Aapinen (1629)

Agricolan Abc-kirjan (3. p. 1559) jälkeen seuraava säilynyt suomenkielinen aapiskatekismus* tunnetaan vuodelta 1629. Selkeästi erottuvaa nimeä kirjalle ei ole nimiösivulla annettu, vaan julkaisu alkaa suoraan aakkosten luettelolla (A A a b c d e f ff g h i k l m...); osuvin nimitys on siten aapinen. Aapista tunnetaan säilyneenä ainoastaan yksi kappale ja sitä säilytetään Ruotsin kansalliskirjastossa (Kouri 1984, 19). Seuraava tunnettu aakkoset sisältävä katekismus on vasta Gezeliuksen Yksi paras lasten tavara (1666). 

Aapisen tekijästä ei ole säilynyt varmoja tietoja. Eräs mahdollisuus on, että aapisen laatimisesta vastasi Turun piispa Ericus Erici Sorolainen (k. 1625) jo vuosia aiemmin. Aapinen sopisi hyvin Sorolaisen "kansanopetus- ja kustannusohjelmaan", johon kuuluivat myös jo varttuneemman väen opetukseen suunnattu 120-sivuinen Vähä katekismus (n. 1614), 506-sivuinen Katekismus (1614) sekä kaksiosainen, yhteensä 2246-sivuinen Postilla (1621-25). Sorolaisen Postillan ensimmäisen osan esipuheessa on mahdollisesti viittaus myös omaan aapiskatekismukseen: "...sillä nyt enin joukko on oppinut lukemaan katekismuksen (>Aapinen?) ja jollakin muotoa sen ymmärtänyt niistä kysymyksistä ja vastauksista , jotka sekä siihen suurempaan (>Katekismus) että vähempään katekismukseen (>Vähä katekismus) ovat sisälle vedetyt." Sorolaisen Vähä katekismus ei sisällä katekismuksen pääkappaleita ilman selityksiä, joten sitä ei liene tarkoitettu "katekismuksen lukemiseen". Lisäksi on huomattu, että vuoden 1629 aapisen kieli vastaa hyvin pitkälti Sorolaisen katekismusten muotoiluja karjalaisine murrepiirteineen (ks. Laine 1997). Joka tapauksessa on todennäköistä, että Agricolan Abc-kirjan vuoden 1557 painoksen ja säilyneen vuoden 1629 aapisen väliseen aikaan on mahtunut yhden tai kahden aapiskatekismuksen painaminen. 

Aapisen kolmen ensimmäisen pääkappaleen järjestys on edeltäjistään poikkeava. Kaikkien aiempien säilyneiden suomenkielisten katekismusten (Agricola n. 1543 – Finno n. 1583 – Simon Carelius 1607 – Sorolainen n. 1614 – Sorolainen 1614 – Canutus Carelius 1628) järjestyksenä oli Lutherin Vähä katekismuksen tapaan ollut (1) kymmenen käskyä, (2) uskontunnustus, (3) Isä meidän. Aapisessa alun järjestys on käännetty päälaelleen: (1) Isä meidän, (2) uskontunnustus, (3) kymmenen käskyä. Rohkea ja kenties purnausta aiheuttanut muutos ottaen huomioon, että Lutherin Vähä katekismus oli luterilaisen kirkon tunnustuskirja, ja syy järjestykseen oli myös teologinen (ensin laki, sitten evankeliumi). Aapisen loppuun "uutuutena" on liitetty neljä rauhan rukousta, jo Agricolan messusta (1549) tuttu Oi puhdas Jumalan Karitsa -virren säkeistö sekä Finnon rukouskirjasta (1583) peräisin oleva iltarukous. Martti Parvio on selvitellyt (ks. Laine 1997), että aapisen rauhan rukoukset ovat peräisin (1) Finnon virsikirjasta (n. 1583; "Suo meille..."), (2) vuoden 1614 suomalaisesta käsikirjasta ("Jumala, anna..."), (3) vuoden 1548 ruotsalaisesta käsikirjasta ("Anna Herra...") sekä (4) Finnon rukouskirjasta ("Oi Herra Jumala..."). On tyypillistä, että 1500-1600-lukujen katekismukset Lutherin ruoka-, aamu- ja iltarukouksien jälkeen poikkesivat toisistaan. 

Vuoden 1629 aapinen julkaistaan tässä nykykielisessä kirjoitusasussa. Oikoluvussa on tällä kerralla säilytetty myös tekstin murreasua, koska se on viehättävä ja tyypillinen piirre juuri tälle aapiselle. Joitakin alkuperäisiä sanoja on merkitty hakasulkeisiin. Sivujako ja koristelu vastaavat kuta kuinkin alkuperäistä. 

* Aapiskatekismus = aakkoset ja ns. kanonisen katekismuksen tekstit ilman selityksiä sisältävä alkeisoppikirja, ts. lukemisen ja uskon "abc" eli "alkuoppi" eli "aapinen".

Luterilaisittain kanoninen katekismus sisältää 5-6 pääkappaletta: (1) kymmenen käskyä, (2) apostolisen uskontunnustuksen, (3) Isä meidän -rukouksen sekä (4) kasteen, (5) yleensä ripin ja (6) ehtoollisen asetussanat. 

Vanhoissa (koulu)aapisissa mukana ovat aina myös Lutherin ruoka-, aamu- ja iltarukoukset, ja yleensä muitakin rukouksia - kuten lasten rukouksia - sekä joskus raamatunkohtia, virren säkeistöjä ja/tai Herran siunaus.

Eri asia on Vähä katekismus – siitä lisää joskus myöhemmin.