Ostoskori
0
0,00 €
Suomenkieliset Raamatut 1548–1860
24.05.2023
Harras toivoni on, että tämä tutkimukseni tekisi kunniaa kaikille entisille raamatunsuomentajille, jotka usein itsensä unohtaen ovat uhranneet kykynsä ja voimansa tähän tärkeään ja vaativaan kansalliseen vuosisataistyöhön. (...) Ja ennen kaikkea toivon, että teokseni herättäisi harrastusta Raamatun käyttöön ja tutkimiseen ja lisäisi Jumalan sanan viljelemistä kansassamme.
– A. F. Puukko, Suomalainen Raamattumme (1946) –
Suomalainen Raamattumme
Ensimmäinen vaihe 1548–1642
- Mikael Agricola laskee perustan Raamatun suomennokselle
- ensimmäinen suomalainen Uusi testamentti 1548
- ensimmäinen raamatunkäännöskomitea asetetaan 1602 (ns. Sorolaisen komitea; jäsenet Turun piispa Ericus Erici Sorolainen, tuomiorovasti Petrus Melartopaeus, Turun kirkkoherra Gregorius Martini Teit, Turun koulumestari Marcus Henrici Helsingius, Viipurin koulun rehtori Christianus Bartholdi Ruuth sekä kolme Turun kappalaista)
- toinen raamatunkäännöskomitea 1638–1642
- ensimmäinen suomalainen koko Raamattu 1642
- vuoden 1642 Raamattu seurakuntien alttarikirjaksi ja korkeassa asemassa oleville henkilöille
Toinen vaihe 1642–1812
- ns. sotaraamattu 1683/1685
- ns. Biblia 1776 (Suomen ev.lut. kirkon virallinen käännös vuoteen 1938)
- ns. Räävelin Raamattu 1777
- Raamattu leviää seurakuntien, papiston, koulujen ja talonpoikien kirjaksi
Kolmas vaihe 1812–1860
- Suomen pipliaseura perustetaan 1812 (tämän kansainvälisen seuran toimintaideana oli pienikokoisten ja halpojen/ilmaisten Raamatujen painaminen ja levittäminen)
- Matthias Gottlundin Uuden testamentin kirjeiden suomennos 1821
- ensimmäinen Uusi testamentti ja Psalmit 1844
- ns. Ingmanin koetusraamattu 1857/1859
- Uusi testamentti "koko kansan kirjaksi"
Neljäs vaihe 1861–1938
- raamatunkäännöskomitea 1861–1886 (Vanha testamentti 1886)
- Gabriel Geitlinin Jobin kirjan (1863) ja Sananlaskujen ja Saarnaajan kirjan (1865) suomennokset
- ensimmäinen ns. perheraamattu Gustave Dorén kuvituksella 1886 (kustantaja Weilin+Göös)
- raamatunkäännöskomitea (ns. välikomitea) 1886–1913 (Uusi testamentti 1914)
- Sortavalan evankelinen seura perustetaan 1890 (seuran yhtenä toimintaideana oli Raamattujen levittäminen; seura hankki Raamatut enimmäkseen suoraan Britannian pipliaseuralta)
- Suomen kirkon sisälähetysseura perustetaan 1905 (seuran yhtenä toimintaideana oli Raamattujen kustantaminen ja levittäminen; seuran oma kirjapaino ja sitomo Raamattutalo aloitti 1914)
- raamatunkäännöskomitea 1913–1938 (ns. Vanha kirkkoraamattu 1933/1938)
- Raamattu "koko kansan kirjaksi"
Viides vaihe 1938–
- Suomen Gideonit aloittaa toimintansa 1946
- Aapeli Saarisalon Uuden testamentin suomennos 1969
- Pentti Saarikosken Matteuksen evankeliumin suomennos 1969
- Suomen kirkon sisälähetysseuran ja Suomen pipliaseuran Uusi testamentti nykysuomeksi 1972
- vapaasti käännetty Uuden testamentin käännös Elävä uutinen 1977
- raamatunkäännoskomitea 1973—1992 (ns. Uusi kirkkoraamattu 1992)
- yhteiskristillinen Raamattu kansalle -käännös (koko Raamattu 2012)
- Suomen pipliaseuran Uuden testamentin uusi käännös UT2020
Luettelo vuoteen 1860 mennessä painetuista Raamatuista
Varsinainen luettelo sisältää ainoastaan koko Raamatut (Biblia), Psalmit (Psalttari), Uudet testamentit sekä Uudet testamentit ja Psalmit. Vaiheiden alussa valikoima ajanjakson muuta raamattukirjallisuutta.
Virheet ja puutteet: info@martinkirja.fi
Myynnissä olevat Raamatut ja raamattuaiheiset kirjat löydät täältä (aukeaa uuteen ikkunaan).
ENSIMMÄINEN VAIHE 1548–1642
Ensimmäisen vaiheen muuta raamatunkäännös- ja raamattukirjallisuutta: 1) Mikael Agricolan Messu (1549; lopussa kohtia Vanhasta testamentista), Passio (1549, 2. uud. p. 1616, 3. uud. p. 1620; koottu neljästä evankeliumista), Veisut ja ennustukset (1551) ja Ne profeetat (1552), 2) Paavali Juustenin Pyhä messu (1575; teoksen toinen osa koostuu kirkkovuoden mukaisista evankeliumi- ja epistolateksteistä), 3) Evankeliumit ja epistolat (1618, uud. p. 1622, p. 1630, p. 1637, p. 1644), 4) Eerik Sorolaisen kaksiosainen postilla (1621, 1625; teos sisältää myös kirkkovuoden mukaiset evankeliumitekstit) ja 4) Thomas Georgiin toimittama Passion uusi laitos 1629 (2. uud. p. 1630).
1548 Uusi testamentti
Se Wsi Testamenti. Toinen nimiö Se pyhen Paualin epistola Romarein tyge (1548). 718 s. Kuvitettu. Prentattu Stockholmis: Amundi Lauritzan Poialta. Kvartto (13,8 cm x 10,0 cm). Ilman tekijännimeä. Mikael Agricolan suomentama ja julkaisema ensimmäinen suomenkielinen Uusi testamentti. Ns. pohjakäännös valmistui noin 1536–1543. Painotyötä Tukholmassa 1547–1548 valvoi Turun kappalainen Michael Stephan. Painosmäärä arvion mukaan korkeintaan 500 kappaletta. Nykypäiviin säilynyt runsaat 80 kappaletta.
1551 Psalmit
Dauidin psaltari. 238 s. Kuvitettu. Prentättu Stocholmis: Amundi Lauritzan Poialda. Kvartto. Mikael Agricolan julkaisema ensimmäinen koko psalmien kirjan käännös (jo Agricolan Rukouskirja 1544 sisälsi runsaasti raamatullisia rukouksia, niiden joukossa 40 psalmia). Juustenin Piispainkronikan mukaan myös Turun koulun oppilaat osallistuivat psalmien suomentamiseen rehtorinsa johdolla. Säilynyt noin 15 kpl.
1642 Raamattu (1)
Biblia: se on: coco pyhä Ramattu, suomexi pääramattuiden, hebrean ia grekan jälcken: esipuhetten marginaliain concordantiain selitösten ia registerin cansa. Toinen nimiö Nelies osa wanhast testamentist (1642). Kolmas nimiö Vsi Testamenti (1642). 1486 s. Kuvitettu. Stockholmis: präntätty Henrich Keisarilda. Folio (33,0 cm x 16,7 cm). Sisältää myös Vanhan testamentin apokryfikirjat. Ensimmäinen suomenkielinen koko Raamattu. Vuosien 1638–1642 raamatunkäännöskomiteaan kuuluivat Turun tuomiorovasti Eskil Petraeus (puheenjohtaja), Turun lukion teologianlehtori Martinus Henrici Stodius, Maskun kirkkoherra Henricus Hoffman, Piikkiön kirkkoherra Gregorius Matthei Favorinus ja Turun lukion opettaja Jonas Matthiae Raumannus (sihteeri). Painosmäärä 1200 kappaletta. Säilynyt noin 250 kpl.
TOINEN VAIHE 1642–1812
Toisen vaiheen muuta raamatunkäännös- ja raamattukirjallisuutta: 1) Evankeliumit ja epistolat, Daavidin Psalttari sekä Passio eli Kristuksen kärsimisen historia sisältyvät olennaisena osana 1600-luvun lukuisiin Manuale finnonicum -teoksiin (1653–1693; vuosien 1671, 1685 ja 1893 manualet sisältävät lisäksi joukon Vanhan testamentin profeetta- ja/tai apokryfikirjoja) ja 2) Evankeliumit ja epistolat (ja usein myös Passio) lisäksi myös muihin lukuisiin nk. kansankäsikirjoihin (1668–1690), 3) Seitzemän cuningas Davidin catumus-psalmia (1722), 4) Lasten-biblia (Johann Georg Pritius/1741, uud. p. 1754, p. 1759, p. 1761, p. 1768, p. 1775, p. 1822, p. 1830, p. 1852), 6) Tarpellisimbain historiain lyhykäinen ulosweto Pyhästä Raamatusta (Johann Peter Miller/1776, uud. p. 1819, p. 1823), 7) Kuwainen Biblia (1786), 8) Walitut raamatun-sanat ja wärsyt, ruotsista suomexi käätyt (1796, 2. p. 1829). Lisäksi 9) Evankeliumit ja epistolat sekä Passio kuuluvat olennaisena osana vuoden 1701 virsikirjaan (vuoteen 1812 mennessä noin 100 painosta) ja 10) Seitsemän kuningas Daavidin katumuspsalmia katekismukseen Pyhän Lutheruxen catechismus (1695), Lasten paras tavara -nimiseen katekismukseen vuoden 1709 laitoksesta alkaen (noin 30 painosta), ns. Svebiliuksen katekismukseen (1746; noin 30 painosta) ja Suomalaisten sielun tawara -virsikirjan vuosien 1696 ja 1700 painoksiin.
1683/1685 Raamattu (2)
Biblia, se on coco pyhä Ramattu suomexi, wastudest ojettu alcuramattuin, hebrean ja grecan jälken: esipuhetten marginaliain, concordantiain ja registerein canssa. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1683). 1135 + 308 s. Turusa: prändätty cuningalliseld kirjain pränttäjäldä, Johan Winterildä. Kvartto (17,0 cm x 10,8 cm). Ensimmäinen Suomessa painettu Raamattu. Ns. Sotaraamattu. Valmistui Turun piispa Johannes Gezelius vanhemman aloitteesta (ns. Gezeliuksen Raamattu). Toimittanut Paimion rovasti Henricus Florinus. Painosmäärä ilmeisesti 2200 kappaletta. Erittäin harvinainen.
1732 Uusi testamentti
Uusi Testamenti, eli se uusi lijtto, jonga Jumala Jesuxen Christuxen cautta, meidän, ihmisten, canssam tehnyt, ja hänen apostoleins ja opetuslastens cautta kirjallisest ylös panna andanut on. Suomalaisen, wuonna 1683 Turusa präntätyn Biblian jälken, ynnä tawallisten epistolain ja evangeliumein registerin, ja myös nijden, Wanhasta Testamentistä, epistolain siahan otettuin textein canssa. 536 s. Stockholmjsa: präntätty waldacunnan historiographin tykönä, Hartwig Gerckenildä. Oktaavo (14,0 cm x 8,1 cm). Jälkipainos Gezeliuksen Raamatusta (1683).
1733 Uusi testamentti
Uusi Testamenti, eli se uusi lijtto, jonga Jumala Jesuxen Christuxen cautta, meidän, ihmisten, canssam tehnyt, apostoleins ja opetuslastens cautta kirjallisest ylös panna andanut on. Suomalaisen, wuonna 1683 Turusa präntätyn Biblian jälken, ynnä tawallisten epistolain ja evangeliumein registerin, ja myös nijden, Wanhasta Testamentistä, epistolain siahan otettuin textein canssa. 668 s. Turusa: suomexi prändätty omalla culutuxella cuningallis. kirjan präntäj. Henr. C. Merckellin leskeldä. Oktaavo (13,7 cm x 8,5 cm). Jälkipainos Gezeliuksen Raamatusta (1683).
1740 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. 858 s. Painaja/kustantaja tuntematon. Oktaavo (11,6 cm x 6,6 cm). Pippingin luettelossa painopaikaksi esitetään Turkua (Johan Kämpe). Vallinkosken arvion mukaan painaja J. J. Gebauer (Halle) ja kustantaja Tobias Plaschnig (Pietari). Nuortevan (1992, 24) mukaan luultavasti valtakunnan historiografin kirjapainossa Tukholmassa.
1758 Raamattu (3)
Biblia, se on: coco Pyhä Raamattu, suomexi; alcu-raamattuin hebrean ja grecan jälken wastuudesta ojettu: esipuhetten, lucuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paickain osotuxen, ja lisättyin registerein. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1758). 1192 + 366 s. Turusa: prändätty directeurildä ja cuningalliselda kirjanpräntäjäldä, suuren-ruhtinan-maasa Suomesa, Jacob Merckellildä. Kvartto (18,6 cm x 15,4 cm). Valmistui Turun tuomiokapitulin aloitteesta (Turun piispa Johan Browallius). Toimittanut Pöytyän kirkkoherra Anders Lizelius. Tarkistaneet Johan Browallius, professori Carl Abraham Clewberg ja Browalliuksen kuoltua Carl Fredrik Mennander. Esipuhe Turun piispa Carl Fredrik Mennander. Painotyöt 1754–1758. Painosmäärä 4500 kpl.
1758 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. 366 s. Turusa: prändätty directeurildä ja cuningalliselda kirjanpräntäjäldä, suuren-ruhtinan-maasa Suomesa, Jacob Merckellild. Kvartto. Jälkipainos vuoden 1758 Raamatusta.
1774 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. 716 s. Stockholmisa: prändätty kuningallisesa suomalaisesa prändisä, Joh. Arv. Carlbohmin omalla kulutuxella. 14,4 cm x 9,3 cm.
1775 Uusi testamentti
Uusi testamenti. 688 s. Turusa: prändätty Joh. Christoph. Frenckellildä. 14,8 cm x 9,3 cm.
1776 Raamattu (4)
Biblia, se on: koko Pyhä Raamattu suomexi, alku-raamattuin hebrean ja grekan jälkeen wastauudesta ojettu: esipuhetten, lukuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paikkain osotuxen, ja lisättyin registerein kanssa. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1776). 724 + 456 (profeetat) + 352 s. Turusa: prändätty Kuning. acad. kirjan-präntäjäldä Johan Christopher Frenckellildä. Kvartto (19,1 cm x 15,6 cm). Ns. Biblia. Toimittanut Pöytyän kirkkoherra Anders Lizelius. Tunnetuin muutos c-kirjaimen vaihtaminen k:si suomalaisissa sanoissa. Painotyöt 1769–1776. Painosmäärä 9050 kpl.
1776 Uusi testamentti
Uusi testamenti. 352 s. Turusa: prändätty Kuning. acad. kirjan-präntäjäldä Johan Christopher Frenckellildä. Jälkipainos vuoden 1776 Raamatusta.
1777 Raamattu (5)
Biblia, se on: koko Pyhä Raamattu suomexi; alku-raamattuin ebrean ja grekan jälkeen wastauudesta ojettu: esipuhetten, lukuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paikkain osotuxen, ja lisättyin registerein kansa. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1777). 1176 + 355 s. Räwelisä: prändätty keysarill. kaupungin ja gymnas. privileg: kirjan präntisä, raadimiehen Axel Hindrich Lindforssin kulutuxella. Kvartto (19,6 cm x 15,6 cm). Ns. Räävelin raamattu. Uudenkaupungin ja Turun rauhassa Venäjän vallan alle jääneille Itä-Suomen seurakunnille valmistettu Raamattu. Painettu Tallinnan kirjanpainaja ja raatimies Axel Heinrich Lindforsin kustannuksella (tilauksia vastaan). Esipuhe Viipurin hiippakunnan konsistori. Painosmäärä 1500 kpl.
KOLMAS VAIHE 1812–1860
Kolmannen vaiheen muuta raamatunkäännöskirjallisuutta: 1) Nahumin kirja suomennettuna väitöskirjassa Vaticinium Nahumi Latine et Fennice (Johannes Adamus Ednam/1818–1820), 2) Matthias Gotlundin uudestaan suomentamat Uuden testamentin apostoliset kirjeet selityksin kirjassa Försök till en omarbetad finsk tolkning af apostlarnes sändebref (1821/Wirilander mainitsee, että Gotlund olisi lisäksi laatinut suomennokset johdantoineen Vanhan testamentin profeetallisiin ja runollisiin kirjoihin), 3) Miikan kirja suomennettuna väitöskirjassa Vaticinium Michae Fennice versum notisque illustratum (Benjamin Frosterus/1821–1822), 4) Lars Romellin uudestaan suomentama Roomalaiskirjeen alkuosa kirjassa Wiisi ensimäistä lukua apostolin Paawalin lähetys-kirjasta romalaisille (1835) ja 5) Joelin kirja suomeksi runoiltuna väitöskirjassa Vaticinia Joelis sacri vatis fennice versa notisque philologicis illustrata (Julius Immanuel Bergh/1839).
Muuta raamattukirjallisuutta: 1) Evankelimit ja epistolat ja Passio kuuluivat olennaisena osana vuoden 1701 virsikirjaan (vuosina 1812–1860 noin 25 painosta), 2) Evangeliumit ja epistolat, niihin tulewaisten etu- ja jälki-rukousten kanssa (Turku/1829) ja 3) Uusi evangeliumi kirja (Pietari/1844).
Kolmannen vaiheen ns. raamatunhistorioita: 1) Biblia-historia, eli, Kertomuksia P. Raamatusta (Johannes Hübner–L. P. Gagner/1843), 2) Bibliallinen historia, Wanha ja Uusi Testamentti (Johannes Hübner–G. A. Saxbäck/1843), 3) Biblia-historia: sisältävä sataneljä jutelmaa Pyhästä Raamatusta, kodolle ja koululle (Kristian Barth–Josef Grönberg/1850), 4) Pipliän historiat Wanhasta ja Uudesta testamentista (Johannes Hübner/1850), 5) Bibliallinen historia (Johannes Hübner–J. F. Åkerblom/1850), 6) Kuva-pipliä eli pipliän-historia lapsille (P. C. J. Rasmussen/1851), 7) Kertoelmia Pyhästä Raamatusta Pipliassa tavattavilla sanoilla (A. J. Gnattingius–A. Engblom/1854) ja 8) Biblia-historia: se on, jutelmia Pyhästä Raamatusta (Johannes Hübner–Kristian Barth/1856).
Kolmannen vaiheen raamattuaiheista tieto- ja opetuskirjallisuutta (ei selitysteoksia): 1) Reinhold Hertzbergin Suomalaisista biblioista: lyhy kertomus (1842/47 s.), 2) Pyhän Raamatun vähä aikakirja (N. F. S. Gruntvig/1845), 2) Otto Tandefeltin suomentama Johto biblia-taidoksi ja tuntemiseksi (C. F. W. Clemen/1850), 3) Matthias Akianderin ja Gabriel Geitlinin raamatunsuomennoksen ohjelmakirjanen Anmärkningar till finska Bibelöfversättningen (1852), 4) A. W. Ingmanin Kort betänkade angående anmärkningar till Finska Bibelöfversättningen (1852/Puukko 1946, 433), 5) J. E. Ahlgrenin Raamatun, sekä Wanhan että Uuden testamentin selityksiä (1853) ja 6) Salomon Majanderin suomentama Biblia johdattaja kodille ja koululle (1858).
1814 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 320 s. St. Pietarborisa, siellä olevan Biblia-Seuran kustanuxella präntännyt F. Drechsler. Oktaavo (17,6 cm x 10,6 cm).
1815 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 320 s. Turusa: präntätty Frenckellin kirjan präntisä. Oktaavo (17,6 cm x 10,6 cm). Painos 8000 kpl. Puukon (1946, 253) mukaan Uudesta testamentissa otettiin vedoksia vuosina 1815–1820 neljä eri kertaa, yhteensä 18 000 kpl; nämä määrät vaikuttavat liian pieniltä.
1816 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 320 s. Turusa. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1815). Painos 5000 kpl.
1817 Raamattu (6)
Biblia eli pyhä Raamattu, wanha ja uusi testamenti. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1814). Suomen Biblia-seuralda toimitettu. 1222 + 320 s. St. Pietarborisa: präntätty Gretschin kirja-präntisä, wuonna 1817. Oktaavo (17,6 cm x 10,6 cm). Vanhat testamentit painettiin siis erikseen 1817 ja liitettiin yhteen 1814 painettujen Uusien testamenttien kanssa. Raamattu ilman selityksiä. Vanhan testamentin apokyfikirjat vielä mukana. Painos 5000 kpl. Lähinnä Inkerinmaan suomalaisia varten (Puukko 1946, 253).
1817 Raamattu (7)
Biblia eli Pyhä Raamattu, Wanha ja Uusi testamenti. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1816). Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 1222 + 320 s. Turusa: Frenckellin kirja-präntisä. Oktaavo (17,6 cm x 10.6 cm). Vanhat testamentit painettiin siis erikseen 1817 ja liitettiin yhteen 1816 painettujen Uusien testamenttien kanssa. Painos 5500 kpl. Laurikkalan (1952, 14) mukaan vuonna 1817 painettu Vanha testamentti liitettiin yhteen myös vuosina 1815, 1817 ja 1819 painettujen Uusien testamenttien kanssa.
1817 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 320 s. Turusa: prändätty Biblia Seuran Kirja-präntisä. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1815). Painos 5000 kpl.
1818 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 320 s. Turusa: prändätty Biblia Seuran Kirja-präntisä. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1814). Pipping 5k (ei säilynyt). Puukko (1946) tai Kakkuri (2015) eivät mainitse.
1819 Raamattu (8)
Biblia eli Pyhä Raamattu, Wanha testamenti. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1819). Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 1222 + 320 s. Turusa: Biblia-Seuran präntisä. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1817). Painos 1250 kpl. Puukko (1946, 253) mainitsee, että Raamatusta olisi otettu 1250 kpl painos jo vuonna 1818 (ilmeisesti sekoittanut tähän vuoden 1819 painokseen).
1819 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 320 s. Turusa: prändätty Biblia seuran kirja-präntisä. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1815).
1820 Raamattu (9)
Biblia eli Pyhä Raamattu, Wanha testamenti. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1820). Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 1222 + 320 s. Turusa: Biblia-Seuran präntisä. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1817). Painos 3000 kpl.
1820 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 320 s. Turusa. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1815). Painos 10 000 kpl. Laurikkala (1952, 52) mainitsee, että Herzbergin mukaan ilmestynyt 1820 kaksi painosta.
1821 Raamattu (10)
Biblia, se on koko Pyhä Raamattu, Wanha ja Uusi Testamenti suomexi alku-raamattuin hebrean ja grekan jälkeen wastauudesta ojettu: esipuhetten, lukuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paikkain osotuxen, ja lisättyin registerein kanssa. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1821). 724 + 456 (profeetat) + 352 s. Turusa: präntätty Biblia-Seuran präntisä. Kvartto (19,1 cm x 15,9 cm). Vuoden 1776 Biblian mukainen laitos. Raamattu valmistui Turussa 1817–1822 (Puukko 1946, 255); samoin Kakkurin (2015, 89) mukaan tämä "Tengströmin lempilapsi" valmis vasta syksyllä 1822. Painos 7500 kpl. Laurikkalan (1952, 15) mukaan vuonna 1821 painettu Vanha testamentti liitettiin yhteen myös 1816 painetun Uuden testamentin kanssa.
1821 Raamattu (11)
Biblia eli Pyhä Raamattu, Wanha testamenti. Toinen nimiö Uusi testamenti (1821). Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 1222 + 320 s. Turusa: Biblia-Seuran präntisä. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1817). Painos 2000 kpl.
1822 Raamattu (12)
Biblia eli Pyhä Raamattu, Wanha testamenti. Toinen nimiö Uusi testamenti (1822). Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 1222 + 320 s. Turusa: Biblia-Seuran präntisä. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1817). Pipping 42i. Puukko (1946) tai Kakkuri (2015) eivät mainitse. Laurikkalan (1952, 15) mukaan vuonna 1822 painettu Vanha testamentti liitetty yhteen vuonna 1819 painetun Uuden testamentin kanssa.
1822 Uusi testamentti
Uuden testamentin pyhä raamattu, suomeksi. Wenäjän Biblia seuralta ulosannettu. 531 s. Pietarporisa. Oktaavo (16,9 cm x 10,5 cm). Painos 1000 kpl. Inkerinmaan suomalaisia varten (Puukko 1946, 254).
1822 Uusi testamentti
Uuden testamentin pyhä Raamattu, suomexi. Turun Biblia Seuralda ulosannettu. 531 s. Turusa: Suomen Biblia-Seuran Präntisä. Oktaavo (16,9 cm x 10,5 cm). Painos 5000 kpl.
1827 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 320 s. Turusa. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1815). Puukko (1946, 253) ei kerro vuoden 1827 painoksesta, mutta mainitsee, että vuonna 1826 Uudesta testamentista olisi otettu 5000 kappaleen painos (onkohan sekoittanut tähän painokseen?). Laurikkala (1952) tai Kakkuri (2015) eivät mainitse lainkaan 1826–1827 painoksista.
1829 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-seuralda Londonissa toimitettu. 459 s. Stockholmisa: präntätty Samuel Rumstedilda. Oktaavo (17,3 cm x 10,9 cm). Huom! Puukon (1946, 257) mukaan Englannin ja ulkomaan pipliaseura painatti vuosina 1929–1951 Tukholmassa, Porvoossa ja Helsingissä yhdeksän painosta Uutta testamenttia, kaikkiaan 85 000 kpl; määrät vaikuttavat jälleen liian alhaisilta.
1832 Raamattu (13)
Biblia, se on: koko Pyhä Raamattu, suomexi alku-raamattuin hebrean ja grekan jälkeen wastauudesta ojettu: esipuhetten, lukuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paikkain osotuxen, ja lisättyin registerein kanssa. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1832). 724 + 456 (profeetat) + 352 s. Turusa: prändätty Christ. Ludv Hjeltildä. Kvartto (19,3 cm x 16,0 cm; vuoden 1776 Biblian mukainen). Painos 5000 kpl.
1832 Uusi testamentti
Uusi testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-seuralda Londonissa toimitettu. 459 s. Stockholmisa: präntätty Samuel Rumstedilda. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1829).
1834 Uusi testamentti
Uusi testamenti. 632 s. Turusa: Christ. Ludv. Hjeltildä. Oktaavo (15,8 cm x 9,0 cm). Hjeltin painamana valmistui vuonna 1834 kaksi Uuden testamentin painosta (Kakkuri 2015, 144).
1835 Psalmit
Psaltarin Raamattu. 164 s. St. Pietarborisa: Wenäjän Ewangeliumillinen Biblia-Seura. 15,6 cm x 8,9 cm.
1835 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. 632 s. Turusa: Christ. Ludv. Hjeltildä. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1834). Hjeltin painon kolme Uuden testamentin painosta 1834–1835 yhteensä 15 000 kpl (Kakkuri 2015, 144).
1835 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-seuralda Londonissa toimitettu. 459 s. Stockholmisa: präntätty Samuel Rumstedilda. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1829).
1838 Raamattu (14)
Biblia, se on Pyhä Raamattu, Wanha ja Uusi Testamenti. Toinen nimiö Uusi testamenti (1838). 1003 + 334 sivua. Stockholmisa: Samuel Rumstedtilda. Oktaavo (18,3 cm x 10,8 cm). Tässä laitoksessa apokryfikirjat jäivät ensimmäisen kerran pois suomalaisesta Raamatusta (Nuorteva 1992, 29). Painos 5000 kpl.
1838 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-seuralda Londonissa toimitettu. 459 s. Stockholmisa: präntätty Samuel Rumstedilda. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1829).
1840 Raamattu (15)
Biblia, se on: koko Pyhä Raamattu (?). Toinen nimiö Uusi Testamenti (1840?). Turusa (?). Tästä painoksesta mainitsee vain Kakkuri (2015, 144): "Vanhasta vuoden 1776 Raamatusta otettiin edelleen lisää painoksia. Vuonna 1840 siitä otettiin 300 kappaleen painos." Ei ilmeisesti ainakaan säilynyt.
1840 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-seuralda Londonissa toimitettu. 459 s. Stockholmisa: präntätty Samuel Rumstedilda. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1829).
1840 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-seuralda Londonisa toimitettu. 457 s. Helsingin kaupungissa: präntätty J. C. Frenckelin ja pojan tykönä. Oktaavo (17,4 cm x 11,0 cm). Käännöksen ja kielen puolesta jossain määrin uudelleen muovailtu laitos (Puukko 1946, 257). Painos 25 000 kpl, joista 5000 kpl inkerinsuomalaisia varten (ensimmäinen ns. suurpainos). Puukon (1946, 257) mukaan painos olisi otettu kirjapainossa Turussa, mutta tieto on nähtävästi virheellinen. J. C. Frenckelin painosta Helsingissä valmistui vuonna 1840 myös toinen, hieman erilainen Uuden testamentin painos (Laurikkala 223).
1842 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-seuralda Londonisa toimitettu. 457 s. Helsingin kaupungissa: präntätty J. C. Frenckelin ja pojan tykönä. Oktaavo. Uusi painos (1. p. 1840). Painos 25 000 kpl, joista 5000 kpl Ruotsiin (toinen ns. suurpainos). Puukon (1946, 257) mukaan suuret painokset 1842 ja 1845.
1844 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-seuralda Londonissa toimitettu. 457 s. Stockholmisa: präntätty Samuel Rumstedilda. Oktaavo (17,8 cm x 10,6 cm). Uud. painos (1. p. 1829).
1844 Uusi testamentti ja Psalmit
Uusi testamenti ja psaltari, suomeksi. Toinen nimiö: Psaltari, suomeksi (1844). Suomen Biblia-Seuralda toimitettu. 592 + 136 s. Turusa: präntätty J. Chr. Frenckellin ja pojan tykönä. Oktaavo (16,5 cm x 10,4 cm). Uusi testamentti ja Psalttari myös jälkipainoksina (1844). Kakkuri (2015, 146) mainitsee myös 1848 painetusta Uudesta testamentista ja Psalmeista (painos 5000 kpl), mutta ilmeisesti tarkoitetaan tätä painosta (vrt. Kakkuri 2015, 175).
1844 Uusi testamentti
Uusi Testamenti, suomeksi. Suomen biblia-seuralda toimitettu. 592 s. Turusa: prändätty J. Chr. Frenckellin ja pojan tykönä. Oktaavo (16,5 cm x 10,4 cm).
1844 Psalmit
Psaltari, suomeksi. Suomen biblia-seuralda toimitettu. 136 s. Turusa: prändätty J. Chr. Frenckellin ja Pojan tykönä. Oktaavo (17,1 cm x 10,7 cm).
1845 Raamattu (16)
Biblia, se on: koko Pyhä Raamattu, suomexi: alku-Raamattuin hebrean ja grekan jälkeen wastauudesta ojettu: esipuhetten, lukuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paikkain osotuxen, ja lisättyin registerein kanssa. Toinen nimiö Uusi testamenti (1845). 624 + 675 (profeetat) + 380 s. Turusa: prändätty Joh. Christ. Frenckellin ja pojan tykönä. Kvartto (21,2 cm x 17,7 cm). Vuoden 1776 Biblian mukainen laitos. Painos 5000 kpl.
1847 Uusi testamentti
Uusi testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-Seuralda Londonisa toimitettu. 443 s. Porwossa: präntätty P. Widerholmin tykönä. Oktaavo (16,9 cm x 10,9 cm).
1849 Raamattu (17)
Biblia, se on: koko Pyhä Raamattu, suomexi: alku-raamattuin hebrean ja grekan jälkeen wastauudesta ojettu: esipuhetten, lukuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paikkain osotuxen, ja lisättyin registerein kanssa. Toinen nimiö Uusi testamenti (1849). 562 + 604 + 342 s. Turusa: Prändätty Joh. Christ. Frenckellin ja Pojan tykönä. Kvartto (22,2 cm x 18,3 cm). Vuoden 1776 Biblian mukainen laitos. Uud. painos (1. p. 1845; hieman suurikokoisempi (Laurikkala)/pienikokoisempi (Kakkuri) kuin vuoden 1845 raamattulaitos). Painos 5000 kpl.
1850 Uusi testamentti
Uusi testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-Seuralda Londonisa toimitettu. 443 s. Porwossa: präntätty P. Widerholmin tykönä. Uusi painos (1. p. 1847). Kakkuri (2015, 144-146) mainitsee myös vuonna 1850 otetusta Uuden testamentin painoksesta (10 000 kpl), mutta tekstiyhteys antaa ymmärtää, että painoksen olisi kustantanut Turun/Suomen pipliaseura.
1851 Uusi testamentti ja Psalmit
Uusi testamenti ja psaltari. Englandin ja ulko-maiselda biblia-seuralda Londonisa toimitettu. 571 s. Helsingissä: Suomal. kirjallisuuden-seuran kirjapainossa. Oktaavo (16,8 cm x 10,7 cm). Uusi testamentti myös jälkipainoksena (1851).
1851 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Englandin ja ulko-maiselda biblia-seuralda Londonisa toimitettu. 571 s. Helsingissä: Suomal. kirjallisuuden-seuran kirjapainossa. Oktaavo (16,8 cm x 10,7 cm).
1851 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Suomen Biblia-seuralda toimitettu. 376 s. Helsinki: J. C. Frenckellin ja Pojan kirjapainosa. Oktaavo (19,3 cm x 13,2 cm).
1852 Raamattu (18)
Biblia, se on: koko Pyhä Raamattu, suomexi: esipuhetten, lukuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paikkain osotuxen, ja lisättyin registerein kanssa. Toinen nimiö Uusi Testamentti (1852). 109 + 525 + 568 + 321 s. Helsingissä: Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjapainosssa. Kvartto (21,8 cm x 18,2 cm). Vuoden 1776 Biblian mukainen laitos. Kielen ja oikenkirjoituksen puolesta korjailleet Gabriel Geitlin ja Mathias Akiander. "Tarkistuskomiteaan" kuuluivat lisäksi A. W. Ingman, F. L. Schauman ja sihteeri G. L. Avellan (Puukko 1946, 256). Painos 10 000 kpl.
1852 Raamattu (19)
Biblia: se on Pyhä Raamattu, Wanha ja Uusi Testamenti. Toinen nimiö Uusi Testamenti (1852). 1003 + 334 s. Präntätty Englannin ja ulkomaan Biblia-Seuran kustannuxella. Stockholmisa: Samuel Rundstedtilta. Oktaavo (18,5 cm x 11,3 cm). Ei Vanhan testamentin apokryfikirjoja.
1852 Uusi testamentti
Uusi Testamentti. 346 s. Neljä teräspiirrosta. Helsingissä: J. C. Frenckellin ja pojan kirjapainossa. Kvartto (21,4 cm x 14,2 cm). Ensimmäinen painoasultaan huoliteltu Uuden testamentin "erikoispainos" (Laurikkala 1952, 99). Ensimmäisen kerran nimenä Uusi testamentti (ei Uusi testamenti). Huom! Finnan mukaan Uusi testamentti neljällä teräspiirtokuvalla olisi painettu myös 1854 , mutta tieto on ilmeisesti virheellinen.
1853 Raamattu (20)
Biblia, se on: koko Pyhä Raamattu: esipuhetten, lukuin sisällepitoin, yhtäpitäwäisten Raamatun paikkain osotuksen, ja lisättyin registerein kanssa. Toinen nimiö Uusi Testamentti (1853). 123 + 605 + 602 + 356 sivua. Porwoossa: P. Widerholmin tykönä. Kvartto (21,4 cm x 14,7 cm). Vuoden 1776 Biblian mukainen laitos. Oikeinkirjoitusta uusittu. Toinen läpikatsottu ja korjattu painos 1861/1862 (kuvitettu).
1855 Uusi testamentti
Uusi Testamenti. Englandin ja ulko-maiselda Biblia-Seuralda Londonisa toimitettu. 440 s. Stockholmisa: präntätty Samuel Rumstedtilda. Oktaavo (17,6 cm x 11,0 cm). Uusi painos 1861.
1857/1859 Raamattu (21)
Biblia, se on koko Pyhä Raamattu: Vanha ja Uusi testamentti. Alkuraamattuin jälkeen uudestansa ojennettu. Toinen nimiö Uusi Testamentti (1857). 869 + 160 + 278 s. Helsingissä: Turun Bibliaseuran kustantama. Oktaavo (19,3 cm x 11,8 cm). Ns. Ingmanin koetusraamattu (joihin kappaleisiin "ojennettu" sanan jälkeen kiinnitetty paperiliuska "Koetus-käännös"). Sisältää Vanhan testamentin apokryfikirjat, mutta ei esipuheita, rekistereitä yms. Tämä raamattulaitos valmistui Suomen pipliaseuran johdolla (puheenjohtaja Turun piispa Edvard Bergenheim). Toimittanut Ylivetelin kappalainen, filosofian maisteri Anders Wilhelm Ingman. Avustajina Gabriel Geitlin, F. L. Schauman, Mathias Akiander ja G. A. Avellan (Puukko 1946, 264-265). Painos 5000 kpl. Uusi testamentti (1857 & 1858) ja Uusi testamentti ja Psalmit (1858) myös jälkipainoksina.
1857 Uusi testamentti
Uusi Testamentti. Turun pipliaseuran kustannuksella. 278 s. Helsingissä: painet. Suomal. Kirjallisuuden Seuran kirjapajassa. Oktaavo (19,2 cm x 11,9 cm). Toim. A. W. Ingman.
1858 Uusi testamentti
Uusi Testamentti. Englannin ja ulko-maan pipliaseuran kustantama. 448 s. Helsingissä: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapajassa. Oktaavo (17,6 cm x 11,2 cm). Toim. A. W. Ingman. Painos 20 000 kpl.
1858 Uusi testamentti ja Psalmit
Uusi testamentti ja psaltari. Toinen nimiö Psaltari. Englannin ja ulko-maan Bipliaseura. 559 s. Helsingissä: Suomal. Kirjallisuuden-Seuran kirjapainossa. Oktaavo (17,6 cm x 11,2 cm). Toim. A. W. Ingman. Painos 5000 kpl.
Lähteet ja kirjallisuus:
- F. W. Pipping, Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista, 1856–1857. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 20. Helsingfors.
- Valfrid Vasenius, Suomalainen kirjallisuus 1544–1877. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 57. Helsinki.
- A. F. Puukko, Suomalainen Raamattumme: Mikael Agricolasta Uuteen kirkkoraamattuun, 1946. Helsinki: Otava.
- Saini Laurikkala, Suomenkielinen raamattukirjallisuus 1548–1948, 1952. Turun yliopiston kirjatson julkaisuja 6. Turku.
- Erkki Kansanaho, Sisälähetys ja diakonia Suomen kirkossa 1800-luvulla, 1960. Pieksämäki: Suomen kirkon sisälähetysseura.
- Erkki Kansanaho, Suomen kirkon sisälähetysseuran historia: Sortavalan aika 1905–1944, 1964. Pieksämäki: Suomen kirkon sisälähetysseura.
- Jussi Nuorteva, "Suomalaisen Raamatun 350 vuotta" (1992), teoksessa Biblia 350: suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
- Teemu Kakkuri, Raamattuja Suomen kansalle: Suomen pipliaseuran historia 1 (1812–1947), 2015. Helsinki: Suomen pipliaseura.
- Suomen kansallisbiografia: https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-006010 (Matthias Gottlund/kirjoittanut Hannele Wirilander, julkaistu 11.10.2000)
- Finna-hakupalvelut: https://finna.fi/