Agricolan Abc-kirja – milloin? (2/2)

Agricolan Abc-kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta, mutta kolmen päälöydön perusteella kirjan rakenne ja sisältö ovat kuitenkin melko tarkkaan tiedossa. Kiehtovin Abc-kirjaa koskeva arvoitus koskeekin sen ajoitusta; minä vuonna kirja ilmestyi ensimmäisen kerran ja miltä vuosilta kolme kirjasta tehtyä löytöä ovat peräisin?

Säilyneet fragmentit

Vallalla olevan tulkinnan mukaan Agricolan Abc-kirjasta otettiin 1500-luvun kuluessa ainakin kolme painosta; ensimmäisen kerran kirja painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551 ja kolmas painos vuodelta 1559 (SKB 159-161).

Näistä oletetuista Abc-kirjan kolmesta painoksesta tunnetaan kustakin siis ainoastaan katkelmia. Ainoastaan toisesta painoksesta on tallella kokonainen nimiölehti ja ainoastaan kolmannesta painoksesta on säilynyt julkaisun kolofoni, eli merkintä painovuodesta 1559. Ensimmäisestä painoksesta tunnetaan vain neljä palasta (löytö 2), toisesta painoksesta kolme kappaletta sivuja 1-16 ja yksi kappale sivuja 1-12 (löytö 1) ja kolmannesta painoksesta kaksi kappaletta sivuja 17-24 (löytö 3). Lisäksi toisesta painoksesta on säilyneenä yksittäisiä sivuja yhteensä viidestä eri teoskappaleesta.

Abc-kirjan painosten määrä- ja ajoitusongelma kulminoituu kysymykseen, miltä vuodelta sivujen 1-16 ja 1-12 löytö on peräisin? Vain tästä painoksesta tunnetaan myös nimiölehden tervehdys Christiano Salutem ("kristittyä tervehtien"), jonka on yleensä tulkittu merkitsevän myös Agricolan omaa tervehdystä vuonna 1550 syntyneelle pojalle Kristianille ("Kristiania tervehtien"). Vain tällä perusteella löytö olisi siis ajoitettava vuosiin 1550-1557.

Kolme löytöä

Löytö 1. Abc-kirjaa luultiin jo kokonaan kadonneeksi, kunnes ensimmäinen löytö kirjasta tehtiin vuonna 1851. Löytö tapahtui Upsalassa "erään kirjan kansista" (Penttilä 1982). Kirjasta löytyi kolme kokonaista A-arkkia (s. 1-16; lisäksi yksi kappale s. 1-12), jotka sisältönsä puolesta merkitsevät kirjan alussa olevan aapisosuuden lisäksi katekismuksen pääosaa kymmenestä käskystä enkelin tervehdykseen/ehtoollisen sakramenttiin. Merkintä A-arkista liittyy kirjan rakenteeseen ja on eräänlainen ohjeistus kirjansitojaa varten, joka näin tiesi laittaa arkit ja niiden sivut oikeaan järjestykseen (A, Aii, Aiii...B, Bii, Biii...).

Löytö 2. Seuraava löytö tapahtui Tukholmassa vuonna 1904, jolloin vuonna 1546 sidotun asiakirjan kansista löydettiin kappaleita kirjan sivuista 1-2 ja 8-12 (Penttilä 1982; Penttilä mainitsee löydetyiksi sivuiksi jostain syystä myös s. 7-8). Nämä sisältävät riekaleet Abc-kirjan nimiösivusta ja ensimmäisestä aapissivusta sekä uskontunnuksesta ja Isä meidän -rukouksesta. Huom! Abc-kirjaa koskevassa keskustelussa käytettävä sivunumerointi on vasta myöhemmin luotu, ja löydön 2 sivujen palasissa - niistä puuttuvat sivujen alareunat - ei ole säilynyt edes arkkia koskevia merkintöjä.

Löytö 3. Kolmas merkittävä löytö Abc-kirjasta tehtiin Västeråsissa vuonna 1966, jälleen "erään kirjan kansista" (Penttilä 1982). Nyt löydettiin kaksi kokonaista B-arkkia, eli sivut 17-24, jotka sisältävät kirjan katekismuksen rukousosan sekä aapisen lukusanat. Kirjan kolofoniin on merkitty, että kyseinen painos on otettu Tukholmassa Amund Laurentssonilla ja siis vuonna 1559. Se siis tiedetään, että Abc-kirjasta otettiin uusi, mahdollisesti uudistettu painos kaksi vuotta Agricolan (k. 1557) kuoleman jälkeen.

Painosten ajoitusten arvoitus

Edellä sanottu kuvaa jo sitä, minkätyyppisestä pohdintojen viidakosta Abc-kirjan painosten ajoittamisen ongelmassa on kysymys. Aikalaisasiakirjoissa ei ole säilynyt mainintoja, milloin kirjaa olisi painettu uudestaan. Seuraavassa vielä lisää problematisointia ja pohdiskeluja siitä, miten Abc-kirjan painokset (ja kirjasta tehdyt löydöt) kannattaisi ajoittaa.

1. Agricolan Abc-kirja on painettu ensimmäisen kerran todennäköisesti vuonna 1543, viimeistään vuonna 1544, mahdollisesti kuitenkin jo ennen vuotta 1543. Agricola itse luettelee Psalttarinsa esipuheessa suomenkieliset kirjansa aikajärjestyksessä aloittaen Abc-kirjastaan. Koska tiedetään, että Agricolan seuraava kirja on vuodelta 1544 (Rukouskirja), on myös Abc-kirjan täytynyt ilmestyä ensimmäisen kerran viimeistään vuonna 1544. Yleensä oletetaan, että Agricola on painattanut kaikki kirjansa Amund Laurentssonilla. Laurentssonin tiedetään aloittaneen kirjanpainajana vuonna 1543, joten tällä perusteella Abc-kirja ei voisi olla tätä vuotta vanhempi, ja kirjan ensimmäinen painovuosi olisi todennäköisesti juuri 1543. Vuoden 1904 löytö voi joka tapauksessa hyvin olla peräisin tästä ensimmäisestä painoksesta. Tieto siitä, että Abc-kirja olisi painettu ensimmäisen kerran juuri Amund Laurentssonilla on kuitenkin epävarma. On myös esimerkiksi esitetty, että Agricola olisi aivan hyvin voinut painattaa Abc-kirjansa jo vuosia aikaisemmin opiskeluaikanaan Lyypekissä (tämän hypoteesin mainitsee myös Heininen (2007, 165), vaikka ei pidäkään sitä itse todennäköisenä).

2. Toinen painos Agricolan Abc-kirjasta otettiin aikaisintaan vuonna 1548/49, mahdollisesti vuonna 1551 ja viimeistään vuonna 1559. Miltä vuodelta vuoden 1851 löytö siis voisi olla peräisin? Periaatteessa vaikka vasta 1600-luvulta! Nimiösivun erikoismerkkien käyttöön rakentuvan kehyksen ja otsikkokoristeen delfiiniaiheen perusteella, voidaan pitää erittäin todennäköisenä, ettei julkaisu voi olla ainakaan vuotta 1548/49 vanhempi - vastaavanlaisia kehyksiä ja delfiiniaihe koristeena tunnetaan muualta vasta vuodesta 1548/49 alkaen (Abckiria: kriittinen editio, 2007, s. 38-39). Kaksi toisiinsa pyrstöistä kietoutunutta delfiiniä - jotka kyllä ensisilmäyksellä näyttävät kahdelta kaulakkain olevalta merihirviöltä - löytyy joka tapauksessa jo Agricolan vuoden 1549 käsikirjasta. 

Se, että Agricola olisi laatinut alkutervehdyksen nimileikin (Christiano Salutem) vuonna 1550 syntyneelle pojalleen Kristianille, on tietysti viehättävä kertomus ja myös mahdollinen totuus aiheesta. Tällöin viitataan mielellään "lisätodisteena" myös siihen, että Agricola on tarkastusmatkoillaan juuri noihin aikoihin ollut huolissaan myös kansan kristinopin taidoista (Heininen 2007, 168). Mutta toinen painos voi hyvin olla myös vuotta 1551 nuorempi. Sitäkin mahdollisuutta, että vuosien 1851 (A-arkki) ja 1966 (B-arkki) löydöt kuuluisivat samaan painokseen, ja olisivat siis molemmat vuosilta 1559, on tietenkin selvitelty. Vaikka jotkin typografiset seikat ehkä puhuisivatkin sen puolesta, että kyseessä olisivat eri painokset, ei mitään ratkaisevaa erottavaa seikkaa ole pystytty osoittamaan (Abckiria: kriittinen editio, 2007, s. 34-35). Tietoa siitä, minä vuonna sidotun kirjan kansista vuoden 1851 löytö aikanaan tehtiin, en ole onnistunut selvittämään.

3. Agricolan Abc-kirjasta otettiin 1500-luvulla mahdollisesti kolmaskin painos; tämä voi olla vuodelta 1559 ja on todennäköisesti viimeistään vuodelta 1574. Vuonna 1559 Amund Laurentssonilla julkaistu painos (löytö 3) on siis joka tapauksessa painettu kaksi vuotta Agricolan kuoleman jälkeen. Kirja painettiin tällöinkin varmaan käyttökirjaksi, mutta siinä voidaan halutessa nähdä myös muisto- ja juhlapainoksen tuntua. Agricola oli oman aikansa julkisuuden henkilö, ja Juustenin piispainkronikan maininnan perusteella tiedetään, että hänen hautajaisissaan Viipurissa oli paikalla Ruotsin arkkipiispa Laurentius Petri. Paavali Juusten todennäköisesti toimitti itse hautaan siunaamisen. Heininen (2007, 168) pohtii, että vuoden 1559 painoksesta olisi kenties vastannut Agricolan vanhin työtoveri, Turun kirkkoherra Canutus Johannis.

Mutta voisiko vuoden 1851 löytö olla arveltua (n. 1549-51) paljon nuorempi? Jos oletetaan, että kirja painettiin tällöinkin Amund Laurentssonin toimesta, sen täytyy joka tapauksessa olla ilmestynyt ennen vuonna 1575. Tänä vuonna Amund Laurentsson painoi viimeisenä kirjanaan Juustenin messun (Heininen 2007, 158). Viehättävä ja mahdollinen olisi esimerkiksi seuraavanlainen kertomus: tervehdys Christiano salutem on todella tervehdys Agricolan pojalle Kristianille, mutta sen on laatinut Turun piispa Paavali Juusten tervehdyksenä juuri tuolloin Saksassa isänsä jalanjäljissä opiskelleelle nuorukaiselle. Se, tiedetään, että vuonna 1574 Juusten toimitti omalla nimellään suomeksi myös katekismuksen - ehkäpä kadonneen Agricolan katekismuksen uudistetun painoksen? - joka ei kuitenkaan valitettavasti ole säilynyt. Vuonna 1575 Juusten toimitti siis painosta edellä mainitun messun käsikirjan, jota voidaan pitää uudistettuna painoksena Agricolan vuoden 1549 messusta. 

Juustenin (k. 1575), Kristianin (k. 1586) ja viimeistään Jacobus Finnon (k. 1588) kuoltua Mikael Agricolankin tähti sammui, kun kirkon johtoon astui uusi sukupolvi "joka ei Agricolasta mitään tiennyt"; siksikin voidaan pitää todennäköisenä, ettei mahdollinen kolmas painos ole ainakaan vuotta 1574 nuorempi. Tieto siitä, minä vuonna sidotun kirjan kansista vuoden 1851 löytö tehtiin, voisi siirtää vuotta, jona kyseinen painos viimeistään otettiin, taaksepäin.

4. Abc-kirjasta otettiin mahdollisesti 1500-luvulla enemmän kuin kolme painosta.

Kirjallisuus:

Abckiria: näköispainos Mikael Agricolan ABCkirian eri painosten säilyneistä katkelmista, toim. Aarni Penttilä, 1982. Helsinki.

Suomen kansallisbibliografia 1488-1700 (SKB), toim. Tuija Laine & Rita Nyqvist, 1996. Helsinki.

Simo Heininen, Mikael Agricola: elämä ja teokset, 2007. Helsinki.

Abckiria: kriittinen editio, toim. Kaisa Häkkinen, 2007. Helsinki.

Kiitos myös kansalliskirjaston henkilökunnalle keskusteluista ja monista asiantuntevista vastauksista kysymyksiini; mm. blogin alkuosan tiedot siitä, minkä verran Agricolan ABC-kirjasta on säilynyt katkelmia, on peräisin näistä keskusteluista.