam prophetam/lat. V. Obsopoeus, Ionah propheta Martini Lutheri commentariolo explicatus/lat. Joh. Chelnus). Latinaksi myös 1530 (Enarrationes novae D. Martini Lutheri in Ionam prophetam/lat. Justus Jonas). Säilynyt myös käsikirjoituksena (WA 13, 224–258). Reformaation avainjulkaisu (52), pienet profeetat. – WA 19, 169–251; Dülmen 2002, 175.

Der Prophet Habakuk ausgelegt. Profeetta Habakukin selitys. Luennot pidetty 1525, painettu kesäkuussa 1526 (WA DB 2, 394–395/23-24; kaksi Wittenberg-painosta). Useita painoksia. Sisältää myös Habakukin kirjan saksaksi. Myös latinaksi 1526 (Habacuc propheta cum annotationibus/lat. Joh. Lonicerus). Säilynyt myös käsikirjoituksena (WA 13, 395–448). – WA 19, 337–435; Dülmen 2002, 175.

Ein Ratschlag wie in der christlichen Gemeinde eine beständige Ordnung solle vorgenommen werden. Tohtori Martti Lutherin neuvo, miten pysyvä järjestys kristillisessä seurakunnassa pitää aloittaa ja saattaa loppuun. Ilmeisesti suunniteltu jo vuoden 1525 valtiopäiville, painettu ennen heinäkuuta 1526. Lutherin lausunto mm. messun, koulujen ja yliopiston uudistuksen tarpeellisuudesta. – WA 19, 436–446; Dülmen 2002, 178–179.

* Ob Kregsleute auch in seligem Stande sein können. Voivatko myös sotamiehet kuulua autuaalliseen säätyyn. Painettu lokakuussa (VT 3:n mukaan vasta vuonna 1527). Useita painoksia. Kirjoitus sai alkunsa heinäkuussa 1525 Lutherin keskustellessa sotaeversti Assa von Kramin kanssa sotamiehen ammatin soveltuvuudesta kristitylle. Luther erottelee kolme sodan lajia (ylempien sota alempia vastaan–alempien sota ylempiään vastaan–vertaisten sota toisiaan vastaan). Kyseessä on samalla Lutherin kannanotto ns. oikeutetusta sodasta. Kirjoitus on myös tärkeä Lutherin regimenttiopin lähde. Reformaation avainjulkaisu (53), sota/regimenttioppi. – WA 19, 616–662; Holmqvist 1917, 134; Dülmen 2002, 179–182; Marty 2006, 173–174; KTT 161–162; suomeksi VT 3, 105–140 (suom. Heidi Ollikainen).

Vier tröstliche Psalmen an die Königen Ungarn. Neljä lohduttavaa psalmia Unkarin kuningattarelle. Painettu joulukuussa. Useita painoksia. Omistettu Unkarin leskikuningatar Marialle. Näistä psalmin 109 selitys painettu myös erikseen 1535 (ks. Der 109. Psalm). – WA 19, 542–615; Dülmen 2002, 183.

[Wider den rechten aufrührerischen, verrätherischen und mordischen Ratchlag der ganzen Mainzischen Pfafferei Unterrict und Warnung]. Opetus ja varoitus kaikkien Mainzin pappien neuvoa vastaan. Painaminen keskeytetään huhtikuussa, ja kirjoitus on ilmeisesti painettu vasta Lutherin kuoleman jälkeen. Kyseessä on Lutherin kannanotto ns. Mainzin neuvoon, jolla Mainzin hiippakunnan kapituli halusi aloittaa taistelun luterilaisuutta vastaan. – WA 19, 252–282; Dülmen 2002, 176–177.

[Schreiben an Johann Herwagen]. Syyskuussa, painettu vuonna 1527 teoksissa Sermo elegantissimus ja Martin Bucerin teoksessa Praefatio in Quartum tomum postillae Lutheranae. Lutherin kirje Strassburgilaiselle kirjanpainajalle Johann Herwagenille 13.9.1526. – WA 19, 462–473; Dülmen 2002, 179.

** (al.) Auslegung der Evangelien von Ostern bis aufs Advent. Ns. Rothin kesäpostilla (Roths Sommerpostille). Useita painoksia (ks. WA 10/1-2, XXIII–XXVI). Lutherin ystävän, Stephanus Rothin pääosin pikakirjoitusmateriaaleista toimittama postilla, jossa saarnat pääsiäisestä adventtiin. Lutherin lyhyt esipuhe. Tämä laitos sisältää pelkät evankeliumisaarnat. Latinaksi 1527 (WA 10/1-2, XXXVIII: Quintus tomus enarrationum in Epistolas et Evangelia; Johannes Lonicerin alkusanat). Uudistettu ja laajennettu laitos 1544 (WA 10/1-2, XXI–XXII: Auslegung der Evangelien von Ostern bis aufs Advent aufs neue gerichtet/WA 21, 195–551 & WA 22). Toimittanut Caspar Cruciger. Ns. Crucigerin kesäpostilla (Crucigers Sommerpostille). Lutherin esipuhe. Sisältää sekä evankeliumi- että epistolasaarnat. Luther-tutkijat ovat perinteisesti esittäneet, että Luther ei itse ollut tyytyväinen Rothin kesäpostillaan, mutta piti Crucigerin laitoksesta. Lutherin kirkollinen pääteos (20), postilla. – WA 10/1-2, 209–441; Kamprad 1988, 83–85, 85; Dülmen 2002, 384; suomeksi Kirkkopostilla 2-3 (2009/suom. A. E. Koskenniemi).

(al.) Antwort auf etliche Fragen Klostergelübbe belangend. Lutherin kannanotto munkkilupausiin. – WA 19, 283–293; Dülmen 2002, 177.

(al.) Die Epistel des Propheten Jesaia, so man in der Christmesse liedet. Useita painoksia. Perustuu Lutherin vuonna 1525 pitämiin saarnoihin (Jes. 9: 2-7). Latinaksi 1527 (De Christo Iesu puero nato ex nono Isaiae capite vaticinium). – WA 19, 126–168.

[al.] In Oseam prophetam annotationes. Profeetta Hoosean selitys. Luennot pidetty 1524, painettu 1526 (WA 13, XXI). Uusi laitos 1545 (WA 13, XXVII: In Hoseam prophetam ennarratio). – WA 13, 1–66.

* [al.] Sermon von dem Sakrament des Leibs und Blutes Christi wider die Schwarmgeister. Saarna Kristuksen ruumiin ja veren sakramentista hurmahenkiä vastaan. Sisältää Lutherin kolme saarnaa ehtoollisesta, jotka on pidetty maaliskuussa 1526, painettu lokakuussa. Latinaksi vuonna 1527 (teoksessa Sermo elegantissimus). Reformaation avainjulkaisu (54), ehtoollinen. – WA 19, 474–523; Dülmen 2002, 175–176.

[al.] Der 112. Psalm Davids auspredigt. Sisältää Lutherin kolme saarnaa vuodelta 1526 (WA 20, 436/nro 40, 441/nro 42, 445–446/nro 44). – WA 19, 294–336.

(et al.) Grund und Ursache wofür Marquardus Schuldorp. Nicolaus von Amsdorff & Martin Luther. – WA BR 4, 9–12

(et al.) Ein senbrief an Hertzog Georg zu Sachsen. Lutherin kirje Saksin herttua Yrjölle 21.12.1525. Mukana myös herttuan kirje Lutherille. Myös nimellä Hertzog Georg zu Sachsen. Useita painoksia. – WA BR 3, 637–644; Dulmen 2002, 170–171.

(et al.) Psalmen gebett und Kirchen übung, wie sie zu Strassburg gehalten werden (Selbständige Strassburger Gesangbücher). Strassburgin virsikirja. Mukana yhdeksän Lutherin virttä (ks. WA 35, 358). Linkissä vuoden 1530 painos. Useita painoksia/laitoksia (ks. WA 35, 357–363; useilla erilaisilla nimillä ja kokoonpanoilla; esim. Psalmen und geistliche Lieder, die man zu Strassburg und auch die man in anderen Kirchen plfägt zu finden (1543) ja Ein neue auserlesen Gesangbüchlin (1545). Ks. vuosi 1524.

(et al.) Etliche geistliche Lieder samt einer Verklärung von den Menschlichen Satzungen. Tässä laulukirjassa on mukana kolme Lutherin virttä (ks. WA 35, 364). Ks. vuosi 1524.

(julk.) Das Papsttum mit seinen Gliedern gemalt und beschrieben. Paavikunta jäsenineen kuvattuna ja kerrottuna. Tammikuussa. Kuvittanut ilmeisesti Lucas Cranach. – WA 19, 1-43; Dülmen 2002, 173.

(al.) Lutherin painetut yksittäiset saarnat: 1) Ein Unterrichtung, wie sich die Christen in Mosen sollen schicken (WA 16, 363–393/nro 29; pidetty 27.8.1525; useita painoksia; latinaksi 1527 teoksessa Sermo elegantissimus), 2) Sermon am 21. Sonntag nach dem Pfingsttag von der rechten Art des Glaubens (WA 17/1, 444–459/nro 63), 3) Sermon aus dem 3. Kapitel Matthei (WA 20, 217–232/nro 2), 4) Der Gesang Simeonis oder Nunc dimittis gepredigt (WA 20, 240–258/nro 5), 5) Das Evangelion am ersten Sonntag der Dreiualtickeit (WA 20, 413–432/nro 38) ja 6) Ein guter Sermon Mar. Luth. Matthei am 22 (WA 20, 505–522/nro 61).

(kok.) Lutherin painetut saarnakokoelmat: 1) Conciunculae quaedam in deiparae virgini et Divis festos dies nuper latinae factae (20 saarnaa latinaksi käännettynä vuosilta 1519–1523 ja Lutherin psalmiselitys Auslegung des 109. Psalms; ks. WA 10/3, XXIII), 2) Sermones aliquot sane quam pii nuper Latinitate donati (kolme saarnaa latinaksi käännettynä vuosilta 1522–1523; ks. WA 10/3, XXIII), 3) Zwei (drei) Sermone/Auslegung auf das 15. und 16. Kapitel in der Apostelgeschichte (kolme saarnaa vuodelta 1524: WA 15, 571–602/nro 34, 609–622/nro 36, 630–633/nro 39; ensimmäinen saarna painettu myös erikseen 1525: Sermon von der freiheit der gewissen) ja 4) (Sermon) von der Hauptsumma Gottes Gebots (kolme saarnaa vuodelta 1525: WA 17/1, 102–134/nrot 18–19, WA 17/1, 138–150/nro 21; latinaksi 1527: Sermo de fine praeceptorum Dei).

(kok.) Ionah propheta Martini Lutheri commentariolo explicatus. Sisältää latinaksi käännetyn Lutherin Joonan kirjan selityksen (ks. edellä Der Prophet Jona ausgelegt) ja Lutherin kolme saarnaa: 1) De resurrectione Christi sermo (WA 17/1, 178–192/nro 28), 2) De regno Christi sermo (WA 15, 696–712/nro 53) ja 3) Sermo de nuptiali convivio (WA 10/3, 410–419/nro 59 osin). Latinaksi toimittanut Johannes Giger (WA 19, 175).

(kok.) Ein geistlich Gesang betreffend ein ganz christlich Leben. Sisältää Lutherin virret Nun freut euch, lieben Christen gemain ja Es wollt uns Gott genädig sein (WA 35, 377–378). Molemmat painettu jo aiemmin (1524). Ei painovuotta (tässä linkin arvion mukaan). Ks. vuosi 1524.

(esipuhe) [Erste Vorrede zum schwäbischen Syngramma]. Ensimmäinen esipuhe Schwabenin Syngramnaan (teoksessa Gegründeter und Gewisser Beschlus etlicher Prediger zu Schwaben über die Worte des Abendmahls Christi Jesu). Maalis-huhtikuussa. Painettu ilmeisesti vasta Lutherin kuoleman jälkeen. Käsittelee ehtoollisoppia. – WA 19, 447–461; Dülmen 2002, 176.

(esipuhe) Zweite Worrede zum schwäbischen Syngramma. Toinen esipuhe Schwabenin Syngramnaan (teoksessa Genötiger und fremd eingetragener Schrift auch mislichen Deutens der Worte des Abendmahls Christi). Syyskuussa. Käsittelee tämäkin ehtoollisoppia. – WA 19, 524–530; Dülmen 2002, 176.

Luther luennoi 1520-luvulla ainakin Deuteronomiumista 1523–1524 (WA 14, 489–753; painettu 1525), pienistä profeetoista 1524–1526 (WA 13; osa painettu 1526–1542), Saarnaajan kirjasta 1526 (WA 20, 1–203; painettu 1532), 1. Johanneksen kirjeestä 1527 (WA 20, 592–802; luennoista säilynyt vain muistiinpanoja, painettu Lutherin kuoleman jälkeen; Dülmen 2002, 189), Tiituksen ja Filemonin kirjeestä 1527 (WA 25, 1–78; säilyneet muistiinpanoina ja/tai Lutherin konseptina, painettu Lutherin kuoleman jälkeen; Dülmen 2002, 193), 1. Timoteuksen kirjeestä 1528 (WA 26, 1–120; painettu Lutherin kuoleman jälkeen), Jesajan kirjasta 1527/1528–1530 (WA 31/2, 1-585; painettu 1532; Dülmen 2002, 200–201) ja useista psalmeista 1529–1532 (WA 31/1; suurin osa painettu 1529–1532). Rinnan luentojen kanssa valmistui myös joidenkin Vanhan testamentin kirjojen käännöksiä. Deuteronomium-luennoista kasvaa 2. Mooseksen kirjan uusi latinankielinen käännös, joka julkaistaan yhdessä sen selitysten kanssa vuonna 1525 (Dülmen 2002, 159). Jesaja-luentoja valmistellessan Luther on laatinut myös saksankielisen käännöksen profeetasta, joka ilmestyy Melanchtonin tarkastamana painettuna vuonna 1528 (Dülmen 2002, 204–205).

1527

Auf des Königs von England Lästerschrift Titel M. Luthers Antwort. Vastaus Englannin kuninkaan pilkkakirjoitukseen. Helmikuussa. Useita painoksia. Myös latinaksi 1527 (Epistola Martini Lutheri ad illustrissimum principem ac dominum D. Henricum). – WA 23, 17–23; Dülmen 2002, 185.

** Das diese Worte Christi (Das ist mein Leib) noch fest stehen wider die Schwarmgeister. Että Kristuksen sanat "tämä on minun ruumiini" ovat yhä voimassa hurmahenkiä vastaan. Maalis-huhtikuussa. Useita painoksia. Lutherin laaja tutkielma ehtoollisesta ja samalla vastaus Zwinglin kirjaan "Selitys oikeasta ja väärästä uskonnosta" (Commentarius de vera et falsa religione). Luther pitää tiukasti kiinni ns. reaalipreesensistä eli Kristuksen todellisesta (ruumiillisesta) läsnäolosta ehtoollisessa. Huom! Vuonna 1526 Zwingli oli esittänyt kirjassaan "Kristuksen ehtoollisen selkeässä opetuksessa" (Ein klare Underrichtung vom Nachtmal Christi) ensimmäistä kertaa saksaksi ehtoollisoppinsa, vuonna 1527 ilmestyivät suoraan Lutherille osoitetut "Ystävällinen selitys" (Amica exegesis) ja "Ystävällinen lepytys" (Früntlich Verglimpfung). Lutherin teologinen pääteos (21), ehtoollinen. – WA 23, 38–320; Tela 1916, 161–162; Arffman 1985, 128–130; Dülmen 2002, 174–175, 185–187; KTT 204.

Tröstung an die Christen zu Halle über Herr Georgen, ihres Predigers Tod. Lohdutus Hallen kristityille heidän saarnaajansa Georgin kuoleman johdosta. Syys-lokakuussa. Useita painoksia. Saarnaaja Georg Winkler oli murhattu 23.4.1527. – WA 23, 390–435; Dülmen 2002, 190.

* Von Herr Leonhard Kaiser zu Beyern um des Evangelii willen verbrandt. Herra Leonhard Kaiserista, joka evankeliumin tähden poltettiin Bayernissa. Suunniteltu lokakuussa, painettu joulukuussa. Leonhard Kaiser poltettiin roviolla 16.8.1527. Reformaation avainjulkaisu (55), evankelisten vainot. – WA 23, 443–476; Dülmen 2002, 190.

* Ob man vor dem Sterben fliehen möge. Voiko kuolemaa paeta. Marraskuussa. Useita painoksia. Kirjoitettu Wittenbergin elokuussa 1517 puhjenneen vaikean ruttotilanteen johdosta. Luther antaa myös konkreettisia ohjeita siitä, miten ruton kanssa tulisi menetellä. Ruttotilanne paranee vuoden loppuun mennessä. Tanskaksi 1534. Reformaation avainjulkaisu (56), hartaus ja opetus. – WA 23, 323–386; Kittelson 1996, 241; Dülmen 2002, 189, 191, 192, 193.

Unterrichtung, wie man die Kinder möge führen zu Gottes Wort und Dienst. Myös yhteensidottuna Deutsche Messen (1526) kanssa. Ks. WA 18, 52, 61–62.

** (al.) Auslegung der Evangelien an den fürnemisten Festen im ganzen Jahr (Festpostille). Ns. Rothin juhlapäiväpostilla. Toim. Stephanus Roth. Pelkät evankeliumisaarnat. Useita painoksia (ks. WA 10/1-2, XXVI–XXX). Niiden saarnojen kohdalla, joila Lutherin saarnaa ei ollut käytettävissä, on pelkkä saarnateksti Bugenhagenin yhteenvedon (summan) kera. Latinaksi 1527 (WA 10/1-2, XXXVIII: Sextus tomus enarrationum in Epistolas et Evangelia). Lutherin kirkollinen pääteos (22), postilla. Ks. alla. – WA 17/2, 249–516; Kamprad 1988, 83; suomeksi Kirkkopostilla 3 (2009/suom. A. E. Koskenniemi).

(al.) Postilla oder Auslegung der Episteln und Evangelien durch ganzen Jahr. Useita painoksia (ks. WA 10/1-2, XXX–XXXIII). Lutherin koko postilla kaksiosaisena vuonna 1527, kolmiosaisena vuosina 1529, 1531 ja 1542. Uusi laitos 1544 (WA 10/1-2, XXXVI). Latinaksi 1528 (WA 10, XXXIX–XL: Enarrationes quas postillas vocant in lectiones illas; myös nimellä Enarrationes seu postillae). Ks. alla. 

(al.) Am fünften Sonntag nach der heiligen Dreykönigen Tag. Myös nimellä Auslegung der tröstlichen Wort Christi Matthei 11. Lutherin painettu yksittäinen saarna. – WA 23, 679–695/nro 1. 

(al.) Ein gute Predigt von der Kraft der Himmelfahrt Christi. Lutherin painettu yksittäinen saarna. – WA 23, 696–725/nro 2.

[al.] Der Prophet Sacharja ausgelegt. Profeetta Sakarjan selitys. Luennot pidetty 1526, painettu tammikuussa 1527 (WA:n mukaan vasta 1528: WA DB 2, 439–440/nro 31). Sisältää myös Sakarjan kirjan saksaksi. Myös käsikirjoitus on säilynyt (WA 13, 545–674). – WA 23, 477–664; Dülmen 2002, 175.

[al.] Über das Erste Buch Mose. Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Saarnasarja 1. Mooseksen kirjasta pidetty 1523–1524. Myös latinaksi 1527 (In Genesis declamationes). Myös käsikirjoitus on säilynyt (WA 14, 92–488). – WA 24; Dülmen 2002, 134.

[al.] Octonarius David (Psalm 119). Psalmin 119 käännös latinaksi. Aiemmin saksaksi kirjassa Von der Beicht, ob die der Papst Macht zu gebieten (1521). – WA 23, 435–442.

[al.] Ein christenliche Warnung aus dem Geist und Wort Gottes. Sisältää latinasta käännetyt (ks. seuraava kohta) Lutherin kirjeet Strassburgin saarnaajille ja Gregor Caselille vuodelta 1525. Latinaksi 1529 (Doctoris Martini Lutheri mandatum). – WA BR 3, 599–607.

(et al.) Epistola Hiob Gast ad Ioannem Stiglerium. Hiob Gast, Martti Luther & Andreas Althamer. Lutherin kaksi kirjettä (ks. edellinen kohta).

(et al.) Epistola Martini Lutheri ad Henricum VIII. Martin Luther & Henrik VII. Painettu tammi-helmikuussa. Hieronymus Emser painattaa Lutherin kirjeen Englannin kuninkaalle 1.9.1525 ja Englannin kuninkaan vastauksen Lutherille. Tämä saa Lutherin kirjoittamaan vastauksen Auf des Königs England Lästerschrift Titel M. Luthers Antwort (1527), johon Hieronymus vastaa kirjoituksella "Emserin tunnustus" (Emsers Bekenntnis). – WA BR 3, 562–565; Dulmen 2002, 167-168, 183, 185.

(et al.) Martini Lutheri Sermo elegantissimus. Martti Luther, Johannes Bugenhagen & Vincent Obsopaeus. Latinaksi toimittanut Vincent Obsopoeus. Sisältää latinaksi Lutherin saarnateokset 1) Sermonis de sacramento corporis et sanguinis Christi (1526: Sermon von dem Sakrament des Leibs und Blutes Christi wider die Schwarmgeister) ja 2) Quatenus Moses a christianis accipi debeat (1526: Ein Unterrichtung, wie sich die Christen in Mosen sollen schicken) sekä Lutherin kirjeen Johann Herwagenille (1526: Schreiben an Johann Herwagen/WA 19, 469). Loppupuolella Johannes Bugenhagenin ja ilmeisesti Vincentin omia kirjoituksia.

(et al.) Martin Bucer: Praefatio in quartum tomum postillae Lutheranae. Teoksen puoliväliin on liitetty Lutherin kirje Johann Herwagenille vuodelta 1526 (ks. Schreiben an Johann Herwagen/WA 19, 470).

(et al.) Ganz neue geistliche deutsche Hymnus und Gesang. Tässä laulukirjassa on viisi Lutherin virttä (ks. WA 35, 364). Ks. vuosi 1524.

(et al.) Histori oder das warhaftig Geschicht des Leidens und Sterbens Leonhard Kaisers seligen. Useita painoksia. Alussa kertomus Leonhard Kaiserin kuolemasta roviolla 16.8.1527. Loppuun on liitetty Lutherin lohdutuskirje Leonhard Kaiserille, joka on painettuna loppupuolella myös Lutherin teoksessa Von Herr Leonhard Kaiser zu Beyern um des Evangelii willen verbrandt (1527). – WA 23, 473–474.

(et al.) [Konrad Köllin: Eversio Lutherani epithalamii]. Konrad Köllin & Martti Luther. Laajassa teoksessa vuorottelevat sitaatit Lutherin teoksesta In septimum primae ad Corinthios caput exegesis (1527) ja Köllinin laajat kommentit niihin. Ks. WA 12, 91.

(julk.) Die Sprüche Salomo. Lutherin Vanhan testamentin kolmannen osan saksannoksen (1525) Sananlaskujen kirja erikseen painettuna. Ks. vuosi 1523/1534. – WA DB 2, 435–436/nro 119 (Zwickau), WA DB 2, 450/nro 128 (Nürnberg/vuonna 1528).

(kok.) Ein Epistel aus dem Propheten Jeremia von Christus Reich und christliche Freiheit. Lutherin kaksi saarnaa vuodelta 1526. – WA 20, 547–580/nrot 69–70.

(esipuhe) Johann Lichtenberger: Die Weissagung Johann Lichtenbergers. Tammikuussa? Lutherin esipuhe Johann Lichtenbergerin ennustukseen. – WA 23, 1–12; Dülmen 2002, 183–184.

(esipuhe) Justus Menius: Wider den hochberühmten Barfüsser zu Erfurt. Tammikuussa? Lutherin esipuhe Justus Meniuksen riitakirjoitukseen Conrad Klingiä vastaan. Kyseessä on Lutherin kirje Erfurtin kristityille. – WA 23, 13–16; Dülmen 2002, 184.

(esipuhe) Justus Menius: Etlicher gottlosen und widerchristlichen Lehre von der papistischen Messe. Huhtikuussa. Lutherin esipuhe Justus Meniuksen kirjoitukseen paavillista messua vastaan. – WA 23, 321–322; Dülmen 2002, 184.

Alkuperäinen Lutherin ns. kirkkopostilla valmistui useassa vaiheessa 1520-luvulla ja sai ensimmäisen lopullisen muotonsa vasta 1540-luvuilla (kirkkopostilla-nimitys vakiintui käytössä ilmeisesti vasta hieman Lutherin kuoleman jälkeen). 1) Lutherin itsensä kirjoittamat osat sisältävät kirkkovuoden tekstien mukaiset evankeliumi- ja epistolasaarnat adventista pitkäperjantaihin. Nämä saarnat ilmestyivät alun perin kolmessa osassa (Adventspostille 1522, Weichnachtspostille 152, Fastenpostille 1525). Kahdesta ensimmäisestä käytetään yhdessä nimitystä Wartburgin postilla (Wartburgpostille) ja kaikki kolme muodostavat yhdessä ns. talvipostillan (Winterpostille). 2) Kirkkovuoden loppuosan pelkät evankeliumisaarnat pääsiäisestä kirkkovuoden loppuun (ns. Roths Sommerpostille) sekä eräiden juhlapäivien evankeliumisaarnat (ns. Roths Festpostille) toimitti painosta Lutherin suuri ihailija Stephanus Roth omien ja muiden muistiinpanojen sekä Lutherin aiempien painettujen saarnojen pohjalta (mukana on otettu myös joitakin Philipp Melanchtonin ja Johannes Bugenhagenin tekstejä). Rothin kesäpostilla valmistui vuonna 1526 ja Rothin juhlapäiväpostilla vuonna 1527. Roth julkaisi vielä vuonna 1528 talvipostillan (ns. Roths Winterpostille), mutta sen merkitys jäi vähäiseksi Lutherin pitäessä sitä tarpeettomana (koska Luther itse oli jo julkaissut sellaisen). 3) Luther itse uudisti, osoittain lyhyentäen talvipostillaansa vuonna 1540 ja pyysi samalla yliopiston professoria ja linnankirkon saarnaaja Caspar Crucigeria parantamaan myös (Rothin) kesäpostillaansa. 4) Tämä vuonna 1544 painettu Crucigerin kesäpostilla (Crucigers Sommerpostille) sisälsi pelkkien evankeliumisaarnojen lisäksi ensimmäisen kerran myös epistolasaarnat. Lutherin alkuperäisen kirkkopostillan ensimmäinen kokonainen versio painettiin kolmiosaisena (Lutherin talvipostilla + Rothin kesä- ja juhlapostilla) ensimmäisen kerran 1528–1529 (WA 10/1-2, XXXI–XXXII: Postille oder Auslegung der Episteln und Evangelien nach der Zeit und den Heiligen durch ganzen Jahr), uusi laitos kaksiosaisena (Lutherin talvipostilla + Crucigerin kesäpostilla) vuonna 1544 (WA 10/1-2, XXXVI: Auslegung der Episteln und Evangelien durch ganzen Jahr, aufs neue corrigiert).

1528

Auslegung der Zehn Gebote. Kymmenen käskyn selitys. Saarnasarja 2. Mooseksen kirjasta pidetty 1524–1527. Nämä saarnat pidetty syys-marraskuussa 1525, painettu tammikuussa 1528. – WA 16, 394–528/nrot 30–37; Dülmen 2002, 194.

* Von der Wiedertaufe an zwei Pfarrherrn. Kahdelle pappismiehelle uudelleen kastamisesta. Tammikuussa. Useita painoksia. Lutherin kannanotto uudestikastamiseen. Lutherin mukaan lapsen uskoa tai heidän kastamistaan ei voinut osoittaa vääräksi millään raamatunkohdalla. Kirkon historia osoitti, että sen tuli olla oikea käytäntö. Huom! Ns. kastajaliike syntyi Zürichissä talvella 1524–1525 ja talonpoikaissodan jälkeen liike levisi Thüringeniin saakka. Täm kirjanen on Lutherin kannanotto kysymykseen oikeasta kasteesta. Reformaation avainjulkaisu (57), kaste. – WA 26, 137–174; Manns 1983, 106; Dülmen 2002, 194–195; Arffman 2009, 65–66, 118–119, 268; Arkkila 2016, 75; suomeksi teoksessa Kaste ja usko (1991, 83–174).

** Vom Abendmahl Christi, Bekenntnis. Kristuksen ehtoollisesta – tunnustus. Ns. Suuri tunnustus Kristuksen ehtoollisesta. Valmisteltu Frankfurtin kevätkirjamessuille maalis-huhtikuussa 1528. Lutherin laajin teos ehtoollisesta, jossa tätä käsitellään eksegettisestä ja kristologisesta näkökulmasta. Teos on suunnattu vastustajia, kuten Ulrich Zwingliä, Johannes Oekolampadiusta ja Andreas Karlstadtia, vastaan. Tässä teoksessa Luther muotoili myös ns. ubikviteettiopin eli ajatuksen Kristuksen inhimillinen luonnon kaikkialla läsnäolosta. Mukaan aiheiden käsittelyn yhteyteen on liitetty Lutherin kaksi saarnaa joulukuulta 1527 (ks. WA 23, 733–741/nrot 5–6). Kirjan loppuosa on painettu myös erikseen 1528 (ks. Bekentniss der Artickel des Glaubens). Lutherin teologinen pääteos (23), ehtoollinen. – WA 26, 241–509; Tela 1916, 162–163; Manns 1983, 106; Dülmen 2002, 197–199; Arffman 2009, 156–157; Arkkila 2016, 60–61, 67; suomeksi Kristuksen ehtoollisesta – suuri tunnustus (2006); verkossa wikipedia-sivu (engl. Confession Concerning Christ's Supper).

* Bekentniss der Artickel des Glaubens. Useita painoksia/laitoksia (ks. WA 23, 253–254). Edellisen teoksen loppuosa erikseen painettuna. Myös nimellä Bekenntnis des Glaubens. Latinaksi 1539 (Confessiones fidei). Kirjoitus on rakenteeltaan trinitaarinen ja siihen liittyy keskuksena vanhurskauttamisoppi. Tässä kirjoituksessa esiintyy myös Lutherin opetus ns. kolmisäätyopista (pappissääty–maallinen esivalta–aviosääty), josta saa kuvan myös Vähän katekismuksen (1529) loppuun liitetystä ns. huoneentaulusta. Reformaation avainjulkaisu (58), tunnustus. – WA 26, 499–509; Dülmen 2002, 198; Arffman 2009, 238–239; Arkkila 2016, 60–61; KTT 145.

De digamia episcoporum propositiones. Huhtikuussa. Lutherin Vastateesit Willibard Pirchhammerin teeseihin, joissa tämä vastustaa leskipappien uusia avioliittoja. Kyseessä ovat ilmeisesti Lutherin ainoat 1520-luvulla painetut akateemiset teesit. – WA 26, 510–527; Dülmen 2002, 199; Arffman 2009, 234–235.

* Ein Bericht an einen guten Freund von beider Gestalt des Sakraments. Kertomus hyvälle ystävälle ehtoollisen kummastakin muodosta. Elo-syyskuussa. Vastakirjoitus Maissenin piispan keväällä julkaistuun käskykirjeeseen, jossa mm. vastustettiin viinin jakamista maallikoille. Tässä kirjoituksessa esiintyy Lutherin opetus siitä, milloin oli annettava periksi ja milloin ei. Reformaation avainjulkaisu (59), ehtoollinen. – WA 26, 555–618; Dülmen 2002, 203–204; Arffman 2009, 200.

An den Kurfürsten zu Brandenburg Marggrauen Joachim Christliche vermanung. Lutherin kirje 5.10.1528. Aiheena avioliittoasiat. Ei painovuotta. – WA BR 4, 576–581; Dülmen 2002, 204.

[Neue Zeitung von Leipzig & Eine neue Fabel Aesopi]. Uusi uutinen Leipzigistä & Uusi Aisopoksen satu. Elokuussa. Hieman epäselvää, ovatko Lutherin laatimia. Aisopoksen satu painettu myös erikseen 1528 (Ein neue Fabel Aesopii). – WA 26, 534–554; Dülmen 2002, 202–203.

(al.) Auslegung der Evangelien vom Advent bis auf Ostern, sampt viel andern Predigten. Stephanus Rothin toimittama talvipostilla (WA 10/1-2, XXII). Postillan merkitys aika myöten hävisi Lutherin pitäessä sitä tarpeettomana. – WA 21, 1–194; Kamprad 1988, 83.

(julk.) Der Prophet Jesaia deutsch. Profeetta Jesaja saksaksi. Lokakuussa. Luther laati Jesaja-luennoillaan (1527) saksankielisen käännöksen profeetasta. Ilmestyi painettuna Melanchtonin tarkastamana. Lutherin esipuhe. – WA DB 2, 439/nro 30 (Wittenberg-painos); Dülmen 2002, 204–205.

(julk.) Commentarius in Apocalypsin ante 100 annos editus. Luther toimittaa esipuheineen painoon Ilmestyskirjan selityksen vuodelta 1390. Kirjoituksessa paavi tunnistetaan antikristukseksi. – WA 26, 121–124; Dülmen 2002, 194.

(julk.) Ein Besichte Bruder Clausen in der Schweiz und seine Deutunge. Clausenin veljesten näky Sveitsistä ja sen tulkinta. Julkaistu yhdessä Paul Speratuksen kanssa. Mukana Lutherin kirje Paul Speratukselle. Tammikuussa. Esitetään paavikunnan kauhuja. – WA 26, 125–136; Dülmen 2002, 194.

(julk.) Von der falschen Bettler Büberei. Väärien kerjäläisten pahat teot. Marras-joulukuussa. Lutherin toimittama sanasto ja esipuhe Mattias Hütlinin kirjaan Liber vagatorum. – WA 26, 634–654; Dülmen 2002, 205; Arffman 2008, 177–178.

* (esipuhe) Philipp Melanchton: Unterricht der Visitatoren an die Pfarrherrn im Kurfürstentum zu Sachen. Tarkastajien opetus pappismiehille Saksin vaaliruhtinaskunnassa. Valmisteltu 1527–1528, painettu maaliskuussa 1528. Useita painoksia. Laatinut Philipp Melanchton. Luther tarkastanut tekstin ja laatinut siihen esipuheen. Uusi, tarkistettu laitos 1538 (Unterricht der Visitatoren an die Pfarrherrn; Dülmen 2002, 320). Uusi laitos 1545 (Unterricht der Visitatoren an die Pfarrherrn im Bistumb Raumburg). Latinaksi 1538 (Instructio visitationis Saxonice). Huom! Saksin vaaliruhtinaskunnassa seurakuntien tarkastukset olivat alkaneet alkuvuodesta 1527 ja tehostuneet sen jälkeen kun vaaliruhtinas Juhana oli Lutherin esitysten pohjalta antanut visitaatiota koskevat ohjeet 16.6.1527. Melanchton laati tarkastusten huomioiden pohjalta raportin (ohjekirjasen) ja laati Torgaussa syksyllä 1527 pidettyjen neuvottelukokousten pohjalta ohjeen, joka hyväksyttiin Torgaussa tammikuussa 1528. Myös Luther oli tarkastamassa Wittenbergin ympärillä olevia seurakuntia lokakuusta 1528 tammikuuhun 1529. Reformaation avainjulkaisu (60), tarkastukset (visitaatiot). – WA 26, 175–240; Tela 1916, 153–156; Manns 1983, 105; Arffman 1985, 132–149 (Saksin alue), 149–153 (Lutherin esipuhe); Kittelson 1996, 245, 247; Dülmen 2002, 169–170, 182–194 (useita yksittäisiä huomioita), 195–196 (Lutherin esipuhe), 202, 205, 207; Marty 2006, 127–130; Arffman 2008, 173–177; Arkkila 2016, 64.

(esipuhe) Stephan Klingbeil: Von Priesterehe. Elo-syyskuussa. Lutherin voimakas kannanotto pappien naimisiin menon puolesta. – WA 26, 528–533; Dülmen 2002, 203.

(esipuhe) Johannes Brenz: Der Prediger Salomo. – WA 26, 619–622. 

(jälkisanat) Ursula zu Münsterberg: Christliche Ursach des Verlassen des Klosters zu Freiberg. Lokakuussa. Lutherin jälkisanat Ursula zu Münsterbergin kirjoitukseen Kristillinen syy luostarin jättämiseen. – WA 26, 623–633; Dülmen 2002, 205.

Luther piti 1520-luvulla saarnasarjat ainakin 1. Pietarin kirjeestä 1522 (WA 12, 249–399; painettu 1523), 2. Pietarin kirjeestä ja Juudan kirjeestä 1523–1524 (WA 14, 1–91; painettu 1524), 1. Mooseksen kirjasta 1523–1524 (WA 14, 92–488; painettu 1527), 2. Mooseksen kirjasta 1524–1527 (WA 16; osa saarnoista painettu 1526–1528), 3. ja 4. Mooseksen kirjasta 1527–1528 (WA 25, 402–517; painettu Lutherin kuoleman jälkeen), 5. Mooseksen kirjasta 1529 (WA 28, 503–763; yksi saarnoista painettu 1530), Matteuksen evankeliumin 11-15. luvuista 1528–1529 (WA 28, 1–30; kaksi saarnoista painettu 1529) ja Johanneksen evankeliumin 16-20. luvuista 1528–1529 (WA 28, 31–502; Joh. 17 painettu 1530). Lutherin tunnetuimmat 1520-luvun saarnat ovat ns. Invocavit-viikon saarnat maaliskuussa 1522 (WA 8/3, nrot 1–8; painettuina korjatussa ja täydennetyssä muodossa 1523; Arffman 2009, 248). Lisäksi Luther saarnasi ainakin käskyistä, uskosta ja Herran rukouksesta vuonna 1523 (Dülmen 2002, 131) ja piti kolme katekismussaarnasarjaa touko-joulukuussa 1528 (WA 30/1, 1–122; Dülmen 2002, 201).

1529

* Vom Kriege wider die Türken. Sodasta turkkilaisia vastaan. Valmistelut aloitettu lokakuussa 1528, painettu huhtikuussa 1529. Useita painoksia. Lutherin periaattellinen selvitys sodasta turkkilaisia vastaan. Kirjoitus on oikaisu väärinkäsitykseen, joka oli saanut alkunsa ilmeisesti Johannes Cuspinianuksen kirjoituksessa Oratio protreptica (1520) olleesta Luther-sitaatista, jonka mukaan Luther olisi tuominnut sodan turkkilaisia vastaan (ks. WA 30/2, 93). Reformaation avainjulkaisu (61), turkkilaiset. – WA 30/2, 81–148; Kittelson 1996, 253–254; Dülmen 2002, 204, 208–209.

Von heimlichen und gestohlen Briefen, sampt einem Psalm ausgelegt wider Hertzog Georgen zu Sachen. Salaisista ja varastetuista kirjeistä ja erään psalmin (Ps. 7) selitys Saksin herttua Yrjö vastaan. Tammikuussa. Useita painoksia. Lutherin vastakirjoitus herttua Yrjön painattamaan lentolehtiseen (ks. WA 30/2, 5). – WA 30/2, 1–48; Dülmen 2002, 206.

Ein Traubüchlein für die einfältigen Pfarrherrn. Vihkimiskirjanen tavallisille papeille. Julkaistu myös Lutherin Vähän katekismuksen (1529) liitteenä. – WA 30/3, 43–80; Holmqvist 1917, 108; Dülmen 2002, 212.

[Eine kurze Vermahnung zu der zu Beicht]. Lyhyt kehotus ripittäytyä. Julkaistu Ison katekismuksen (1529) liitteenä. Arkkilan (2016, 127/viite 177; samoin KTT 224) mukaan painettu ensin erillisenä kirjana, Pirisen esityksestä saa kuitenkin käsityksen, ettei olisi itsenäinen julkaisu (ks. Pirinen 1981, 13). 

** Deutsch Katechismus (Der grosse Katechismus). Saksalainen katekismus. Ns. Iso katekismus (nimitys painoksissa käytössä vuodesta 1541 alkaen). Huhtikuussa. Useita painoksia/laitoksia (ks. WA 30/1, 499–507). "Lyhyt kehotus ripittäytyä" ja Cranachin kuvitus toisessa painoksessa vuonna 1529 (Deutsch Catechismus gemehret mit einer neuen Unterricht und Vermanung zu der Beicht/linkissä vuoden 1530 painos). Kolmannessa painoksessa Lutherin uusi, laajempi esipuhe. Vuoden 1538 painoksessa vähäisiä täydennyksiä. Myös latinaksi 1529 (Lutheri Catechismus; ks. WA 30/1, 507–510). Lutherin kristinopin ja uskonelämän yhteenveto. "Lapseksi ja katekismusoppilaaksi minun on jäätävä ja mielelläni jäänkin." Huom! Lutherin molemmat katekismukset syntyivät vuoden 1528 tarkastumatkan huomioista ja kirjallisena pohjana olivat mm. katekismussaarnat (WA 30/1, 1-122), jotka Luther piti Wittenbergin kaupunginkirkossa touko-joulukuussa 1528. Molemmat katekismukset sisällytettiin myöhemmin myös luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin. Lutherin kirkollinen pääteos (24), kansanopetus. – WA 30/1, 123–238; Tela 1916, 156–157; Holmqvist 1917, 116; Pinomaa 1976, 38; Pirinen 1984, 9–13; Kittelson 1996, 249–252; Dülmen 2002, 201, 210; Marty 2006, 133–137; Arkkila 2016, 64–65, 84; KTT 188–190, 224; suomeksi esim. Lutherin Vähä ja Iso katekismus sekä Schmalkaldenin opinkohdat (1984, 59–205/pohjakäännös Juha Pihkala) & VT 3, 401–405 (Lyhyt rippikehotus/suom. A. E. Koskenniemi).

** Der kleine Katechismus für die gemeine Pfarrherrn und Prediger. Pieni katekismus. Ns. Vähä katekismus. Toukokuussa. Useita painoksia/laitoksia (ks. WA 30/1, 666–806; ensimmäinen painos Ein Katechismus ei ole säilynyt, nimen edellä kesäkuusta 1529 alkaen Enchiridion). Jo ensimmäisessä painoksessa mukana olivat paitsi ns. huoneentaulut (raamatunlausekokoelmat) myös Lutherin vihkimiskirjanen vuodelta 1529 (ks. Ein Traubüchlein für die einfältigen Pfarrherrn), kolmannessa kesäkuussa 1529 ilmestyneessä painoksessa mukana olivat Lutherin kastekirjanen vuodelta 1523/1526 (ks. Das Taufbüchlein verdeutscht aufs neue zugerichtet) sekä lyhyt ripitysohje (ks. Eine kurze Weise zu beichten; vuoden 1531 painoksessa ripitysohje vaihdettu uuteen ja tehty muutama pieni lisäys). Vuoden 1543 ja 1544 painoksissa mukaan on liitetty joitakin Lutherin virsiä (ks. WA 35, 375). Myös latinaksi 1529 (Enchiridion piarum precationum; myös nimellä Parus catechismus pro pueris in schola; varsinkin latinankielisenä Lutherin Vähä katekismus tuli käyttöön myös koulukirjana). Lutherin kristinopin ja uskonelämän lyhyt yhteenveto. Lutherin ylivoimaisesti laajalevikkeisin julkaisu. "Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että..." Huom! Vähä katekismus ilmestyi jo tammi-maaliskuussa 1529 seitsemänä tauluna, jotka voitiin ripustaa seinälle luettavaksi (ei säilynyt). Lutherin kirkollinen pääteos (25), kansanopetus. – WA 30/1, 239–425 (rinnakkain useita versioita saksaksi ja latinaksi); Holmqvist 1917, 116–118; Pinomaa 1976, 38; Pirinen 1984, 9–13; Kittelson 1996, 249–252; Dülmen 2002, 207, 211–212; Marty 2006, 133–137; Arkkila 2016, 64–65, 84; KTT 188–190, 224–226; suomeksi esim. Lutherin Vähä ja Iso katekismus sekä Scmalkaldenin opinkohdat (1984, 21–58/pohjakäännös Juha Pihkala).

* Eine Heerpredigt wider den Türken. Saarna sotajoukoille turkkilaisia vastaan. Lokakuussa. Useita painoksia. Linkissä vuoden 1530 painos. Luther liittää kirjoituksessa turkkilaisvaltakunnan Danielin apokalyptisiin näkyihin. Reformaation avainjulkaisu (63), turkkilaiset. – WA 30/2, 149–197; Holmqvist 1917, 137; Dülmen 2002, 219–220; Marty 2006, 175–176.

* (al.) Von der kinder Tauf und fremden Glauben. Osa Lutherin paastopostillan (1525) 3. loppiaisen jälkeisen sunnuntain saarnasta erikseen painettuna. Alkusanat Andreas Osiander. Yksi Lutherin tunnetuimmista saarnoista. Reformaation avainjulkaisu (64), kaste. – WA 17/2, 78– 88; suomeksi teoksessa Kaste ja usko (1991, 69–82).

* (al.) Sermon von der Sünde wider den Heiligen Geist. Lutherin kaksi saarnaa, joista myös toinen (Ein ander Sermon von Christus Brüdern und Schwestern) käsittelee Matteuksen evankeliumin lukua 12. Saarnasarja Matteuksen evankeliumin luvuista 11–15 pidetty 1528–1529, nämä kaksi saarnaa pidetty heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana vuonna 1528. Reformaation avainjulkaisu (65), synti Pyhää Henkeä vastaan. – WA 28, 7–28/nrot 2-3.

[al.] [Der 119. (120.) Psalm verdolmetscht und ausgelegt]. Aiempi laitos 1524 (ks. Ein christlicher Trostbrief an die Miltenberger, wie sie sich an ihren Feinden rächen sollen, aus dem 119. Psalm). Dülmenin mukaan on selvittämättä, onko tämä laajempi laitos Lutherin tekemä. – WA 31/1, 1–33; Dulmen 2002, 206.

* (et al.) Die Marburger Artikel. Ns. Marburgin artiklat (15 uskonkohtaa). Useita painoksia. Painettu mm. nimillä Diese hernach geschriebenen Artikel haben sich die hierunter Beschrieben zu Marburg verglichen ja Was sich D. Mart. Luth. mit Huldrichen Zwingli der streitigen Artikel halbt, vereiniget und verglichen. Marburgin neuvottelut käytiin Marburgissa 1.–3.10.1529 Lutherin ja Zwinglin sekä Lutheria kannattavien teologien ja muiden Sveitsin ja Strassburgin evankelisen liikkeen johtajien välillä. Neuvotteluista on säilynyt myös useita selostuksia, ja näistä on jäänyt elämään mm. Lutherin lause "meissä on eri henki kuin teissä" ja Lutherin neuvottelujen aikana liidulla pöytään kirjoittamat sanat "tämä on (minun ruumiini)" (lat. hoc est). Kokouksen jälkeen Luther laatii kokouksen koollekutsujan, maakreivi Filipin toivomuksesta nämä ns. Marburgin artiklat, jossa tuotiin ilmi se, mistä osanottajat olivat kokouksessa olleet yksimielisiä (14 kohtaa) ja mikä heitä erotti (kohta ehtoollisesta). Artiklat ovat siis pääosin Lutherin laatimat. Reformaation avainjulkaisu (66), Marburgin kokous. – WA 30/3, 92–171; Holmqvist 1917, 131–137; Manns 1983, 106; Kittelson 1996, 259; Dülmen 2002, 213–214, 216–219; Arffman 2009, 283–292; Arkkila 2016, 68; KTT 204–209.

* (et al.) [Die Schwabacher Artikel]. Ns. Schwabachin artiklat (17 uskonkohtaa). Evankelisten liittolaisten kokoontuminen pidettiin Schwabachissa 16.–19.10.1529, mutta artiklat Lutherin kanssa ja ilmeisesti Philipp Melanchtonin johdolla oli laadittu Wittenbergissä jo ennen kokousta viimeistään elokuussa. Alkuperäisinä artiklat painettu ilmeisesti vasta Lutherin kuoleman jälkeen. Mannsin luonnehdinnan mukaan Schwabachin ja Marburgin uskonartiklat olivat alkuna "wittenbergiläisen kirkollisen tunnustuksen muotoutumiselle". Arkkilan mukaan oppia käsittelevien Schwabachin artiklojen takana on Lutherin suuri tunnustus ehtoollisesta (1528: Vom Abendmahl Christi, Bekenntnis). Reformaation avainjulkaisu (67), Schwabachin kokous. – WA 30/3, 81–91; Manns 1986, 106; Dülmen 2002, 215; Arkkila 2016, 70.

* (et al.) Geistliche Lieder aufs neue gebessert zu Wittenberg. Wittenbergin virsikirjan uusi laitos. Aiempi laitos 1524 (ks. Geystliche gesangt Büchlein). Lutherin uusi esipuhe. Mukana Lutherin litania-teos vuodelta 1529 (ks. Deutsche Litanei und Latina litania correcta) ja uusina Lutherin virret 1) Eine feste Burg ist unser Gott (WA 35, 455–457; Jumala ompi linnamme), 2) Verleih und Frieden gnädlich (WA 35, 458) ja 3) Herr Gott, dich loben wir (WA 35, 458–459; Te deum). Useita painoksia/laitoksia (ks. WA 35, 320– 330). Vuoden 1535 laitoksessa mukana Lutherin uusina virsinä 1) Sie ist mir Lieb, die werte Magd (WA 35, 462–463) ja 2) Vom Himmel hoch da komm ich her (WA 35, 459–461; Enkeli taivaan), vuoden 1539 laitoksessa 3) Vater unser in Himmelreich (WA 35, 463–467; painettu myös erikseen: Das Vater unser/WA 35, 366) ja vuoden 1542/1543 laitoksessa 4) Christ, unser Herr, zum Jordan kam (WA 35, 468–471; painettu myös erikseen: Ein geistlich Lied von unser heiligen Tauff/WA 35, 367). Uusi laitos 1543 (ks. Geistliche Lieder zu Wittenberg). Reformaation avainjulkaisu (68), virsikirja. Ks. vuosi 1524. – WA 35, 475–476 (esipuhe); Dülmen 2002, 207, 286; suomeksi Tuomikoski 2016 (nrot 28, 30–31, 33–36; uudet virret).

(et al.) Form und Ordnung geistlichen Gesang und Psalmen (Der Kreis der Augsburger Form und Ordnung). Tässä kirjassa on mukana 12 Lutherin virttä (ks. WA 35, 350–351). Useita painoksia/laitoksia (WA 35, 350–357). Painettu mm. nimillä Der ganz Psalter Davids nach Ordnung (1538), Kirchengesange mit viel schönen Psalmen und Melodey (1531), Neue Gesanbüchle von viel schönen Psalmen und geistlichen Liedern (1540), Das ganz Psalter Davids, das ist alle Psalmen Davids (1537) ja Der neue Gesangpsalter (1538). Mukana on erilaisia määriä Lutherin virsiä. Ks. vuosi 1524.

* (et al.) Biblia, beider Alt und Neuen Testaments deutsch. Ns. Wormsin Raamattu (WA DB 2, 474–478/nro 140). Ensimmäinen protestanttinen koko Raamattu saksaksi. Lutherin tekstiä käytettiin Vanhan testamentin kolmessa ensimmäisessä osassa ja Uudessa testamentissa. Apokryfeihin, joita Luther ei vielä ollut kääntänyt, Peter Schöffer käytti Leo Judin Zürichin käännöstä, ja profeettojen osalta, joita ei ollut vielä käännetty, hän käytti anabaptistien Hätzerin ja Denckin käännöstä. Tästä johtuu myös nimitys Yhdistetty Raamattu. Kuvitus Anton Woensamin. Reformaation avainjulkaisu (69), Wormsin Raamattu. Ks. Wormser Bibel – erste kombinierte Bibel (saks. Qumran- und Bibelaustellung).

(julk.) Deutsche Litanei und Latina litania correcta. Maaliskuussa. Useita painoksia. Saksankielinen käännös keskiviikkoillan litaniasta ja lauantain litanian latinankielinen muoto. Liitettynä mm. Vähä katekismukseen (1529) ja virsikirjaan Geistliche Lieder (1529). – WA 30/3, 1–42; Dülmen 2002, 207.

(julk.) Die Weisheit Salomonis, an die Tyrannen. Toukokuussa (WA DB 2, 455/nro 32; Wittenberg-painos). Lutherin käännös Vanhan testamentin apokryfikirjasta Salomonin viisaus. Melanchton on tarkistanut painoksen. Lutherin esipuhe. – Dülmen 2002, 212–213.

(julk.) [Pentateuches–Liber Iosue–Liber Iudicum–Libri Regum–Novum testamentum]. Wittenbergin uusi Vulgata-laitos, joka sisältää pentateukin, Joosuan, Tuomarien ja Kuninkaiden kirjat sekä Uuden testamentin. Epävarmaa, onko Luther itse laatinut teoksen, mutta joka tapauksessa teksti mukailee tarkasti hänen saksankielistä raamatunkäännöstään. Uusi testamentti painettu myös erikseen 1529, 1536 ja 1537 (WA DB 5, XXVI-XXVII: Novum testamentum). – WA DB 5; Dülmen 2002, 205.

(esipuhe) Philipp Melanchton: Die Epistel S. Pauli zu den Kolossern. Tammikuussa. Lutherin esipuhe Philipp Melanchtonin Kolossalaiskirjeen selitykseen. Saks. Justus Jonas. – WA 30/2, 64–69; Dülmen 2002, 206. 

(esipuhe) Justus Menius: Oeconomia Christiana, das ist von christlicher Haushaltung. Maaliskuussa. Lutherin esipuhe Justus Meniuksen kirjaseen kristillisestä taloudenpidosta. Kyseessä on kirje kapteeni Hans Metzschille. Useita painoksia. – WA 30/2, 49–63; Dülmen 2002, 207; ks. Arkkila 2016, 76.

(esipuhe) Thomas Venatorius: Ein kurze Unterricht den Sterbenden Menschen fürzuhalten. Kesäkuussa. Lutherin esipuhe Thomas Venatoriuksen kirjaseen "Lyhyt opetus, kuolevalle sangen lohduttavainen". Kirja ilmestynyt jo aiemmin ilman Lutherin esipuhetta. Useita painoksia. 1530-luvulta alkaen nimellä Ein Tröstbüchlin für die Sterbenden. – WA 30/2, 70–80; Dülmen 2002, 214.

Lutherin ensimmäisen kerran vuonna 1522 painettu Betbüchlein ("Rukouskirjanen") ei sisältänyt nimestään huolimatta pelkästään joitakin rukouksia, vaan kyseessä oli pikemminkin nuorison kasvatukseen tarkoitettu vankka hartaus- ja opetuskirja. Teoksen ensimmäinen painos (Betbüchlein/Wittenberg 1522) sisälsi jo Lutherin 1) esipuheen, 2) kymmenen käskyn, uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen selitykset, 3) Ave Marian selityksen (myöhemmin myös aiheeseen liittyvän Lutherin saarnan kirkkopostillasta) sekä Lutherin kääntämät 4) kahdeksan psalmia ja 5) Tiituksen kirjeen (WA 10/2, 366/nrot 1–5, 375–428; ks. vuosi 1522). Rukouskirjanen levisi valtavan laajalle ja vuoden 1529 painokseen saakka siihen otettiin mukaan (tai tiputettiin pois) aina jotakin uutta (Dülmen 2002, 124; ks. WA 10/2, 366–367/nrot 6–34, 428–470; numerointi WA:n mukainen, suluissa tämän luettelon mahdollinen lähdejulkaisu). Jo vuoden 1522 painoksissa mukaan on liitetty ainakin 6) Lutherin esipuhe Tiituksen kirjeeseen (1522: Das Neue Testament deutsch), 7) Gaspar Güthelin synnintunnustusrukous (ks. WA 10/2, 428–429) sekä 8-9) kaksi Lutherin Isä meidän -rukousta käsittelevää tekstiä (1519: Eine christliche Vorbetrachtung, so man will beten das heilig Vater unser, 1519: Auslegung deutsch des Vater unsers für die einfeltigen Leiten/vain loppusivut). Epäselväksi WA:ssa jää, ovatko myös 10-12) Roomalaiskirje Lutherin esipuheineen, Timoteuskirjeet, Pietarinkirjeet ja Juudan kirje (1522: Das Neue Testament deutsch) sekä 13) Lutherin saarna Kristuksen kärsimyksestä (1519: Ein Sermon von der Betrachtung des heiligen Leidens Christi) otettu mukaan jo vuoden 1522 vai vasta vuoden 1523 painoksiin (ks. Ein Betbüchlein und lesse Büchlein gemehret und gebessert/Wittenberg 1523). Vuoden 1523 kuluessa mukaan on liitetty ainakin opetustekstit 14) oikeasta uskosta (Eine Erklärung des rechten Glaubens; painettu ensimmäisen kerran; Lutherin?), 15)  totisesta rukouksesta (Eine schöne Unterrichtung von dem wahrhaftigen Gebete; painettu ensimmäisen kerran; Lutherin?), 16) ripistä (1519: Ein Sermon von dem Sakrament der Busse/lyhyt osuuus vapaasti lainaten) ja 17) "messun kuulemisesta" eli ehtoollisesta (1519: Ein Sermon von dem Neuen Testament/vain osa teoksesta), samoin kuin 18) Manassen rukous (1519: Eine kurze Unterweisung, wie man Beicten soll/vain teoksen loppu) sekä 19-21) ilmeisesti Johann Setzerin opetusteksti koettelemuksista kuolemassa, veli Hieronymuksen rukous ja lyhyt rukous Kolminaisuuden puoleen (ks. WA 10/2, 442–452), ilmeisesti jo vuonna 1523 myös 22) Lutherin Galatalaiskirjeen saksannos (1522: Das Neue Testament deutsch) sekä Lutherin postillasaarnat 23) rukouksesta (1519: Ein Sermon von dem Gebet und Prozession in der Kreuzwoche/vain alkuosa), 24) kasteesta (1519: Ein Sermon von dem heiligen hochwürdigen Sakrament der Taufe), 25) ripistä ja sakramentista eli ehtoollisesta (1524: Ein Sermon von der Beicht und dem Sakrament/vain loppupuoli) sekä 26) valmistautumisesta kuolemaan (1519: Ein Sermon von der Bereitung zum Sterben). Vuonna 1527 mukaan on liitetty ensimmäisen kerran 27) kalenteriosasto mm. kuukausirunoineen (ks. WA 10/2, 452–453), 28) Lutherin saarna Kristuksen ruumiista ja verestä (1526: Sermon von dem Sakrament des Leibs und Blutes Christi) sekä 29) hartausteksti "Lohdutus kuolevalle" (Tröstung bei einem Sterbenden; painettu ensimmäisen kerran; Lutherin?), viimeistään vuonna 1528 myös 30) ilmeisesti Philipp Melanchtonin opetuspuhe kristillisestä elämästä, 31) Lutherin vuoden 1526 saksalaisen messun eräs opetuskirjoitus (1526: Was dem gemeinen Volke nach der Predigt vorzulesen) ja 32) Isä meidän -rukous, ehtoollisen asetussanat sekä Lutherin kääntämä Jan Hussin ehtoollisvirsi Jesus Christus, unser Heiland (1524: Das Lied S. Johannes Huss gebessert), vuoden 1528 aikana myös 33) Isä meidän -rukouksen lyhyt selitys (Ein kurzer Begriff des Vater unsers; painettu ensimmäisen kerran; Lutherin?). Vuoden 1529 Rukouskirjaan (Ein Betbüchlein mit Kalender und Passional) tehtiin merkittävä lisäys, kun sen loppuun liitettiin 34) ns. Lutherin passionaali (Luthers Passional) eli kokoelma tärkeistä raamatullisista teksteistä Lutherin esipuheineen. Lutherin passionaalia on pidetty ensimmäisenä protestanttisena lasten Raamattuna – sen tekstejä oli myös havainnollistettu 50 puupiirroksella (ks. Ein Betbüchlein: Luthers Bilderbibel). Ks. vuosi 1543.