Gustaf Johansson (1844-1930)

Dogmatiikan ja siveysopin professori, Kuopion ja Savonlinnan piispa, arkkipiispa

Toiveita ja toivomuksia on siis tällä kirjalla monenlaisia, mutta Jumalan siunauksesta riippuu kaikki, ja tätä siunausta pyytää kirjantekijä kirjalleen (Gustaf Johansson, Pyhä uskomme, 1897).

1844

Gustaf Johansson syntyy 10.1.1844 Ylivieskassa.

  • vanhemmat Gustaf Johansson vanhempi (k. 1872) & Johanna Emilia Schalin (k. 1898)
  • filosofian kandidaatti 27.5.1868 - opintomatka Saksaan 1868-1870 - papiksi vihkiminen 28.3.1871

  • Suomessa mm. Anders W. Ingmanin (k. 1877), Saksassa Johann T. Beckin (k. 1878) oppilaana

  • puoliso Sofia Emilia Björkman (vihitty 22.7.1873) - kymmenen lasta (synt. 1875-1890)

Hurskaan herännäiskodin elämänihanteet valtasivat Gustaf-pojan tämän lapsuudesta alkaen. Niinpä hän mainitsee erityisesti halunneensa saada omakseen herännäispiireissä paljon luetun ja tunnetun "Huutavan ääni" -kirjan ja surreensa, kun ei voinut sitä kohta saada. Mutta hän myöntää, ettei hän sitä vielä ymmärtänyt senkään jälkeen, kun hän sai sen luettavakseen. Mutta sen sijaan hän sai jo varhain paljon siunausta Arndtin kuuluisasta "Paratiisin yrttitarha" -nimisestä rukouskirjasta, joka oli myös herännäispiireissä hyvin suosittu. (Yrjö J. E. Alanen, Gustaf Johansson, 1947)

1875-84

Dosentti, dogmatiikan ja siveysopin vt. professori 1875-1877, Helsinki

Dogmatiikan ja siveysopin professori 1877-1884, Helsinki

Johanssonin luokse tuli nuori teologian ylioppilas, joka sanoi kehittäneensä filosofisen järjestelmän Jumalan olemuksesta ja selitti opettajalleen tätä järjestelmää. Hetken aikaa kuunneltuaan Johansson lausui: "Teissä on perkele, mutta se menee kyllä pois, kun luette kurssikirjoja." (Yrjö J. E. Alanen, Gustaf Johansson, 1947)

Teokset:

Tohtorinväitöskirja Pantheismens inflytande på de dogmatiska grund-begreppen i R. Rothes speculative theologi (1875); professorinväitöskirja Det kristliga samvetsbegreppet och dess historik (1876).

Ensimmäinen suomenkielinen teos Muistutuksia suomalaisen wirsikirjakomitean ehdoitukseen (1884); toimitti samana vuonna painosta myös Elias Lönnrotin wiimeiset korjaukset wäliaikaiseen Suomalaiseen wirsikirjaan (1884).

Kirjoituksia ja puheita sanoma- ja aikakauslehdissä:

Ohjelma-artikkelit Tidskrift för teologi och kyrka -aikakauslehdessä: Guds rike och verldsriket (1877, suom. Jumalan valtakunta ja maailmanvalta); Vår tids grundbrist (1879, suom. Aikamme peruspuute).

Puhe yliopiston ilo- ja onnentoivotusjuhlassa Aleksanteri III:n kruunajaisten johdosta 17.10.1883 (Uusi suometar 19.10.1883). Kutsu juhlaan julkaistiin myös painettuna.

Virsikirjakeskustelu: Virsikirjakysymyksessä vastinetta vähäsen, I-III (Uusi suometar 1884). Uusi virsikirja hyväksyttiin v. 1886, mutta ei aivan Johanssonin toivomassa muodossa.

Carl v. Berg -debatti: Något om kristendom och icke-kristendom, I-II (Morgonbladet 1884). Julkaistu suomennettuna myös Uudessa Suomettaressa.


1884-99

Kuopion hiippakunnan piispa 1884-1896 

Savonlinnan hiippakunnan (ensimmäinen) piispa 1897-1899

  • kymmeniä piispantarkastuksia, esim. Paavolassa (1888), Kemissä (1889), Ylivieskassa (1890), Yli-Torniossa (1892) ja Kalajoella (1895)

  • kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja (1886, 1893), mm. katekismuskomitean (1885-1893) jäsen

  • valtiopäivien pappissäädyn jäsen (1885), varapuhemies (1888-1894) ja puhemies (1897-1906); Suomen edustajana mm. Nikolai II:n kruunajaisissa (1896)

  • Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran perustajajäsen ja ensimmäinen esimies 1891-1904

  • Kansan ystävä -lehden vastaava toimittaja 1896-1898; otti aktiivisesti osaa myös Savo-Karjala -sanomalehden toimittamiseen


Teokset:

Arvostelukirjat kristillisistä liikkeistä sekä niiden teologioista: Pelastusarmeija - lyhyesti esitelty (1890, ruotsiksi 1889); Laestadiolaisuus (1892); Muistutuksia vanhurskauttamisoppiin ja sen käsittelemiseen (1892, saksaksi 1893).

Paimenkirjat: Mietteitä Suomen luterilaisen kirkon asemasta (1890); Kirkollisia kysymyksiä (1894, ruotsiksi 1895); lisäksi julkaistiin painettuina Johanssonin vuosien 1885, 1890 ja 1892 synodaalikokouksissa pitämät esitelmät (myös Vartijassa), tervehdykset ja jäähyväissanat Kuopion (1885, 1897) sekä Savonlinnan (1897, 1900) hiippakuntien papistolle (myös Teologisessa aikakauskirjassa) sekä Pielisjärven (1891), Kontiolahden (1891) ja Kiimingin (1895) piispantarkastuksissa Johanssonin pitämät puheet.

Kolmiosainen postilla Saarnoja kirkkovuoden sunnuntai-, pyhä- ja juhlapäiville, I-III (1893-1898). Kolmas vuosikerta ilmestyi alunperin 7 vihkosena 1897-1898, ruotsiksi 1904-1906.

Katekismus, Suomen evankelis-lutherisen kirkon - kysymyksillä varustettu (1894). Vuoden 1893 kirkolliskokouksessa hyväksytty "kristinoppi" on pääasiallisesti Johanssonin laatima. Myös komitean ehdotus painettiin v. 1894.

Pyhä uskomme (1897, ruotsiksi 1898). Tämä yli 600-sivuinen teosjärkäle pyrkii olemaan kansanomainen kristinuskon perusteiden selvittely uuden katekismuksen pohjalta. Ilmestyi alunperin 8 vihossa 1896-1897.

Kirjaset Jeesus on autuuden ruhtinas (1897) ja Rakkaus on lain täyttymys (1897). Uskonnollista pikkukirjallisuutta, 1-2.

Artikkeli Vapautuminen (1898) teoksessa Kirjailija-albumi: 20-vuotisen kustantajatoimen johdosta. 

Esipuhe teoksessa Om nådevalet: en förkortad öfversättning af prof. J. T. Becks förklaring till Romarebrefvets nionde kapitel af Aline Reuter (1893)


Valikoima kirjoituksia ja puheita sanoma- ja aikakauslehdissä: 

Yhteiskunnallinen esiintyminen: Saarna valtiopäivien alussa v. 1885 (Uusi suometar 20.1.1885); Kuolemanrangaistus (Vartija 1888); Kruunausjuhla Moskovassa (Teologinen aikakauskirja 1896); Saarna valtiopäivien lopulla v. 1888 (Vartija 1888); Juutalaiskysymys (Kansan ystävä 1897).

Raittiusliikekysymys: Pappeinkokous Kuopiossa - piispan lausunto raittiusasiassa (Uusi suometar 26.9.1885); Vielä raittiusasiasta vähäsen (Uusi suometar 7.12.1885); Vastausta vähäsen (Uusi suometar 28.2.1886).

Ehtoollispakkokysymys: Ehtoollispakko (Uusi suometar 21.11.1890); Ehtoollispakko ja vähän muutakin (Vartija 1892); Ehtoollispakko (Uusi suometar 1893); Ehtoollispakko ja siviiliavio (Uusi suometar 10.7.1896).

Katekismuskysymys: Katekismusehdotus (Vartija 1892); Vielä katkismuskysymyksessä (Vartija 1892); Katekismus-ehdotus (Uusi suometar 3.11.1892); Uudistetun pyynnön johdosta sananen (Vartija 1893).

Kirkko-valtio keskustelu: Kirkon asemasta vähäsen (Vartija 1892); Kirkon tosi-asemasta vähäsen (Vartija 1893); Kirkkomme perusteet (Uusi suometar 1893); Vielä muutama muistutus aseman selvittämiseksi (Vartija 1895); Vielä aseman selvittämiseksi (Vartija 1895); Tulevaisuuden luterinen kirkko (Uusi suometar 6.8.1896); Mitä kirkon ei tule tehdä (Uusi suometar 10.9.1896); Luterisen kirkon tehtävä (Kansan ystävä 1898).

Polemiikki vanhurskauttamisopista ja "beckiläisestä suunnasta" Vartija -aikakauslehdessä: Piispa Johanssonin esitelmä Kuopion pappeinkokouksessa (1892); Kysymys sekin (1893); Muutama muistutus pastori Elis Bergrothille (1895).

Ohjelma-artikkelit Teologisessa aikakauskirjassa: Tärkeä tehtävä (1896); Usko ja epäusko (1896); Uskonpuhdistuksen perusteita (1897); Meille on enemmän rakkautta tarpeen (1898). 

Kansan ystävä -lehdessä kymmenien pääkirjoitusten lisäksi mm. seuraavat kirjoitussarjat:

  • Muistelmia Elias Lönnrotin elämästä, I-X (1896-1899)
  • Kruunausjuhla Moskovassa, I-III (1896)

  • Muistelmia Kriimin niemeltä (1896)

  • Muistelmia Lapin maalta ja matkalta, I-IV (1896-1897)

  • Vähän tietoa tähtimaailmasta, I-X (1896-1897)

  • Valtiopäiviltä (1897) - kaiketi Johanssonin raportoimaa

  • Irwingianismi (1897-1898)

  • Pelastusarmeija (1897-1898)

  • Paavo Ruotsalainen (1898)

"Johansson! - En osaisi olla hänelle vihainen. Ajattelen, että minä ymmärrän häntä niin hyvin. Kunnioitan häntä ja tunnen kuitenkin ilolla, missä kohden hän erehtyy ja iskee harhaan. Kuinka syvällä tunteella hän siveellisyysasiassa oli samaa mieltä kuin me - ja kuitenkin hän meitä ruoskii. Entä kansakouluasia. Oikeassa on hän kun sanoo nykyajan hengen ytimen olevan jalostumatta." 

- Minna Canth kirjeessään Lucia Hagmanille 1.5.1888 (lainaus Yrjö J. E. Alanen, Gustaf Johansson, 1947)


1899-30

Turun ja Suomen arkkipiispa 1899-1930

  • kirkolliskokouksen puheenjohtaja (1898-1928), mm. raamatunkäännöskomitean (1879-1903) jäsen
  • kymmeniä piispantarkastuksia, esim. Kokemäellä (1909), Noormarkussa (1912), Kauhavalla (1921), Merikarvialla (1922), Lapualla (1924) ja Ylistarolla (1928)

  • useita ulkomaanmatkoja, mm. neljä matkaa Palestiinaan tammi-toukokuussa 1907, 1909, 1910 ja 1914

Teokset:

Paimenkirjat: Johanssonin tervehdys Turun hiippakunnan papistolle (1900, myös Teologisessa aikakauskirjassa), papistolle asevelvollisten kutsuntojen kuuluttamisasiassa osoitetut kiertokirjeet (1901, 1902), kirjoitus Sananen kansalle (1902, erip. Uudesta suomettaresta) sekä vuoden 1927 Turun pappeinkokouksessa pitämät esitelmät (1928) julkaistiin painettuina. Routavuosien Sananen kansalle on painettu yhdessä J. R. Danielssonin kirjoituksen "Tulevaisuuden turvaaminen ja ratkaisua odotettaissa" kanssa.

Uusi testamentti: suomalaisen raamatunkäännöskomitean tekemä käännösehdotus (1912). Yhdessä J. Schwartzbergin, J. I. Gummeruksen ja S. E. Stenijin kanssa. Matteuksen evankeliumi (1902) ja Kirjeet (1910) painettu myös erikseen.

Postilla Herran sana pysyy iankaikkisesti: saarnoja kirkkovuoden epistolatekstien johdosta (1914).

Kristillinen uskonoppi - luennoissa esitti Gustaf Johansson (1924); Kristillinen siveysoppi - luennoissa esitti Gustaf Johansson (1925). Johansson julkaisi itse painosta professorinaikaiset luentonsa.

Henkilöhistoriikki Muistelmia Antero Wilhelm Ingmanin elämästä (1927).

Artikkelit toimitetuissa teoksissa: Anders Wilhelm Ingman (1907, Oma maa, toim. E. G. Palmén et al.); Uskonpuhdistuksen johtavat aatteet (1917, Uskonpuhdistus ja Suomen kirkko, toim. Jaakko Gummerus et al.); Elias Lönnrot (1919, Karjalohja: Karjalohjan nuorisoseuran julkaisu I); Några hågkomster från brytningstiden (1921, Från brytningstider: minnen och erfarenheter). 


Valikoima kirjoituksia ja puheita sanoma- ja aikakauslehdissä:

Uudessa suomettaressa: Sananen kansalle (1.5.1902); Minne matka? (9.1.1903); Hautauspuhe prokuraattori E. Soisalon-Soinisen hautajaisissa (14.2.1905).

Uutisointia Uudessa Aurassa: Pappeinkokous Turussa - Johanssonin avajaissanat (15.10.1902); Arkkipiispan saarna Turun Suomalaisen yliopiston alkaessa työtään (28.6.1922);  Arkkipiispan puhe Turun hovioikeuden 300-vuotisjuhlassa - selostus juhlan kulusta (1.11.1923); Joulutervehdys Suomen kansalle (24.12.1927); Arkkipiispan puhe Turun kaupungin 700-vuotisjuhlassa - selostus juhlan kulusta (19.6.1929).

Polemiikki ekumeenisesta liikkeestä ja "ritschiläisestä suunnasta" Herättäjä -lehdessä: 

Arvostelu ekumeenisesta liikkeestä Herättäjä -lehdessä: Kristikunnan suurin vaara tätä nykyä (11.4.1919); Amerikkalaisten puuhaama kristillinen maailmankonferenssi - arkkipiispan vastaus Suomen kirkolle lähetettyyn kutsuun (7.11.1919); Tukholman maailmankokous käytännöllistä kristillisyyttä varten (3.10.1924)

Tähän liittyy myös Zeitung lehden artikkeli...


Herättäjä -lehdessä useiden hartauskirjoitusten lisäksi mm. seuraavat puheet ja paimenkirjeet:


Sitaatti sivulta 366? (jo valtiopäivillä toimiessaan Johansson kärkkäästi vastusti kirjailija-apurahoja...)

1930

Gustaf Johansson kuolee 24.7.1930 Turussa.


Teokset:

Viimeinen teos Raamatullisia mietelmiä (1930, 2.p. 1933). Johanssonin tyttäret Toini ja Signe julkaisivat teoksen isänsä kuoleman jälkeen.


"Hän kannattaa kaikkea, taivaita ja maata väkevällä sanallaan."

- Gustaf Johanssonin talletettu lauselma kuolinpäiviltä (lainattu Alanen 1947)