Litania Agricolan Messussa (1549)

25.08.2020

Agricolan toimittaman Messun (1549) loppuun on liitettynä perinteellisen "Kuule meitä, laupias Herra Jumala" -rukouslauseella varustetun liturgisen vuororukouksen eli litanian suomennos. Alun perin litania oli suunniteltu julkaistavaksi ruotsalaisten esikuviensa tavoin jo Käsikirjan (1549) viimeisenä lukuna (mukana sisällysluettelossa), mutta ilmeisesti huomatun tilanpuutteen vuoksi - teoksen kymmenes arkki loppuu edellisen luvun jälkeen - se siirtyi painettavaksi Messuun, jonka lopussa sille olikin sopivasti tilaa (Perälä 2007, 117).

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun evankelinen (luterilainen) litania näki suomenkielisenä tai edes painettuna päivänvalon. Agricola itse oli liittänyt litanian suomennoksen jo oman Rukouskirjansa (1544) loppuun, ja seuraava säilynyt litanian suomennos sisältyy käsin kirjoitetun Westhin koodeksin (n. 1546) käsikirjaan. Näistä Rukouskirjan litania pohjautuu alun perin Lutherin muotoilemiin saksan- ja latinankielisiin litanioihin vuodelta 1529, jonka saksankielisen version ruotsinnos tavataan ensimmäisen kerran vuoden 1541 käsikirjassa (esim. Tarkiainen&Tarkiainen 1985, 201). Westhin koodeksin litania taas vastaa hyvin pitkälti Rukouskirjan litaniaa, mutta sisältää tästä poiketen myös litanian vaihtoehtoiset loppurukoukset, jotka sitten toistuvat lähes samanlaisina Messun litaniassa. Tästä voidaan päätellä, että jo todennäköisesti Rukouskirjan ja Westhin koodeksin litaniat ovat molemmat saman vanhemman, sittemmin kadonneen Turun tuomiokirkon piirissä laaditun käsikirjoitus-suomennoksen (n. 1541-1544) kopioita. Valmistellessaan litaniaa vuoden 1549 käsikirjaan Agricolalla oli siis joka tapauksessa käytössään litaniasta aiemmin tehtyjä suomennoksia.

Myös litanian käyttöön reformaation alkuvaiheen (vuoteen 1571) jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa liittyy joukko kysymyksiä, jotka vaatisivat käytettävien, melko niukkojen lähteiden valossa lisäselvityksiä. Miten usein, missä yhteyksissä ja millä tavalla litaniaa oli tapana esittää? Kun litaniaa käytettiin messussa, luettiinko (vai laulettiinko?) sitä messun alussa, gradualen paikalla, saarnan jälkeen vai vasta messun lopussa? Oliko tapana tai edes mahdollista valita vain osa rukouslauseista? Kuka tai ketkä toimivat toistuvan vastausrukouksen esittäjinä? On selvää, että reformaation alkuvaiheeessa litanian esittäminen säilytti Ruotsi-Suomessa kiinteät yhteydet myös keskiaikaiseen (katoliseen) litanioiden käyttöön (välitön muutos koski ennen muuta sisältöjä). Litania miellettiin erityisen juhlavaksi ja hartaaksi rukousmuodoksi, ja sitä haluttiin "säästellä" suurempiin kirkkopyhiin. Vuoden 1571 kirkkojärjestys (valmistui jo aiemmin) määritteli, että litaniaa tuli käyttää vähintään kerran kuussa, rukouspäivinä sekä erityisesti suuren hädän aikana (Rimpiläinen 1980, 35). Agricolan teokset eivät sisällä tarkempia ohjeita litanian käytöstä tai esittämistavasta, messujärjestyksestä ei löydy edes viittausta messun varsinaiseen "esirukoukseen". Luterilainen saarnatuoliliturgia rippeineen, kirkkorukouksineen ja kuulutuksineen ei vielä ollut vakiintunut (ilmeisesti rukoukset olivat itsestään selvä, mutta melko vapaamuotoinen osa saarnaa). Toisaalta jo Olavus Petrin Een lijten Postilla (1530) sisälsi melko tarkat suositukset myös "saarnaosastosta" ja Agricolan Rukouskirja useita nimenomaan saarnan yhteyteen sopivia rukouksia (Parvio 1983, 13-18). Westhin koodeksista taas löytyy  "saarnavirsi" ennen saarnaa ja uskontunnustusta.

Tässä julkaisussa esitetään Agricolan Messun litania rukouksittain numeroituna (1-81) ja suurin piirtein nykykielisessä kirjoitusasussa. Litanian ideana on, että rukouslause "Varjele/Holhoa/Kuule meitä, laupias Herra Jumala" toistuu vastauksena (jokaiseen?) yksittäiseen rukouslauseeseen, vaikka se on tässä julkaisussa merkitty näkyviin vain lisätyissä väliotsikoissa alku- ja loppurukouksia lukuun ottamatta. Väliotsikoiden alle olen merkinnyt myös joitain kommentteja, lähinnä vertailua Agricolan Rukouskirjan (A1544) ja Westhin koodeksin (W1546) litanioihin. Verrattuna kahteen säilyneeseen edeltäjäänsä vuoden 1549 litania on näitä melkoisesti laajempi (yhteensä 19 laajennusta). Laajennusten (mahdollinen) lähdepohja on tietääkseni edelleen selvittämättä (vrt. Heininen 2007, 293). 

Kiinnostuitko?

"Litania Suomen kirkossa vuoteen 1694" olisi erinomainen tarkastelun aihe. 

Sinänsä erilaisten litanioiden tausta on keskiaikainen (ellei vanhakirkollinen). Esimerkiksi Turun hiippakuntaa varten myöhäiskeskiajalla painetut käsikirjat sisältävät Kaikkien pyhien litanian (Litaniae sanctorum) "omilla paikoillaan" virallisessa liturgiassa; Missale Aboense (1488) pääsiäisvigiliassa, Manuale Aboense (1522) kasteveden vihkimisessä ja viimeisen voitelun sakramentissa. 

Reformaation myötä rukousten sisällössä tapahtui muutoksia ja litanioista tehtiin kansankielisiä, mutta litaniasta "hartaan" vuororukouksen muotona ei luovuttu. Evankelisten litanioiden isä on tietääkseni itse Luther, joka muokkasi saksan- ja latinankieliset litaniansa juuri katolisen pyhimysten litanian pohjalta.

Suomeksi litania painettiin Messun litanian jälkeen seuraavan kerran Finnon rukouskirjassa (1583). Tästä Finnon muokkaamasta versiosta ilmeisesti tulikin litanian "kansanomainen normaalimuoto", jona se julkaistiin 1600-luvun lukuisten kansankäsikirjojen osana. Litanian virallinen, liturginen versio taas esiintyy kaikissa tunnustuksellisuuden ajan messun käsikirjoissa (1614, 1629, 1669, 1694).

Litania(t) eli [letanie taicka] julkiset rukoukset suomenkielellä


Kohdat 1-9: perinteelliset alkurukoukset 

Keskiaikaisen (Kaikkien pyhien) litanian alku vastaavanlainen (kohdat 1-7) - toki latinaksi. Kyrie/Kriste eleison on kreikkaa latinalaisin aakkosin. A1544 samanlainen. W1546:sta puuttuu kohta 3. Kyseessä ei ilmeisesti ole painovirhe, vaan Kyrie esiintyy joskus myös kaksinkertaisena (kuten Missalessa). W1546:ssa kohta 7 näyttäisi olevan "Herra, Jumalan Pyhä Henki". 

1. Kyrie eleison. - Herra, armahda meidän päällemme.
2. Kriste eleison. - Kristus [Christe], armahda meidän päällemme.
3. Kyrie eleison. - Herra, armahda meidän päällemme.

4. Herra, kuule meidän rukouksemme. 

5. Herra Jumala, taivaallinen Isä. - Armahda meidän päällemme.
6. Herra, Jumalan Poika, maailman Vapahtaja. - Armahda meidän päällemme.
7. Herra Jumala, Pyhä Henki. - Armahda meidän päällemme.

8. Ole meille armollinen. - Holhoa meitä, laupias Herra Jumala.
9. Ole meille armollinen. - Varjele meitä, laupias Herra Jumala. 

Kohdat 10-28 - Varjele meitä, laupias Herra Jumala

Messun litanian laajennukset alkavat - sekä A1544:sta että W1546:sta puuttuvat kohdat 11-12, 21-25 ja 27 (yhteensä 8), lisäksi kohdassa 20 virkkeen loppuosa "ettemme..." ja kohdassa 28 sana "siitä". Sen sijaan sekä A1544:ssa että W1546:ssa on ennen kohtaa 26 kaksi rukousta, jotka puuttuvat Messun litaniasta: "Rakeista ja vaarallisista ilmoista" ja "Synnin palkasta ja hädästä". W1546:ssa lisäksi joitain omiakin muotoiluja: ennen kohtaa 16 "sydämen sokeudesta" [? sydhämelisestä sockeuxesta]", kohta 16 "ruttotaudista ja nälkävuosista", kohta 20 "perkeleestä ja hänen juonistansa [otinuxistansa] ja ansoistansa [lomistansa] ja viettelyksistänsä", kohta 26 "kaikista vainoista ja herrain vihoista" (A1544 "caikista uaijnosta...").

10. Kaikista synneistä [caikista synnistä].
11. Kaikista synnin seurauksista [ansiosta].
12. Kaikesta lain kirouksesta.
13. Kaikista eksytyksistä.
14. Kaikista pahoista [caikista pahoista].
15. Äkillisestä kuolemasta. 
16. Ruttotaudista ja hallavuosista. 
17. Kapinoista ja erimielisyyksistä [torista].
18. Riidoista ja petoksista.
19. Kaunoista [catheuxista] ja sodista.
20. Perkeleestä ja hänen ansoistansa [lomistansa],
ettemme me koskaan epäilisi sinun Isällistä tahtoasi meitä kohtaan. 
21. Kaikista pahoista haluista.
22. Epäuskosta, harhaluulosta [wärest lwlosta] ja lihan irstaudesta.
23. Kaikista turhista ja häijyistä [heiuiste] ajatuksista.
24. Pahoista lihan himoista, silmäin pyynnöistä [pydhosta] ja elämän koreudesta.
25. Kaikkinaisesta hädästä. 
26. Kaikesta vainosta [caikesta vainosta] ja herrain vihoista.
27. Lain kauhistuksesta, sinun tuomiosi pelosta ja omantunnon [omantiedhon] "vapistuksesta", ja epäuskoon lankeamisesta.
28. Ja siitä iankaikkisesta kuolemasta.

Kohdat 29-37 - Holhoa meitä, laupias Herra Jumala

A1544:ssa ja W1546:ssa kohdat 31 ja 32 päinvastaisessa järjestyksessä. Messun litanian järjestys vaikuttaa loogisemmalta. W1546:ssa myös kohdan 34 alussa sana "hänen". 

29. Sinun Poikasi pyhän syntymisen tähden.
30. Hänen kasteensa, paastonsa ja kiusauksensa tähden.
31. Hänen piinansa, kilvoituksensa ja veren hikoilemisensa [werelisen hiotuxens] tähden. 
32. Hänen katkeran kuolemansa ja veren vuodatuksensa tähden. 
33. Hänen ylösnousemisensa ja taivaaseen astumisensa tähden.
34. Pyhän Hengen tulemisen ja lohdutuksen tähden. 

35. Kaikissa myötä- ja vastoinkäymisissä.
36. Kiusauksen ja kuoleman ajalla.
37. Viimeisellä tuomiolla.


Kohdat 38-70 - Kuule meitä, laupias Herra Jumala

Messun litanian laajennukset jatkuvat - sekä A1544:sta että W1546:sta puuttuvat kohdat 43, 46, 48, 50, 55, 60-63, 66-67, (yhteensä 11), lisäksi kohdassa 57 puuttuu molemmista sana "lohduttaisit". Sen sijaan sekä A1544:ssa ja W1546:ssa on kaikkien kohtien alussa persoonapronomini "sinä" ("Että sinä..."; paitsi 38 ja 44), jotka Messun litaniasta on jätetty pois. W1546:ssa jälleen joitain omiakin muotoiluja: kohdassa 65 "vihamiehillemme" (c. vihollisillemme) ja "palauttaisit" (c. kääntäisit), kohdassa 54 puuttuu sana "niille", kohdassa 69 "kaikkinaiset hedelmät" (c. kaikkinaisen hedelmän).

38. Me vaivaiset syntiset rukoilemme sinua.

39. Että pyhää seurakuntaasi ympäri maailman hallitsisit ja varjelisit [hallita ja varielle madhoisit].
40. Että kaikki kirkon esimiehet, piispat ja papit sinun sanoihisi ja pyhään elämään vahvistaisit ja kiinnittäisit.
41. Että kaikki väärät opetukset ja villitykset asettaisit ja ojentaisit.
42. Että kaikki eksyväiset ja vietellyt tallelle toisit [tallela totaisit].
43. Että kaiken eriseuraisuuden, väkivallan, ankaruuden ja pahennuksen asettaisit, estäisit ja alaspainaisit.
44. Että me perkeleen meidän jalkojemme alle voisimme [madhasimma] polkea.

45. Että uskollisia palvelijoita sinun elollesi lähettäisit.
46. Että siihen [sen] pyhän evankeliumin virkaan ja oppiin onnellisen myötäkäymisen antaisit.
47. Että sanoihisi sinun Henkesi kasvun ja voiman antaisit.
48. Että opettajille ja oppilaille [oppiuaisille] ymmärryksen armollisesti antaisit.

49. Että kaikki murheelliset ja heikkomieliset lohduttaisit ja auttaisit.
50. Että syntiset palauttaisit ja ne vanhurskaat vahvistaisit.
51. Että kaikille kuninkaille ja valtamiehille rauhan ja sovinnon antaisit.
52. Että meidän kuningastamme, maanherraamme [maan herran], kaikkien hänen neuvojiensa [neuuons] ja hänen käskyläistensä kanssa, vahvistaisit ja varjelisit.
53. Että kaikille [? caikeden] kauppamiehille, talonpojille ja yhteiselle kansalle antaisit rakkauden ja sovinnon.
54. Että kaikille niille, jotka merenhädässä taikka muissa tuskissa ovat, avullinen olisit.
55. Että palvelijoillesi tasaisen kyydin [lakian matkan] ja turvallisen kulun [teruelisen menon] pyhän enkelisi saatossa [pyhen engelis saattain] antaisit.

56. Että kaikille sairaille ja voimattomille heidän terveytensä antaisit.
57. Että kaikki onnettomat vangit lohduttaisit ja päästäisit.
58. Että kaikille raskaana oleville [raskaille] vaimoille helpon [hokian; huokean] synnytyksen, ja heidän lapsillensa terveyden antaisit.
59. Että kaikki köyhät lesket ja orpolapset tallella pitäisit [coriaisit] ja varjelisit.
60. Että me sinun hengelliset ja ruumiilliset lahjasi kiitollisesti ja kohtuullisesti nautitsisimme.
61. Että meidän mielemme taivaalliseen haluun sytyttäisit.
62. Että meidän virkamme palveluksen taitavaksi [toimelisexi] tekisit. 
63. Että laupeutesi silmät meidän puoleemme kääntäisit.
64. Että armahtaisit [armadhaisit sinus] kaikkien ihmisten päälle.
65. Että meidän vihollisillemme, sortajillemme ja kadehtijoillemme heidän syntinsä anteeksiantaisit, ja heitä kääntäisit.

66. Että meille kaikki meidän syntimme armollisesti ja täydellisesti anteeksiantaisit.
67. Että meidän huoneemme, tavaramme ja talomme [calut ja cartanot] tulesta ja muista vahingoista varjelisit. 
68. Että meidän sukumme, ystävämme ja hyvän tekijämme "iloittaisit" iankaikkisesti. 
69. Että kaikkinaisen hedelmän maasta ja merestä kasvattaisit ja antaisit. 

70. Että armollisesti meidän rukouksemme kuulisit. 

Kohdat 71-76: perinteelliset loppurukoukset

Keskiaikainen (Kaikkien pyhien) litania päättyy latinaksi kuusinkertaiseen Agnus Deihin. A1544 samanlainen. W1546:ssa selkeimmin auki kirjoitettuna, että kohdan 71 jälkeen vastataan "Kuule meitä, laupias Herra Jumala". Finnon rukouskirjassa kuitenkin tässä vastauksena "Armahda meidän päällemme". W1546:ssa kohta 76: "Isä meidän joka etc."

71. Oi Jeesus Kristus, Jumalan Poika. - (Kuule meitä, laupias Herra Jumala.)

72. Oi Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnit. - Holhoa meitä, laupias Herra Jumala.
73. Oi Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnit. - Kuule meitä, laupias Herra Jumala.
74. Oi Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnit. - Armahda [armada sinus] meidän päällemme.

75. Kristus, kuule meitä.

76. Isä meidän etc. 

Kohdat 77-81: vaihtoehtoiset loppurukoukset

Messun litaniassa ei ilmaista selkeästi loppurukousten vaihtoehtoisuutta - että evankelinen litania päättyi papin valitsemaan suorasanaiseen rukoukseen lienee ollut selvää. Viimeisestä rukouksesta (kohta 81) puuttuvat johdannolliset raamatunlauseet. Tilanpuutteenko vuoksi, koska vielä rukouksen perään on mahdutettu samalla sivulle koko teoksen kolofoni? A1544:ssa ei ole näitä rukouksia, mutta sen sijaan vain ensimmäiset raamatunlauseet (kohta 77) ja tämän jälkeen koko Rukouskirjan loppurukoukset. W1546:sta loppurukoukset sen sijaan löytyvät ja vain pienin eroin; kohdassa 77 puuttuu rukouksen lopun lisäys "yksi totinen Jumala", kohdassa 79 otsikkona "alia oratio", toisen raamatunlauseen aluksi merkitty "respon(sorio)" (samoin kohdassa 80) ja rukouksesta puuttuu agricolamainen "vahvalla toivolla ja palavalla rakkaudella, kärsimisessä", kohdan 81 otsikkona latinaksi "rukous rauhan puolesta" [alia oratio pro pace].

77.

Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä. - Hänen laupeutensa on iankaikkinen.

Rukoilkaamme.

Oi Herra Jumala, taivaallinen Isä, jolta me lakkaamatta [ilman lackamat] kaiken hyvän sangen runsaasti saaneet olemme, ja (joka) joka päivä kaikista pahoista [caikista pahoista] armollisesti meitä varjella tahdot. Me rukoilemme sinua: auta [anna] meidän sinun Henkesi kautta, että me tämän [sen] kaikesta sydämestämme vahvassa uskossa tuntisimme [tuta taidiasima] ja tämän [sen] edestä kiittäisimme ja kunnioittaisimme sinua sinun suuren armosi ja laupeutesi tähden. Jeesuksen Kristuksen, sinun rakkaan Poikasi, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee, yksi totinen Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen.

TAI

78.

Herra, älä rankaise meitä meidän ansiomme mukaan [ielken]. - Äläkä [ele mös] meille kosta väärien tekojemme mukaan [ielken].

Rukoilkaamme.

Oi laupias taivaallinen Isä, joka näitä [ne] vaivaisten huokauksia et ylenkatso ja murheellisten sydänten toiveita [halauxet] et hylkää. Katso armollisesti meidän rukouksiamme päin, jotka me meidän tuskassamme edestuomme [edestotanma] ja kuule meitä laupiaasti, että kaikki ne, jotka perkeleen ja ihmisten petoksella ja kavaluudella vastaan meitä asettuvat, sinun armosi neuvolla estäisit ja voittaisit [? machtais estette ja seriette], (niin) että me ilman vainoa ja vahingotta sinua kiittää ja kunnioittaa saisimme sinun pyhässä seurakunnassasi. Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi etc.

TAI

79.

Auta meitä Jumala, meidän Vapahtajamme. - Ja sinun pyhän nimesi tähden, auta meitä Herra ja ole meille armollinen.

Rukoilkaamme.

Kaikkivaltias Herra, iankaikkinen Jumala, rakas taivaallinen Isä, jonka Hengellä sen kristityn seurakunnan jäsenet hallitaan ja virvoitetaan. Kuule meidän rukouksemme, jotka me rukoilemme kaikkien [caikinaisten] ihmisten edestä, että he sinun armosi lahjasta täydellä uskolla, vahvalla toivolla ja palavalla rakkaudella, kärsimisessä [kärsivällisesti? kersimises], sinua palvelisivat. Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi, meidän etc.

TAI

80.

Herra, älä tuomiolle käy sinun palvelijasi kanssa. - Sillä [sille ette] sinun edessäsi ei yhtäkään elävää löydetä [leute] vanhurskaaksi.

Rukoilkaamme.

Kaikkivaltias Jumala, sinä joka tiedät, että me niin monessa ja suuressa tuskassa ihmisen heikkouden tähden emme voi lujat olla [ei taidha seisovaiset olla]. Anna meidän mielellemme ja ruumiillemme terveys, että me kaiken sellaisen, joka meitä syntien tähden vaivaa [syndien ehheste vaiuavat], voisimme sinun pyhän apusi kautta miehuullisesti ylitsevoittaa. Jeesuksen Kristuksen etc.

TAI

81.

Rukoilkaamme.

Oi Jumala kaikkivaltias, rakas taivaallinen Isä, jolta pyhät ajatukset, oikeat neuvot ja vanhurskaat työt ulostulevat. Anna sinun palvelijoillesi ja lapsillesi se rauha, jota ei maailma voi [taidha] antaa, niin että meidän sydämemme pitäisivät sinun käskysi. Ja sekoita [willitze] kaikkien meidän vihamiestemme neuvot särkien [serkein] heidän voimansa, että [senpäle ette] meidän elämämme aina sinun turvassasi rauhallinen ja levollinen olisi. Jeesuksen Kristuksen, sinun Poikasi etc.

Lähde: Mikael Agricola, Messu eli Herran echtolinen, 1549. Tukholma. Agricolan Messu löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästa Doria-julkaisuarkistosta (linkki).

Oikoluku, HTML: Martinkirja, 2020. Tekstin taittoa on muutettu ja kieltä jonkun verran nykyaikaistettu. Joitakin alkuperäisiä sanoja on merkitty hakasulkeisiin. Tekijänoikeudet: Seuraavien kirjoittajien tekijänoikeus on rauennut: Mikael Agricola. Kuvat: Kuva on saatu screenshot-toiminnolla Doria-julkaisuarkiston Agricolan Messusta (linkki). Public domain. 

Muut lähteet: Mikael Agricola, Rukouskiria, 1544. Tukholma. Digitoituna: Doria-julkaisuarkisto (linkki); Codex Westh, n. 1546. Digitoituna: Doria (linkki); Jaakko Finno, Yksi wähä rucous kiria, 1583. Tukholma. Digitoituna: Doria (linkki).

Kirjallisuus: Olavi Rimpiläinen, Päiväjumalanpalvelus Viipurin hiippakunnassa puhdasoppisuuden aikana, 1980; Martti Parvio, Yx kijtossana ia rucous wuden vuoden päivänä: suomalainen saarnatuoliliturgia 1500-luvulla, 1983; Viljo Tarkiainen & Kari Tarkiainen, Mikael Agricola: Suomen uskonpuhdistaja, 1985; Anna Perälä, Mikael Agricolan teosten painoasu ja kuvitus, 2007; Simo Heininen, Mikael Agricola: elämä ja teokset, 2007.