Arvo- ja käyttökirjallisuuden LUETTELOPOHJA


Voit ladata tältä sivulta ilmaiseksi yhteisösi arvo- ja käyttökirjallisuuden luettelopohjan. 

Haluamme, että niin julkisyhteisöt kuin erilaiset yhdistyksetkin alkavat entistä paremmin huolehtia omistamastaan kirjallisuudesta. Tarjoamme yhteisöille myös omaa asiantuntemustamme kristillisen ja teologisen kirjallisuuden järjestämisessä ja arvioinnissa.

Arvokirjallisuus

Arvokirjallisuus on sellaista merkityskirjallisuutta, joka on yhteisön oman identiteetin kannalta keskeistä tunnistaa, säilyttää ja tuntea; kirjoja, joihin liittyy jokin kertomus tai sellaisia, jotka sisältönsä tai jo ikänsäkin puolesta viittovat yhteisön ja sen sanoman juurille. 

Esimerkiksi 1700-1800-luvuilla painetut bibliat, katekismukset, virsikirjat sekä hartauskirjallisuus kuuluvat seurakuntien arvokirjallisuuden joukkoon; mutta samoin seurakunnan vaiheista kertova 2000-luvulla painettu kirjanen.

Käyttökirjallisuus

Käyttökirjallisuus on sellaista ammattikirjallisuutta, jota yhteisön on järkevää sen sisällön takia säilyttää omassa kirjastossaan; ts. kirjoja, joita voidaan huoletta käyttää ja yleensä tarvittaessa myös esimerkiksi lainata. 

Seurakunnissa tyypillistä käyttökirjallisuutta ovat esimerkiksi Raamatun kommentaarisarjat ja yksittäiset selitysteokset sekä yleensä uudempi, erilaisia ajankohtaisia kristillisiä teemoja käsittelevä opetuskirjallisuus; samoin erilaiset virallisluontoiset käsikirjat sekä toiminnassa käytettävä hartauskirjallisuus.

Entä kirjat, joita ei enää tarvita?

Yhteisön kirjaston järjestäminen johtaa yleensä kysymyksen eteen, mitä tehdä niille kirjoille, joista on (yhteisesti) päätetty luopua. 

Erityisesti arvokirjallisuuden kohdalla on syytä kysyä ja miettiä tarkkaan, olisiko Kansalliskirjasto tai jokin vastaava taho kiinnostunut kirjojen säilyttämisestä. Tarpeettoman käyttökirjallisuuden taas voi viedä huoletta esimerkiksi seurakuntien kirpputoreille. Jos kirjoista haluaa saada pienen rahallisen vastineen, kannattaa asiasta tiedustella antikvariaateista. 

Hyvässä tai edes tyydyttävässä kunnossa olevaa kirjaa ei pidä heittää roskiin.

Ota tästä käyttöön arvo- ja käyttökirjallisuuden Excel-luettelopohjat

Ohjeet luettelopohjien käyttöön

1. Lataa Excel-tiedosto (Arvokirjat/Käyttökirjat) ja tallenna se omiin tiedostoihisi.

2. Lisää yhteisön nimi kohtaan A2 ja korvaa vasemman yläkulman Martinkirjan logo omalla logollasi (tai poista se kokonaan). Lisää päivämäärä, jolloin luettelo on laadittu, kohtaan F2. Pohja laskee automaattisesti luetteloon lisättyjen nimekkeiden lukumäärän.

3. Voit nyt alkaa täyttää varsinaista luetteloa. Muista tallentaa työsi aina välillä.

Julkaisun nimi: Vanhemmissa kirjoissa teosten nimet voivat olla pitkiä ja vaikeasti luettavissa; yleensä kannattaa merkitä vain kirjan nimikkeen pääosa, joka muodostaa mielekkään kokonaisuuden (usein korostettuna typografisesti tai muuten), ja nimen oikeinkirjoitus kannattaa varmistaa esimerkiksi Fennicasta. Melko tavallista vanhoissa kirjoissa on sekin, että samaan kansiin on sidottu useita teoksia, joilla voi olla myös oma nimiölehtensä (toinen siis vasta teoksen sisällä). Kannattaa siis olla tarkkana. Käyttökirjallisuuden kohdalla nimekkeen selvittäminen on tietysti helpompi tehtävä.

Tekijä(t): Tekijän nimen oikeinkirjoitus tai edes sen tietäminen voi sekin olla vanhemman kirjallisuuden kohdalla joskus haastavaa. Kannattaa varmistaa asiaa jälleen tarvittaessa vaikkapa Fennicasta. Jos kysymyksessä on käännös, kohtaan on syytä merkitä nimenomaan teoksen alkuperäinen kirjoittaja eikä suomentajaa. Toimitetuissa teoksissa on yleensä hyvä merkitä kirjan päätoimittajan nimi (toim.) Joskus päätekijöitä on enemmän kuin yksi. Monissa kristillisen kirjallisuuden "perustapauksissa" (katekismukset, virsikirjat, Raamatut, kirkkokäsikirjat ymv.) tekijöiden nimiä ei yleensä ole mielekästä merkitä lainkaan.

Julkaisuvuosi: Kirjan julkaisuvuosi selviää yleensä teoksen nimiölehdeltä, mutta paljon on tapauksia, joissa se on merkitty teoksen loppuun tai julkaisuvuosi puuttuu kokonaan. Tähän kohtaan on tarkoitettu merkittäväksi nimenomaan se vuosi, jolloin kyseinen kappale on julkaistu; ei siis välttämättä sitä vuotta, jolloin nimike on julkaistu ensimmäisen kerran. Jos tarkkaa julkaisuvuotta ei saa selvitettyä edes Finnasta, tähän kohtaan voi jättää myös oman arvionsa julkaisuvuodesta.

Kuvaus: Tähän kohtaan voi kirjoittaa kaiken sen haluamansa lisätiedon, jota onnistuu saamaan kirjasta selville. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi muut julkaisutiedot (kustantaja, kustannuspaikka, painos, sivumäärä, suomentaja jne.) sekä kirjan sidosasu ja se, millaisessa kunnossa kirja on. Erityisesti vanhemman kirjallisuuden kohdalla on mielekästä myös merkitä, milloin teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran ja monesko painos on kysymyksessä. Erityisen arvokasta tietoa on ovat tietenkin tiedot, jotka liittyvät juuri kyseiseen kirjan kappaleeseen; mistä ja milloin se on hankittu, onko kirjan sivuilla kiinnostavia huomautuksia jne. 

Sijainti: Voi olla mielekästä kehittää kirjojen säilytyspaikoille lyhenteet. Voit lisätä näistä tiedon esimerkiksi solun kommenttina kohtaan E4. Jos kirjat on merkitty tunnuksin, voisi tähän kohtaan merkitä myös sen.

Arvo : Meillä on tapana mitata asioiden arvoa rahassa, vaikka on tietenkin samaan aikaan selvää, että rahan mittari ei missään nimessä kerro totuutta historian, kertomusten ja identiteettien arvosta. Vanhemman kirjallisuuden "arvon" arvioinnin kohdalla kannattaa kääntyä esimerkiksi Kansalliskirjaston puoleen. Teoksen hinta-arvoon vaikuttavat mm. sen harvinaisuus, sidosasu, sisältö ja kunto. Voit tutustua laatimaamme Kirjan ystävän oppaaseen (julkaistaan myöhemmin). Käyttökirjallisuuden kohdalla voi olla ehkä mielekästä merkitä hinta-arvio siltä varalta, että kirja esimerkiksi hukkuisi. Joskus hinta-arvo voi olla kirjan varsinainen hankintahinta, joskus taas muu esimerkiksi kirjan korvaamiseen riittäväksi katsottava summa.

4.  Voit lisätä uusia rivejä helposti raahaamalla taulukkoa alaspäin oikeasta kulmasta (F32). Taulukot on muutenkin täysin vapaasti muokattavissa. Käyttökirjallisuuden pohjaan olemme lisänneet esimerkinomaisesti sarakkeen sen tiedon lisäämiseksi, onko kirja lainassa. Voit myös järjestää rivejä esimerkiksi tekijän (B4) tai julkaisuvuoden (C4) mukaan.