Agricolan Rukouskirjan esipuherunot (1544)

08.04.2020

Agricolan Rukouskirja on toinen suomenkielinen kirja (olettaen, ettei Agricola julkaissut Abc-kirjan jälkeen erillistä katekismusta). Perinteinen pohdiskelujen aihe on ollut, missä määrin Agricola oli suunnitellut teoksensa myös ns. tavallisen kansan käsiin. Juustenin piispainkronikan maininta Agricolan rukouskirjasta, "joka joka päivä kuluu kaikkien suomalaisten käsissä", muistuttaa joka tapauksessa, että Agricolan rukouskirja oli hänen teoksistaan se, joka miellettiin myös yksityisempään hartauskäyttöön tarkoitetuksi. Kirkollinen ja yksityisempi käyttö eivät toki sulje toisiaan pois. Agricolan (ja Juustenin) aikaan kirjan todellisia käyttäjiä olivat lähinnä papit, mutta tämä ei merkitse sitä, ettei Agricola olisi Abc-kirjan tavoin myös Rukouskirjassaan pyrkinyt toteuttamaan visiotaan "lue siis, hyvä lapsi, tästä".

Agricolan Rukouskirjan ainoa perusteellinen monografia on tietääkseni edelleen Jaakko Gummeruksen kolmiosainen Mikael Agricolan rukouskirja ja sen lähteet (1955). Lyhyitä selostuksia kirjasta on toki olemassa kymmenittäin. Rukouskirjan varsinaista hartaudellista sisältöä eli rukouksia on julkaistu poimintoina myös nykykielellä. Esimerkiksi Agricolan juhlavuonna 2007 ilmestyi Suomen ev.lut. kirkkohallituksen kustantamana Jumalan aijnoen olcohon kijtos.

Saatteeksi

Ohessa Agricolan rukouskirjan neljä runomuotoista esipuhetta nykykirjaimin kirjoitettuna, mutta muuten kutakuinkin alkuperäisessä kieliasussaan.

Ensimmäinen, selvästi pisin runo sisältää Agricolan varsinaisen kehotuksen rukoilemaan. Esitys on myös rukouksen teologiaan liittyen kiintoisa dokumentti. Toinen, "Manaus pappien tykö" sisältää nimensä mukaisesti Agricolan kehotuksia papeille hoitaa huolellisesti virkaansa. Kolmas runo taas on ymmärrettävissa Agricolan pyrkimyksenä myös rohkaista pappeja työssään. Neljäs runo, "laittajita" eli työn moittijoita vastaan on Agricolan puolustus julkaista Rukouskirjansa. Mukana on myös jo keskiajalta tuttu huomautus, että katekismuksen kappaleet tulisi aina opettaa samalla tavalla, ts. siten kuin ne on kirjoitettu. 


Rukouskirjan muu sisältö

Ensi silmäyksellä Agricolan lähes 900-sivuinen rukouskirja muodostaa melko sekavan oloisen kokonaisuuden, johon edes teoksen oma 20-kohtainen sisällysluettelo ei anna kovinkaan paljon valaisua. Tarkemmin katseltuna rukouskirjan rakenne on kuitenkin melko selvä. Kirjan alussa oleva laajahko kalenteriosa muodostaa teoksen eräänlaisen alkuliitteen ja varsinainen rukouskirja alkaa vasta tämän jälkeen johdannolla (jossa myös esipuherunot sijaitsevat). Varsinainen rukouskirja jakaantuu sitten kolmeen pääosaan. Täten nähtynä avautuu myös Agricolan teokselle antama koko nimi Rukouskirja, Bibliasta, se on: molemmista testamenteista (1. osa), messuraamatusta (2. osa) ja muusta monesta (3. osa). 

Tältä Agricolan rukouskirjan sisällysluettelo voisi nykyasuisena suurin piirtein näyttää.

Motot ............ s. 2

Lähteet ............ s. 3

Kalenteri ............ s. 5

Johdanto ............ s. 81

Muutamat evankeliumitekstit | Esipuherunot | Kehotukset | Alkurukoukset

1. osa: Raamatulliset rukoukset ............ s. 117

Johdantorukoukset | Kansan syntien edestä | Vastoinkäymisten alla | Kiitosrukoukset

Psalmirukoukset | Hengen, ruumiin ja sielun tarpeiden edestä | Muita rukouksia

2. osa: Liturgiset rukoukset ............ s. 344

Kollehtarukoukset adventista palmusunnuntaihin | Herran Jeesuksen piinan muisto

Kollehtarukoukset pitkäperjantaista kirkkovuoden loppuun | Muita kollehtarukouksia

3. osa: Kirkolliset ja yksityiset rukoukset ............ s. 458

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen tykö | Ehtoollisrukoukset | Sananpalvelijoiden edestä

Matkamiesten edestä | Aamu- ja ehtoorukoukset | Vuodenaikojen rukoukset

Esivallan ja rauhan edestä | Moninaisten tarpeiden edestä

Rippirukoukset | Isä meidän | Terve Maria | Uskontunnustus | Litania | Loppurukouksia

Sisällysluettelo ............ s. 871

Painovirheet ............ s. 873

Rukouskirjaan sisältyvä idyllikuva papista saarnaamassa tarkkaavaiselle kirkkokansalle. Idylliä kuitenkin "särkee" kirkon ikkunasta näkyvä halkoja kantava mies.

Rukouskirja sisältää raamatullisissa rukouksissa kaiken kaikkiaan 40 psalmia. Tämä kuva harppua soittavasta Daavidista sijaitsee kuitenkin kohdassa, johon on poimittu Mooseksen ja Israelin lasten kiitosvirsi (2. Moos. 15).

Lähde: Mikael Agricola, Rucouskiria, 1544. Tukholma. Rukouskirjan esipuherunot nykykirjaimin: Mikael Agricola: Rukouskirja Bibliasta. Teoksessa toim. E. N. Setälä, V. Tarkiainen & Vihtori Laurila, Suomen kansalliskirjallisuus: IV, 1930. Helsinki. 

Skannaus, oikoluku, HTML: Martinkirja, 2020. Agricolan kielen modernisoinnin osalta on seurattu Suomen kansalliskirjallisuus IV -teoksen versiota, mutta tekstin taittoa on muutettu. Tekijänoikeudet: Seuraavien kirjoittajan tekijänoikeus on rauennut: Mikael Agricola. Tekstin tekninen stilisointi (fontin vaihtaminen, kielen modernisointi) ei synnytä uutta tekijänoikeutta. Kuvat: Kuvat on saatu screenshot-toiminnolla Kansalliskirjaston ylläpitämän Doria -julkaisuarkiston Agricolan rukouskirjasta (Rucouskiria). Public domain.