Hemminki Maskulaisen virsikirjan virret (1605/1607)

Yxi vähä suomenkielinen wirsikiria,

suomencocouxis Jumalata kijttä suomenkielellä, tehty m. Jacobilda Suomalaiselda, ja muild Suomen papeilda. 

Cunnjalisten herrain Turun pispan m. Erichin, ja capitularesten tiedhost ja suosjost, H. Hemmingin Maschun kirckoherran vaevall ja culutuxell, ensins präntätty Stocholmisa. 

Mutta nyt Herman Sulkin käskyst, Staffan Myllärin präntill uudhistettu Rostochis; vuona jälken Christuxe(n) syndymän 1607. 

Nimiösivun jälkeen vuoden 1607 painoksessa seuraa toisella sivulla auki kirjoitettuna raamatunkohta Kolossalaiskirje 3: 16-17 (otsikossa on merkitty väärin "Coloss. 2") ja Hemminki Maskulaisen alkutervehdysruno (lopussa nimimerkki H. H.). Sivulta kolme alkaa kuukausittain etenevä kalenteri (yhteensä 8 sivua), johon on merkitty mm. lukuisia pyhimysjuhlapäiviä ja joka  ansaitsisi aivan oman yksityiskohtaisen tarkastelunsa. Kalenterin alussa on koristenauha. Tämän jälkeen yhdellä sivulla (s. 11) seuraavat taulukkomuotoinen "joulun ja paaston laskiaisen välistä päivät/viikot", jonka alapuolelle on merkitty "kunkin vuosikauden kuun merkit" (pääsiäisen ajankohta vaihtelee ja perinteisen ajattelun mukaan se on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai) sekä virsikirjan sisällysluettelo "nämäd tästä kirjas löytän" (otsikot I–IX auki kirjoitettuina). Johdannon viimeinen sivu (s. 12) sisältää kaksi morsiushuoneen siunaustoimitukseen kuuluvaa rukousta – "morsian huonen siunaus" (morsiushuoneen siunausrukous) ja "molemitten ylidze" (hääpariin kohdistunut siunaus) – jotka molemmat sisältyivät jo Agricolan vuoden 1549 käsikirjaan (ks. Knuutila 1990, 566–585). Kyseinen toimitus suoritettiin vasta vihityn parin häätalossa ja siihen kuului lisäksi virrenveisuuta – oli tietenkin kätevää, ettei papin ei tarvinnut ottaa mukaansa kirkolta häätaloon mennessä lainkaan kirkkokäsikirjaa.

HUOM! Alla olevassa luettelossa virsien nimet on merkitty niiden alkusanojen mukaan, ja sanat on merkitty nykykielisessä asussa, yleensä täydennettyinä kokonaisiksi, mutta joskus heittomerkein´ varustettuna. Latinankielisiä väliotsikoita tai osuuksia ei ole merkitty. Otsikoiden tyyliä ja paikkoja on yhdenmukaistettu. Virsien numerointia ei Hemminki Maskulaisen virsikirjassa (1605/1607) ollut, mutta lehdet on numeroitu (1–223). Tarkemmin yksityiskohdista kiinnostuneen kannattaa katsoa alkuperäisteosta, joka on nähtävillä täällä.

Lyhenteet ja merkit:

JSV = Jaakko Finnon virsikirja (n. 1583)

HMV = Hemminki Maskulaisen virsikirja (1605/1607)

HM = Hemminki Maskulainen (Hemmingius Henrici Maschoensis, k. 1619)

* UUSI VIRSI! (virsi esiintyy ensimmäisen kerran virsikirjassa – ei siis vielä Finnon virsikirjassa; näitä 141)

(*) OSITTAIN UUSI VIRSI! (virressä selviä muutoksia aiempaan, Finnon virsikirjan virteen; näitä 6)

I Muutamat kiitosvirret Uudesta testamentista [1–9]

Myös Jaakko Finnon virsikirja (JSV) alkaa osastolla "muutamat kiitosvirret Uudesta testamentista" [JSV 1–5]. Hemminki Maskulaisen virsikirjassa (HMV) tähän osastoon on lisätty neljä uutta virttä [HMV 2, HMV 4, HMV 6, HMV 7]. 

Maarian kiitosvirsi

1. Minun sieluni suuresti ylistääpi Herraa. "Luuk. 1". Proosamuotoinen Marian kiitosvirsi. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 2. Viiimeinen säkeistö proosamuotoinen doksologia eli pieni kunnia. Laulun aiempi suomennos Mikael Agricolan Rukouskirjassa (1544).

* 2. Mun sieluni suuresti kiittää Herraa. "Se sama". UUSI VIRSI! Runomuotoinen Marian kiitosvirsi. Hemminki Maskulaisen muodostama virsi Marian kiitosvirren (Luuk. 1) ja edellisen virren pohjalta. Viimeinen säkeistö runomuotoinen doksologia eli pieni kunnia.

Sakariaan kiitosvirsi

3. Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala. "Luuk. 1". Proosamuotoinen Sakariaan kiitosvirsi. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 1. Viimeinen säkeistö doksologia eli pieni kunnia. Laulun aiempi suomennos Mikael Agricolan Rukouskirjassa (1544). 

* 4. Kiitetty ole Israelin Jumala. "Se sama". UUSI VIRSI! Runomuotoinen Sakariaan kiitosvirsi. Hemminki Maskulaisen muodostama virsi Sakariaan kiitosvirren (Luuk. 1) ja edellisen virren pohjalta. Viimeinen säkeistö doksologia eli pieni kunnia.

Simeonin kiitosvirsi

5. Laske nyt Herra sinun palvelijasi. "Luuk 2" (pitäisi olla Luuk. 1). Proosamuotoinen Simeonin kiitosvirsi. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 3. Viimeinen säkeistö doksologia eli pieni kunnia. Laulun aiempi suomennos Mikael Agricolan Rukouskirjassa (1544). 

* 6. Päästä nyt Herra palvelijasi. "Se sama". UUSI VIRSI! Runomuotoinen Simeonin kiitosvirsi. Hemminki Maskulaisen muodostama virsi Simeonin kiitosvirren (Luuk. 1) ja edellisen virren pohjalta. Viimeinen säkeistö doksologia eli pieni kunnia.

* 7. Rauhas ratki täältä nyt lähden. "Vielä se sama". Käytetty hautausvirtenä. UUSI VIRSI! Saks. Martti Luther 1524. Ruots. n. 1572. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä). Virren toisinto (eri käännös) vuoden 1614 kirkkokäsikirjassa (Kurvinen 1929, 20).

P. Ambrosiuksen ja Augustinuksen kiitosvirsi

8. O Jumala sinua me kiitämme. Proosamuotoinen Te Deum laudamus. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 4. Laulun aiempi suomennos Mikael Agricolan Rukouskirjassa (1544). Huom! Laulua ei tule sekoittaa ns. Hilariuksen kiitosvirteen.

9. O Jumala sinua kiitämme. "Se sama". Runomutoinen Te Deum laudamus. Muodostanut Jaakko Finno. JSV 5. Huom! Myöhemmin tämä virsi varustettiin usein virheellisesti otsikolla "P. Lutheruksen kiitosvirsi".

II Muutamat Daavidin psalmit virsiksi tehdyt [10–55]

Jaakko Finnon virsikirjassa psalmivirsiä on 16 [JSV 6–22]. Hemminki Maskulaisen virsikirjassa psalmivirsien osasto on huomattavasti laajempi [HMV 10–55]. Mukana on nyt 45 virttä, uusia virsiä on siis 29.

10. Autuas se kuin ei käyskele. Ps. 1. Suom. Jaakko Finno. JSV 6.

11. Miks kiukus pauhaavat [samovat] pakanat. Ps. 2. Jaakko Finno saksalaisen esikuvan pohjalta. JSV 7.

* 12. Suullansa tyhmät kyllä kerskaavat. Ps. 14. UUSI VIRSI! Saks. Martti Luther 1524. Ruots. ennen 1605. Suom. HM.

13. Herra kuka sun temppelissä [majasas]. Ps. 15. Suom. Jaakko Finno. JSV 8.

14. Olkoon Herra sulle laupias. Ps. 20. Jaakko Finno ruotsalaisen esikuvan pohjalta. JSV 9.

* 15. Kristus kuoleman kivuissa [kivuis] sanoi. Ps. 22. UUSI VIRSI! Saks. Burkhard Waldis 1553. Ruots. 1572. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä). Vuoden 1701 virsikirjassa "Kristus kuoleman kivus´ sanoi" (nro 37).

16. Mitä silloin taitaa puuttuu? Ps. 23. Suom. Jaakko Finno. JSV 10.

* 17. Tykös´ Jumala ikävöitsen aina. Ps. 25. UUSI VIRSI! Saks. Andreas Knopken 1527. Tanks. 1533. Ruots. 1594. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 18. Päälles´ minä Herra uskallan. Ps. 31. UUSI VIRSI! Saks. Adam Reusner 1533. Ruots. 1601. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 19. Ällös [aelvos] sinä pahakses panko. Ps. 37. UUSI VIRSI! Saks. Ludwig Hetzer ennen 1529. Mukaillen ruots. Olaus Petri 1536. Pienin muutoksin suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 20. Autuas auttaa köyhää vaivast´. Ps. 41. UUSI VIRSI! Ruots. 1572. Suom. HM.

* 21. Veisaan yhdestä korkeasta kuninkaasta. Ps. 45. UUSI VIRSI! Ruots. 1572. Suom. HM.

* 22. Kuin kirkkaasti kointähti koittaa. "Se sama toisin: uskovaisten sieluin halu Kristuksen jälkeen". Ps. 45. UUSI VIRSI! Saks. Philipp Nicolai 1599. Suom. HM. Vuoden 1701 virsikirjassa juhlavirsi Kristuksen syntymästä (nro 128).

23. Meidän linnamme on Jumala taivaast´. Ps. 46. Lutherin taisteluvirsi "Jumala ompi linnamme". Suom. Jaakko Finno. JSV 11.

* 24. Linna luja on Jumala. "Se sama samalla nuotilla. P. M." Ps. 46. UUSI VIRSI! Saks. Martti Luther n. 1528/1546. Mukaillut ja uud. suom. Pietari Melartopaeus psalmin 46 ja Lutherin taisteluvirren "Jumala ompi linnamme" pohjalta ennen 1605 (toisinto; aikaisempi versio JSV 11 / HMV 23).

Virren laatija, turkulainen Pietari (Petrus Henrici) Melartopaeus (n. 1550–1610) opiskeli Rostockissa ja Wittenbergissä ja toimi tämän jälkeen useita vuosia Strängnäsin koulun opettajana ja rehtorina. Turun tuomiorovastiksi hänet nimitettiin vuonna 1594 ja hän hoiti tätä tehtävää vuoteen 1605. Elämänsä viimeiset vuodet Melartopaeus toimi Mariestadin superintendenttinä.

Turun tuomiorovasti ja siten tuomiokapitulin jäsen Pietari Melartopaeus oli tärkeässä roolissa Hemminki Maskulaisen virsikirjan aikaansaamisessa, ja hän ilmeisesti toimi myös virsikirjahankkeen varsinaisena alkuunpanijana. Virsikirjaan tuli viisi Melartopaeuksen laatimaa virttä. Näistä neljä ovat mukaelmia (toisintoja) aikaisemmista Jaakko Finnon virsikirjan virsistä [HMV 24, 136, 156, 160], ja yksi on Melartopaeuksen itsenäisesti laatima (HMV 161). Hemminki Maskulaisen puoliso oli Pietari Melartopaeuksen serkku. – Ks. esim. Paarma 1980, 262.

* 25. Jumala on meidän väkevä apumme. "Vielä se sama". Ps. 46. UUSI VIRSI! Saks. Sebastian Heyden n. 1537. Ruots. ennen 1605. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

26. Armahda päällemme [päälläm] Jumala. Ps. 51. Suom. Jaakko Finno. JSV 12. Vuoden 1701 virsikirjassa "Armahda päällen´ Jumala" (nro 55).

* 27. Ole armollinen mulle Jumala. "Se sama". Ps. 51. UUSI VIRSI! Saks. Matthäus Greiter 1525. Ruots. Laurentius Petri Nericius 1567. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 28. Miksi kerskaat väkevä sankari. Ps. 52. UUSI VIRSI! Ruots. Laurentius Petri Nericius 1567. Mukaillen suom. HM.

* 29. Oletteko te mykät niin ratki. Ps. 58. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen muodostama virsi (esikuvaa ei tunneta).

30. Jumala päällemme armahtakoon. Ps. 67. Suom. Jaakko Finno. JSV 13. 

* 31. Auta minua Jumalani tässä tuskassa. Ps. 69. UUSI VIRSI! Hemminkin Maskulaisen muodostama virsi ruotsalaisen esikuvan pohjalta (vain virren muoto).

* 32. Ah Jumala, kuin nurinkurisesti [edhestaesen] käy. Ps. 73. UUSI VIRSI! Saks. Bartholomeus Ringwaldt 1586. Suom. HM.

* 33. Hädässä huudan ja etsin Herraa. Ps. 77. UUSI VIRSI! Saks. 1564. Mukaillen suom. HM.

* 34. Herra kansas´ perittäväs´ päällä [Herra cansas perittäväs pääll]. Ps. 79. UUSI VIRSI! Saks. Johann Freder 1546. Ruots. 1562. Mukaillen suom. HM. Virren alkusanojen merkitys ei avaudu itselle (kansasi perillistesi?).

35. Jumala seisoo [seiso] jumalten seas´. Ps. 82. Suom. Jaakko Finno. JSV 14. Vuoden 1701 virsikirjassa "Jumala seisoo jumalain seas´" (nro 67).

* 36. Herra kuin armollinen olit. Ps. 85. UUSI VIRSI! Ruots. 1572. Pienin muutoksin suom. HM.

* 37. O Herra Jumala taivaast´. Ps. 90. UUSI VIRSI! Ruots. Laurentius Petri Nericius (?) 1567. Pienin muutoksin suom. HM.

* 38. Joka korkeimman turvissa istuupi. Ps. 91. UUSI VIRSI! Saks. Burkhard Waldis 1553. Ruots. Laurentius Petri Nericius 1567. Pienin muutoksin suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 39. Ain´ veisatkaamme Herralle. Ps. 95. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen muodostama virsi ruotsalaisen ja ehkä saksalaisen esikuvan pohjalta (osin itsenäinen).

* 40. Minun sieluni kiittää Herraa. Ps. 103. UUSI VIRSI! Saks. Burkhard Waldis 1553. Ruots. Laurentius Petri Nericius 1567. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

41. Minun sieluni kiittää Herraa. "Se sama toisin". Ps. 103. Suom. Jaakko Finno. JSV 15.

* 42. Kristus vastaan vihollisians´. Ps. 109. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen muodostama virsi (esikuvaa ei tunneta). Virressä on ankara tuomionjulistus Kristuksen vihollisille, ja se ei ole päässyt vuoden 1701 virsikirjaan jyrkän sisällyksensä takia (Kurvinen 1929, 324).

43. Sanoi Herra asuva taivaas. Ps. 110. Suom. Jaakko Finno. JSV 16. 

* 44. Autus se kuin pelkää Herraa. Ps. 112. UUSI VIRSI! Ruots. Laurentius Petri Nericius 1567. Suom. HM.

* 45. Halleluja [alleluja] ilol´ lujal´. Ps. 117. UUSI VIRSI! Saks. Burkhard Waldis 1553. Suom. HM (loppusäkeistö omaa).

46. Koska murhe ja vaiva päälleni käy. Ps. 120. Suom. Jaakko Finno. JSV 17.

47. Jos ei Herra auta meitä. Ps. 124. Suom. Jaakko Finno. JSV 18.

48. Jos ei Herra rakenna huonetta. Ps. 127. Suom. Jaakko Finno. JSV 19.

* 49. Ellei kartanoita ja taloja. "Sa sama samalla nuotilla". Ps. 127. UUSI VIRSI! Saks. Burkhard Waldis 1527/1553. Tansk. n. 1553. Suom. HM (suomennettu tanskankielestä).

50. Autuas se kuin pelkää Herraa. Ps. 128. Suom. Jaakko Finno. JSV 20. Virsi myös vuoden 1614 kirkkokäsikirjassa (Kurvinen 1929, 20).

51. Sinun tykös´ Herra tulen. Ps. 130. Suom. Jaakko Finno. JSV 21.

* 52. Yhdessä [ynnä] yksi yhteys. Ps. 133. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi (esikuvaa ei tunneta).

* 53. Herra sinä mun tutkit tiedät [tiennet]. Ps. 139. UUSI VIRSI! HM:n mudostama virsi ruotsalaisen esikuvan pohjalta.

* 54. Suun´, sydämen´, sielun´ kiittäköön. Ps. 146. UUSI VIRSI! Saks. Johann Freder 1562. Ruots. ennen 1605. Pienin muutoksin suom. HM.

55. Jerusalem pyhä kaupunki. Ps. 147. Suom. Jaakko Finno. JSV 22.

III Muutamat evankeliumit virsiksi tehdyt (56–71)

Jaakko Finnon virsikirjassa evankeliumivirsiä on ainoastaan neljä [JSV 23–26], Hemminki Maskulaisen virsikirjassa 16 [HMV 56–71]. Kokonaan uusia virsiä on siis 12. Yhteen virteen Maskulainen on lisännyt yhden säkeistön [HMV 61].

* 56. Kuin Jeesus kävi haahtehen. Matt. 8. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi (mahdollisesti esikuvan pohjalta). Vuoden 701 virsikirjassa "Kuin Jeesus astui haahteen" (nro 200). 

* 57. Kutsui Kristus: kaikki tykön´ tulkaatte. Matt. 11. UUSI VIRSI! Saks. 1530. Ruots. Laurentius Petri (?) 1567. Mukaillen suom. HM.

* 58. Kuin Jeesus vuorella kirkastui. Matt. 17. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi (mahdollisesti esikuvan pohjalta).

* 59. Yks kuningas tahtoi tiliä tehdä [lucuu laskee]. Matt. 18. UUSI VIRSI! Ruots. Olaus Petri 1536. Suom. HM.

* 60. Taivaan valtakuntaa on verrattu [vedett]. Matt. 20. UUSI VIRSI! Ruots. Petrus Benedicti 1572. Mukaillen suom. HM. 

(*) 61. Yks´ rikas mies väkevä työs´. Matt. 22. Suom. Jaakko Finno (säk. 1-14). Laulu latinaksi myös Piae cantiones -laulukirjassa (1582). JSV 23. OSITTAIN UUSI VIRSI! Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 15).

* 62. Kristikunta Kristukselle kihlattu. Matt. 25. UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi ilmeisesti tanskalaisen esikuvan pohjalta.

* 63. Te kristityt ylösherätkäätte. "Ibidem". Matt. 25. UUSI VIRSI! Saks. 1545 (tai 1560). Tansk. 1569. Ruots. 1572. Mukaillen ruotsinkielestä suom. HM. Virrestä on toisinto (eri käännös) Olaus Elimaeuksen virsikirjassa (1621).

* 64. Herodes häijynilkinen [häijyn elkinen]. Mark. 6. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi.

* 65. Kylväjä siemenens´ meni kylvämään. Luuk. 8. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi.

* 66. Ylpeys on vika sangen suuri. Luuk. 10. UUSI VIRSI! Ruots. Petrus Benedicti n. 1572. Suom. HM.

67. Jumalaa on verrattu miehen kaltaiseksi [Jumal ´ on vedet´ miehen verraks´]. Luuk 15. Suom. Jaakko Finno. JSV 24. Virsi tuhlaajapoikakertomuksesta.

* 68. Niin Jeesus puhui vertauksilla. Luuk 16. UUSI VIRSI! Ruots. Petrus Benedicti n. 1572. Mukaillen suom. HM.

69. Vaisatkaamme nyt rikkaast´ miehest´. Luuk. 16. Suom. Jaakko Finno. JSV 25.

70. Moni aviokäskyä moittii [laitta]. Joh. 2. Jaakko Finno saksalaisen esikuvan pohjalta. JSV 26.

* 71. Näin suuresti Jumala armahtanut on. Joh. 3. UUSI VIRSI! Saks. 1586. Mukaillen suom. HM.

IV Katekismus virsiksi tehty [72–107]

Jaakko Finnon virsikirjassa katekismusvirsien osastossa on 11 virttä [JSV 27–37], Hemminki Maskulaisen virsikirjassa 36 virttä. Suuri ero johtuu lähinnä siitä, että Maskulainen on sijoittanut tähän osastoon myös katekismuksen ns. rukousvirret [HMV 88–107], kun taas Jaakko Finnon virsikirjassa nämä esiintyvät peräkkäin vasta virsikirjan loppupuolella [JSV 87–96].

Jumalan kymmenen käskyä

72. Nämä [nämät] ne kymmenen käskyä ovat. Suom. Jaakko Finno. Jokaisen säkeistön lopussa kreikankielinen huudahdus "Kyrie eleison" (Herra, armahda). JSV 27.

* 73. Herra Jumala asuva taivaas. UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi tanskalaisen esikuvan pohjalta.

74. Se kuin tahtoo kristitty olla. Suom. Jaakko Finno. JSV 28. 

Uskontunnustus

75. Me uskomme yhden Jumalan päälle. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 29. Laulun aiempi suomennos ns. Westhin koodeksissa (n. 1546).

76. Se kuin tahtoo autuas olla. Jaakko Finnon virsi. JSV 30.

* 77. Me uskomme päälle yhden Jumalan. UUSI VIRSI! Saks. Sebastian Heyden 1545. Pienin muutoksin suom. HM.

Isä meidän

78. Isä meidän ylhääl´ taivaas´. Suom. Jaakko Finno. JSV 31.

79. O Herra Jumala armollinen Isä. Jaakko Finnon virsi. JSV 32.

* 80. O sinä meidän Isämme ylhäältä taivaasta. UUSI VIRSI! Saks. Ambrosius Moibanus 1525. Ruots. 1536/1567. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 81. Meidän Isämme sua rukoilemme. UUSI VIRSI! Saks. Symphorianus Pollio 1525. Tansk. 1529. Ruots. 1567. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

Kaste

82. Herra Kristus tuli Jordanille. Suom. Jaakko Finno. JSV 33.

Rippi eli synninpäästö

83. Kristus käski sanans´ saarnattaa. Jaakko Finnon virsi. JSV 34.

Kristuksen ehtoollinen

84. Jeesus Kristus lunastajamme. Suom. Jaakko Finno. JSV 35.

85. Kiittäkäämme Herraa Jumalaa ylhäältä taivaasta. Suom. Jaakko Finno. JSV 36.

* 86. Kehu kieleni, muista mieleni. UUSI VIRSI! Lat. Tuomas Akvinolainen 1263 (säk. 1-7). Mukaillen suom. HM (säk. 1-7). Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 8-12). Maskulainen korostaa luterilaista ehtollisoppia vastoin katolista ehtoolisen transsubstantaatio-oppia (Väinölä 1995, 516).

Katekismuksen summa

87. O kristityt nyt iloitkaamme. Jaakko Finnon saksalaisen esikuvan pohjalta. JSV 37.

Aamuvirret

88. Yö on nyt meiltä edes mennyt. Jaakko Finnon virsi. JSV 90.

89. Yö hirmuinen nyt hämmästyi [hämmästyi]. Jaakko Finno saksalaisen esikuvan pohjalta. JSV 91.

* 90. Kiitän sua Isä Jumala. UUSI VIRSI! Saks. Johann Kolrose n. 1535. Ruots. 1601. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 91. Nyt näemme siunatun päivän. UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi pohjoismaalaisten esikuvien pohjalta (alkupohjana vanha pohjoismainen "päivälaulu").

Ehtoovirret

92. Jumalan säädöksen [säädhyn] perästä. Suom. Jaakko Finno. JSV 92.

93. Kristus paiste kirkas päivä. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 93. Laulun aiempi suomennos Mikael Agricolan Rukouskirjassa (1544).

94. Kristus päivä on kädessäs´. "Se sama". Suom. Jaakko Finno. JSV 94. Laulun aiempi Mikael Agricolan Rukouskirjassa (1544; JSV:n suomennos on tehty eri lähteestä).

Koska valkia huoneeseen otetaan

95. O kaikkein kappalten luoja. Jaakko Finno latinalaisen esikuvan pohjalta (säk. 1-4, 8). Osin Jaakko Finnon virsi (säk. 5-7, 9). JSV 95.

Yhteiset aamu- ja ehtoovirret

* 96. Mun Jumalani, sua kiitän aina. UUSI VIRSI! Saks. Johann Freder 1552. Ruots. Petrus Johannis Gothus (?) 1567. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä). Virsi on kaksikäyttöinen; "ylitse yön (päivän)", "tänä päivänä (tänä yönä)".

* 97. Tänne Herra korvas´ kumarra. UUSI VIRSI! Saks. 1542. Mukaillen suom. HM. Virsi on kaksikäyttöinen; "tänä huomena (ehtoona)", "tänä yönä (päivänä)", "tänä päivänä (yönä)", "töihin (lepoon)". 

Kiitosvirret ruualle mennessä

98. Kaikkein luontokappalten silmät. Suom. Jaakko Finno. JSV 87.

Kiitosvirret ruuan jälkeen

99. Nyt Herraa ylistäkäämme vahvast´. Jaakko Finnon virsi (säk. 1-2, 5). Suom. Jaakko Finno (säk. 3-4). JSV 88.

* 100. Kiitetty ole Herra Jumala. UUSI VIRSI! Saks. 1550. Suom. HM.

101. O Jumala sun hyvyyttäsi kiitämme. Suom. Jaakko Finno. JSV 89.

* 102. Veisatkaamme sydämen pohjasta. UUSI VIRSI! Saks. ennen 1569. Ruots. 1580. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 103. Kiittäkäämme Herraa. UUSI VIRSI! Saks. Johann Horn n. 1544. Ruots. Petrus Johannis Gothus 1572. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

Matkustavaisten virret

* 104. Jeesuksen nimeen vaellamme. UUSI VIRSI! Saks. 1400-luvulla (säk. 1). Saks. 1561. Tansk. 1569. Suom. HM (suomennettu tanskankielestä).

105. Isä haltia maan (ja) taivaan. Jaakko Finnon virsi. JSV 96.

Purjehtivaisten virsi

* 106. Kristus sinä apuun ehdit [ehdhi]. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi (esikuvaa ei tunneta). 

Litania

107. Jumala taivaasta Isä hyvä. UUSI VIRSI! Saks. Johann Freder 1545. Ruots. 1567. Pienin muutoksin suom. HM.

V Joka pyhän kirkkovirret eli messuvirret [108–120]

Jaakko Suomalaisen virsikirjassa näitä messuvirsiä on yhteensä seitsemän [JSV 38–44], Hemminki Maskulaisen virsikirjassa 13 [HMV 108–120]. Ero johtuu lähinnä siitä, että Maskulainen on sijoittanut tähän osastoon myös ns. rauhanvirret [HMV 113, HMV 118, HMV 119, HMV 120], jotka Jaakko Finnon virsikirjassa esiintyvät vasta virsikirjan loppupuolella [JSV 84–86]. Rauhanvirteen "Suo meille rauha Herra nyt" Maskulainen on ottanut mukaan neljä uutta säkeistöä [HMV 119].

Kyrie eleison

108. Isä Jumala valtias Herra. Jaakko Finnon virsi (säk. 1-3). Suom. Jaakko Finno (säk. 4). JSV 38

Gloria en excelsis Deo

109. Ainoan Jumalan korkeudessa. Suom. Jaakko Finno. JSV 39.

Saarnan edellä veisut

110. O Pyhä Henki, tule nyt tänne. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 42. Virren 1. säkeistö myös vuoden 1614 kirkkokäsikirjassa (Kurvinen 1929, 20). Laulun aiempi suomennos ns. Westhin koodeksissa (n. 1546). Jokaisen säkeistön lopussa kreikankielinen huudahdus "Kyrie eleison" (Herra, armahda).

111. O laupias Isä Herra Jumala. Suom. Jaakko Finno. JSV 43.

Saarnan jälkeen

112. Ole kiitetty Isä Jumala. Mukaillen suom. Jaakko Finno saksalaisen virren pohjalta. JSV 44.

113. Varjele Jumala sinun sanas´. Suom. Jaakko Finno. Perinteisesti käytetty myös päätösvirtenä. JSV 86. Vuoden 1701 virsikirjassa rukousvirsi (nro 296).

Sanctus

* 114. Jesaja-profeetalle [Esaijall prophetall] tapahtui. UUSI VIRSI! Saks. Martti Luther 1526. Ruots. 1567. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä). Vuoden 1701 virsikirjassa juhlavirsi Kristuksen lihaantulemisesta (nro 108).

115. Pyhä on Isä Jumala. Mukaillen suom. Jaakko Finno saksalaisen virren pohjalta. JSV 40.

* 116. Tällä ajalla autuaalla ylistämme. UUSI VIRSI! Lat. keskiajalta. Tansk. 1529. Ruots. 1548/1553. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

Agnus Dei

117. O puhdas Jumalan Karitsa. Suom. Mikael Agricola 1549 (säk. 1). Uud. suom. Jaakko Finno (säk. 1). Osin Jaakko Finnon virsi (säk. 2-3). JSV 41. Virren ensimmäinen säkeistö myös Juustenin Pyhässä messussa (1575) ja vuosien 1614 ja 1629 kirkkokäsikirjoissa (Kurvinen 1929, 20, 26).

Rauhan edestä

118. O Herra kaikkivaltias. Muodostanut Jaakko Finno. JSV 84. Aiempi versio ns. Westhin koodeksissa (n. 1546). Pohjautuu rauhanantifoneihin Tua es potentia & Da pacem Domine.

(*) 119. Suo meille rauha Herra nyt. Muodostanut Jaakko Finno (säk. 1). JSV 85. Laulun aiempi suomennos ns. Westhin koodeksissa (n. 1546). Pohjautuu rauhanantifoniin Da pacem Domine. OSITTAIN UUSI VIRSI! Ruots. 1562 (säk. 2-5). Suom. HM (säk. 2-5). 

* 120. Herra ajallemme [aicanam] rauha anna [lain]. UUSI VIRSI! Saks. Wolfgang Köpfel 1533. Suom. HM.

VI Muutamat virret erityisistä [erinomaisist] juhlapäivistä [121–182]

Jaakko Finnon virsikirjassa juhlapäivien virsien osasto sisältää 30 virttä [JSV 45–74], Hemminki Maskulaisen virsikirjassa juhlavirsiä on 62 [HMV 121–182]. Jaakko Finnon uudelleen muotoileman paastovirren Maskulainen on sijoittanut juhlavirsien joukkoon [HMV 145], kun se Finnon virsikirjassa esiintyy opetusvirsien osaston viimeisenä virtenä [JSV 83]. Kolmeen virteen Maskulainen on tehnyt selviä muutoksia [HMV 142, HMV 145, HMV 171]. 

Kristuksen tulemisesta

* 121. Tule toivottu turva tänne. UUSI VIRSI! Lat. varhaiskeskiajalta (Aurelius Ambrosiuksen Veni, redemptor gentium). Saks. Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1536. Pienin muutoksin suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 122. Seurakunta iloitse. UUSI VIRSI! Tansk. 1500-luvulla. Ruots. n. 1600. Mukaillen ruotsinkielestä suom. HM.

Kristuksen sikiämisestä

* 123. Riemuita me mahdam´ vahvast´. UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi latinalaisen esikuvan pohjalta.

124. Iloitse kristikunta sydämestä. Suom. Jaakko Finno. JSV 73.

Kristuksen sikiämisestä ja syntymästä

* 125. Kunnioittakaamme Kristusta kuningasta. UUSI VIRSI! Lat. varhaiskeskiajalta (Caelius Seduliuksen A solis ortus cardine). Saks. Martti Luther 1524. Ruots. Olaus Petri 1536. Suom. HM (suomennettu latinasta ja ruotsista).

* 126. Tapahtui täällä, tämän [taaen] päivän päällä. UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi latinalaisen esikuvan pohjalta. Virressä on suuremmalla fontilla painettu säe "Jumala itse yhdeksi ihmiseksi täydeksi". Säe "Ihmiseksi siinnyt/syntynyt" sisältää kaksi vaihtoehtoa sen mukaan laulettiinko virttä Marian ilmestyspäivänä (siinnyt) tai jouluna (syntynyt).

Kristuksen syntymästä

127. Pyhä kristikunta iloitse. Suom. Jaakko Finno. JSV 48

128. Ole kiitetty Jeesus Kristus. Suom. Jaakko Finno. JSV 47. Jokaisen säkeistön lopussa kreikankielinen huudahdus "Kyrie eleison" (Herra, armahda).

129. Kristus alas astui taivaast´. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 46. Laulun aiempi suomennos ns. Westhin koodeksissa (n. 1546). Koko virsi: Kristus alas astui taivaast´ / ja syntyi neitseestä puhtaast´ / Hän päästi meidät suuresta vaivast´ / ja iankaikkisesta tuskast´. Vuoden 1701 virsikirjassa tämä laulu esiintyy enää vain "värssynä" eli kertosäkeenä edelliseen virteen (nro 118). 

130. Kaikki kristityt iloitkoon tällä juhlalla. Uud. suom. Jaakko Finno (latinalainen joulusekvenssin Laetabundus pohjalta). JSV 49. Laulun aiempi suomennos ns. Westhin koodeksissa (n. 1546).

131. Siit´ on meille iloinen aika. Suom. Jaakko Finno. JSV 45.

* 132. Enkeli paimenille puhui sanoil´ näillä. Lutherin lasten jouluvirsi "Enkeli taivaan lausui näin". UUSI VIRSI! Saks. Martti Luther 1535. Suom. HM. 

* 133. Enkeli ilmestyi taivaasta. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi. Laulun kertosäe: Eijaa laulakaa / lunastetut olette / kuoleman kadotuksesta.

* 134. Ratk´ riemuita me mahdam´. UUSI VIRSI! Lat. keskiajalta (säk. 1). Tansk. ennen 1605 (säk. 1, 4). Mukaillen tanskankielestä suom. HM (säk. 1, 4). Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 2-3, 5-6). Laulu latinaksi myös Piae cantiones -laulukirjassa (1582).

* 135. Lauluja nyt laulakaamme [laskecam]. UUSI VIRSI! Lat. keskiajalta. Mukaillen suom. HM. Laulu latinaksi myös Piae cantiones -laulukirjassa (1582).

* 136. In dulci jubilo. Nyt on iso ilo. Nimikirjaimet P. M. UUSI VIRSI! Ns. makaronilaulu. Latinalais-saksalainen versio n. 1400. Latinalais-ruotsalainen versio Piae cantiones 1582. Latinalais-suomalainen versio Pietari Melartopaeus ennen 1605 (toisinto; aikaisempi versio JSV 52 / HMV 137). Laulussa vuorottelevat latinan- ja suomenkieliset osuudet.

137. Ilon kanssa veisatkaamme. "Se sama." Suom. Jaakko Finno. JSV 52. Laulu latinaksi myös Piae cantiones -laulukirjassa (1582).

* 138. Meille taivaan korkea kuningas. UUSI VIRSI! Lat. 1400-luvulla (säk. 1-3). Suom. HM (säk. 1-3). Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 4-6).

* 139. Paitsi miehet, miehen Jumalan [Paidz miehet, miehen Jumalan]. UUSI VIRSI! Lat. 1400-luvulla. Ruots. ennen 1605. Pienin muutoksin suom. HM. Virren alkusanojen merkitys ei avaudu itselle (ilman miehiä, mieheksi Jumala?). Vuoden 1886 virsikirjassa virsi alkaa sanoin "Lihaan tuli Jumala" (nro 29).

* 140. Iloitkaamme siis kaikki. UUSI VIRSI! Ruots. 1586 (säk. 1-5, 7). Suom. HM (säk. 1-5, 7). Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 6).

141. Puer natus in Bethlehem. Piltin synnytti Bethlehem. Kaksikielinen. Suom. Jaakko Finno. JSV 50. Latinalais-ruotsalainen versio Piae cantiones -laulukirjassa (1582). Virressä vuorottelevat latinan- ja suomenkieliset osuudet.

(*) 142. Yksi lapsi syntyi Bethlehemis´. "Se sama". Suom. Jaakko Finno. JSV 51. OSITTAIN UUSI VIRSI! Uud. HM (latinankieliset säkeistöt poistettu).

143. O Jeesus Kristus kuin luonnon [luonon] sait. Suom. Jaakko Finno. JSV 53. Vuoden 1701 virsikirjassa "kuin luontom´ sait" (nro 110).

144. Kristus Jumalan poika. Suom. Jaakko Finno. JSV 54.

Paastosta

(*) 145. Niin kuin Herra kaikkein pyhin. Jaakko Finno saksalaisen esikuvan pohjalta. Jaakko Finnon paastovirsi. JSV 83. OSITTAIN UUSI VIRSI! Uud. HM (virteen sovitettu raittiuden aate – sana paasto esiintyy enää 1. säkeistössä; Kurvinen 1929, 302 (Väinölä 1995, 527-528). Hemminki Maskulaisen raittiusvirsi.

Kristuksen piinasta ja kuolemasta

* 146. Jumala auta, (että) minä taitaisin. UUSI VIRSI! Saks. Heinrich Müller 1524. Tank. 1553. Ruots. n. 1572. Mukaillen ruotsinkielestä suom. HM.

147. Kristuksen piinaa muistakaamme. Muodostanut Jaakko Finno. JSV 55. Aihe Mikael Agricolan Rukouskirjan (1544) Kristuksen kärsimysjuhlan seitsemästä rukoushetkilaulusta ("Isän viisaus, pyhä totuus" etc.).

148. Jeesus ristin päällä riippui. Suom. Jaakko Finno. JSV 56.

* 149. O Jeesus kuinkas olet piinattu. UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi pohjoismaalaisten esikuvien pohjalta. Maskulaisen piinavirsi, jota on pidetty hänen vaikuttavimpana luomuksenaan (Väinölä 1995, 521).

150. Voi meitä köyhiä syntisiä. Suom. Jaakko Finno. JSV 57. Vuoden 1707 virsikirjassa opetusvirsi nro 223 (ihmisen lankeemisesta ja lunastuksesta).

151. O ihminen ajattele aina. Suom. Jaakko Finno. JSV 58. Vuoden 1701 virsikirjassa evankeliumivirsi Matt. 6 (nro 212).

Kristuksen kuolleista ylösnousemisesta

* 152. Jeesus kuolleis´ ollessansa. UUSI VIRSI! Lat. keskiajalla. Saks. 1544. Mukaillen saksankielestä suom. HM (säk. 8-13, 17). Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 1-7, 14-16).

* 153. Kristus Karitsa pyhä piinattiin. UUSI VIRSI! Lat. Hermann Bonn 1542. Suom. HM. Laulu latinaksi myös Piae cantiones -laulukirjassa (1582).

* 154. Pääsiäispyhän pääsinpäivän. UUSI VIRSI! Lat. 600-luvulla. Mukaillen suom. HM.

155. Iloitkaamme pääsiäisjuhlasta. Suom. Jaakko Finno. JSV 59.

* 156. Pääsiäispäivää pitäkäämme. "Se sama vähän toisin. P. M." UUSI VIRSI! Lat. varhaiskeskiajalta (Ad caenam agni providi et stolis albis candidi). Ruots. Olaus Petri 1536. Mukaillut ja uud. suom. Pietari Melartopaeus ennen 1605 (toisinto; aiempi versio JSV 59 / HMV 155). Vuoden 1701 virsikirjassa "Pääsiäispäivää nyt pitäkäämme" (nro 163).

157. Kristus kuin kuoletettiin. Suom. Jaakko Finno. JSV 60. 

158. Kristus nous´ ylös kuoleman haudast´. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 61. Laulun aiempi suomennos ns. Westhin koodeksissa (n. 1546). Koko virsi: Kristus nous´ ylös kuoleman haudast´ / ja päästi maailman perkeleen paulasta. / Siis me nyt vahvasti iloitkaamme / ja Jumalalle kitos veisatkaamme. Kyrie eleison. Vuoden 1701 virsikirjassa tämä laulu esiintyy enää vain "värssynä" eli kertosäkeenä virteen Jeesus Kristus uhriks´ meille (nro 118).

159. Jeesus Kristus uhriks´ meille. Uud. suom. Jaakko Finno (latinalaisen pääsiäissekvenssin Victimae paschali laudes pohjalta). JSV 62. Suom. Laulun aiempi suomennos ns. Westhin koodeksissa (n. 1546). 

* 160. Jeesus Kristus vissist´ vahvast´. "Se sama. P. M." UUSI VIRSI! Lat. Wipo Burgundilainen 1000-luvulla. Mukaillut ja uud. suom. Pietari Melartopaeus ennen 1605 (toisinto; aikaisempi versio JSV 62 / HMV 159). Laulun aiempi suomennos ns. Westhin koodeksissa (n. 1546). 

* 161. Jeesus nous´ kuolleist´ ylös. "Surrexit Christus hodie. P. M." UUSI VIRSI! Pietari Melartopaeus latinankielisen esikuvan pohjalta ennen 1605 (alkusäettä ja muodollista rakennetta lukuunottamatta aivan itsenäinen; Kurvinen 1929, 358). Jokaisen säkeen jälkeen lauletaan "Halleluja, kiitos luojan". Melartopaeuksen ainoa alkuperäinen virsi.

* 162. Iloisesti Jeesukselle. UUSI VIRSI! Saks. Johannes Agricola (?) 1524. Tansk. 1529. Ruots. 1567. Suom. HM (suomennettu joko tanskan- tai ruotsinkielestä).

163. Jeesus Kristus sielun turva. Suom. Jaakko Finno. JSV 63. Jokaisen säkeistön lopussa kreikankielinen huudahdus "Kyrie eleison" (Herra, armahda).

Kristuksen taivaaseen ylösastumisesta

164. Kristus kuin edestämme kuoli. Jaakko Finno saksalaisen esikuvan pohjalta. JSV 64.

165. Jeesus meidän lunastuksemme. Suom. Jaakko Finno. JSV 66.

* 166. Jeesus Isänsä tahdon täytti täällä. UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi latinalaisen esikuvan pohjalta.

* 167. Jeesus täältä voiton kunnian kanssa. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi latinalaisen esikuvan pohjalta.

Pyhästä Hengestä

* 168. Herran Henki ilman alkua [ilman alust]. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi (esikuvaa ei tunneta). Elias Lönnrotin ehdotuksessa virren alku "Se Herran Henki ijäinen" (Kurvinen 1929, 361).

* 169. Kristus oppians´ ilmoittamaan. UUSI VIRSI! Lat. 1400-luvulla. Saks. 1587 (tai 1582). Suom. HM (1-4, 6: suomennettu latinankielestä). Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 5.)

170. Kristus astui ylös taivaaseen. Suom. Jaakko Finno. JSV 65. Koko virsi: Kristus astui ylös taivaaseen / sieltä lähetti meille tänne alas / Pyhän Hengen lohduttajan / kristikuntaa vahvistamaan. Kyrie eleison. Virsi soveltui laulettavaksi sekä helatorstaina että helluntaina (Väinölä 1995, 522-533).

(*) 171. Kristus taivaaseen ylös meni. Suom. Jaakko Finno (säk. 1-9, 14-15). JSV 67. OSITTAIN UUSI VIRSI! Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 10-13).

172. Tule Pyhä Henki luoja. Uud. suom. Jaakko Finno. JSV 68. Laulun aiempi suomennos Mikael Agricolan Rukouskirjassa (1544). Virsi myös vuoden 1614 kirkkokäsikirjassa ja 1. säkeistö vuoden 1629 kirkkokäsikirjassa (Kurvinen 1929, 20, 26). 

* 173. Tule Luoja lohduttaja. "Se sama vähän toisin". UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi osittain edellisen virren pohjalta. 

* 174. O Pyhä Henki tule tänne. UUSI VIRSI! Lat. keskiajalta (helluntaisekvenssi Veni Sancte Spiritus, reple). Suom. ns. Westhin koodeksissa n. 1546 (proosamuotoinen). Uudestaan muodostanut HM (runomuotoinen). Koko virsi: O Pyhä Henki tule tänne / uskollisten sydämet täyttämään / niihin palava rakkaus sytyttämään / Sinä kuin kokoat kansoja kaikkinaisista kielistä / kristinuskon yhteyteen yksimieliseen [yximielisestä]. Jumalan olkoon kiitos iankaikkisesti.

* 175. Tule Pyhä Henki Herra Jumala. "Se sama pidemmältä". UUSI VIRSI! Lat. keskiajalta. Saks. uud. Martti Luther 1524. Ruots. 1567 (tai 1562). Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä). Jokaisen säkeistön lopussa "Halleluja, kiitos Luojan".

Pyhästä kolminaisuudesta [colmyxydhest]

176. Isä Jumala taivaasta. Suom. Jaakko Finno. JSV 69.

177. O Herra Jumala taivaasta. Suom. Jaakko Finno. JSV 70.

Enkeleistä

178. O Herra Jumala kuin kaikki olet luonut. Jaakko Finno latinalaisen esikuvan pohjalta. JSV 71.

* 179. Armon liiton enkeli. UUSI VIRSI! Todennäköisesti Hemminki Maskulaisen virsi (esikuvaa ei tunneta).

Apostoleista

180. Riemuitkoon maa (ja) taivas vahvast´. Suom. Jaakko Finno. JSV 74.

Marttyyreistä

* 181. Kaikki kuin Kristusta kunnioitti. "Sap. 5" (Viisauden kirja 5). UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi (esikuvaa ei tunneta).

Kaikista pyhistä

182. Kristus maailman Vapahtaja. Suom. Jaakko Finno. JSV 72.

VII Muutamista kristillisistä opinkappaleista [183–194]

Jaakko Finnon virsikirjassa opetusvirsiä on yhdeksän [JSV 75–83], Hemminki Maskulaisen virsikirjassa 12 [HMV 183–194]. Jaakko Finnon opetusvirsiin kuuluvan paastovirren [JSV 83] Maskulainen on sijoittanut juhlavirsien osastoon [HMV 145]. Sen sijaan Jaakko Finnon suomentaman virren O kristikunta morsian puhdas, joka Finnon virsikirjassa on samoin opetusvirsien osastossa [JSV 82], Maskulainen on sijoittanut vasta virsikirjansa loppupuolelle [HMV 211].

Luomisesta ja synnin alusta

183. O Herra kuin asut taivaassa. Suom. Jaakko Finno. JSV 75.

Perisynnin pahuudesta ja sen alta pääsemisestä Kristuksen avulla [sen alda Christuxen auust]

* 184. Adam (ja) Eeva alussa syntiä teki. Yläingressissä "Jumalan neuvo ihmisen lunastuksesta". UUSI VIRSI! Tanks. Hans Christenson Sthen n. 1589. Mukaillen suom. HM.

* 185. Ihmisen luonto turmeltu on. Yläingressissä "Ihmisen lankeemisesta ja lunastuksesta". UUSI VIRSI! Saks. Lazarus Spengler 1524. Ruots. 1543. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

Vanhurskaudesta

186. Jumala suuresta hyvyydestä. Suom. Jaakko Finno. JSV 76.

Kristuksen hyvistä töistä

187. Nyt kaikki kristityt iloitkaatte. Mukaillen suom. Jaakko Finno saksalaisen ja ruotsalaisen virren pohjalta. JSV 77.

Jeesuksen nimestä

188. Kiitetty olkoon Jeesuksen nimi. Suom. Jaakko Finno. JSV 78. Myöhemmissä virsikirjoissa usein juhlavirsien osastossa (Uusivuosi/Jeesuksen nimi).

Jumalan sanan voimasta ja ylenkatsomisesta

189. Iloitkaatte nyt tähän aikaan. Suom. Jaakko Finno. JSV 79.

190. O Herra sun pyhä sanas´. Suom. Jaakko Finno. JSV 80.

* 191. Sinun pyhä sanas´ o Jumala. "Samalla nuotilla". UUSI VIRSI! Saks. Anarg von Wildenfors 1526. Ruots. Olaus Petri 1536. Pienin muutoksin suom. HM. 

192. O Herra Jumala taivaasta. Suom. Jaakko Finno. JSV 81. Vuoden 1701 virsikirjassa psalmivirsi Ps. 12. (nro 30).

Jumalan edessä murehtimisesta meidän elatuksestamme

* 193. Jumalan päälle panen turvani. UUSI VIRSI! Saks. Ambrosius Lobwasser 1579. Mukaillen suom. HM.

Jumalan hyvistä töistä

* 194. Jumalaa kiittää aina [yli aica] mahdam´. UUSI VIRSI! Saks. Bartholomeus Ringwaldt 1586. Pienin muutoksin suom. HM.

VIII Häävirret [195–200]

Jaakko Finnon virsikirjassa ei ole lainkaan häävirsien osastoa; mukana on kuitenkin häätalon virsi Jumala kuin kaikki loi, jonka Finno on sijoittanut katekismuksen ns. rukousvirsien jälkeen [JSV 97].

195. Jumala kuin kaikki loi. Suom. Jaakko Finno. JSV 97. Virren toisinto (eri käännös) vuoden 1614 kirkkokäsikirjassa (Kurvinen 1929, 20).

* 196. Jumala asetti aviokäskyn. UUSI VIRSI! Todennäköisesti Hemminki Maskulaisen virsi (esikuvaa ei tunneta).

* 197. Autuaan onni on. UUSI VIRSI! Saks. Johann Mathesius 1563 (säk. 1-2). Mukaillen suom. HM (säk. 1-2). Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 3-6).

* 198. Kuin Kristus seurakuntaansa rakastaa. UUSI VIRSI! Hemminki Maskulaisen virsi (esikuvaa ei tunneta).

* 199. Itse Isä asetit armosta. UUSI VIRSI! Ruots. Torstenius Johannis R. 1604. Mukaillen suom. HM.

* 200. Itse Jumala alussa tiedän. UUSI VIRSI! Todennäköisesti Hemminki Maskulaisen virsi (esikuvaa ei tunneta).

IX Valitusvirret ynnä lohdutusten kanssa [201–241]

Jaakko Finnon virsikirja päättyy valitusvirsien osastoon, jossa on kuitenkin ainoastaan neljä virttä [JSV 98–101]. Tämä osasto on siis huomattavasti laajempi Hemminki Maskulaisen virsikirjassa [HMV 201–237/242]. Maskulaisen virsikirjan ensimmäisessä painoksessa (1605) virret 238–242 kuuluvat ns. liitevirsiin, koska ne on sijoitettu vasta lopun virsiluettelon jälkeen (Kurvinen 1929, 381–383). Vuoden 1607 painoksesssa virsien luettelo on sijoitettu vasta virren 241 jälkeen (varsinaisia liitevirsiä ei siis enää ole) ja teoksesta puuttuu viimeinen virsi Ota pois Jumala päältämme julma vihas [HMV 242]. Virteen "O Jumala kenen edessä valitan" Maskulainen on lisännyt yhden säkeistö [HMV 223].

Synnintunnosta ja sen tunnustuksesta

* 201. Valittaa vaikeast´ mahdan. UUSI VIRSI! Tansk. 1533. Ruots. n. 1572. Suom. HM (suomennettu joko tanskan- tai ruotsinkielestä).

* 202. Herra kasvos´ käännä puoleemme. UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi saksalaisen esikuvan pohjalta.

* 203. Kun hätä kova käsissä on. UUSI VIRSI! Saks. Paulus Eber 1566. Suom. HM.

* 204. Jeesusta tahdon kiittää. UUSI VIRSI! Tansk. Hans Thomisson 1569. Pienin muutoksin suom. HM.

* 205. O Jeesus elämän Herra. "Samalla nuotilla". UUSI VIRSI! Tansk. Hans Christenson Sthen 1589. Pienin muutoksin suom. HM.

* 206. Tykös´ Herra Jeesus Kristus. UUSI VIRSI! Saks. Konrad Hubert 1540. Ruots. Leurentius Petri Gothus 1564. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 207. Yks´ ihminen synnissä syntinen [synnin synneinen] maannut. UUSI VIRSI! Ruots. Laurentius Petri Gothus 1572. Suom. HM.

Lihan ylpeästä viisaudesta ja pelkäämättömästä rohkeudesta paitsi, ylitse ja vastoin Jumalan sanaa

* 208. Yks´ oikein ajateltu aivoitus. Yläingressissä "Lihan viisautta vastaan". UUSI VIRSI! Tansk. 1553. Ruots. uud. Abraham Angermannus n. 1572. Suom. HM (suomennettu joko tanskan- tai ruotsinkielestä). Vuoden 1701 virsikirjassa opetusvirsi Jumalan sanasta ja seurakunnasta (nro 231).

Lihan ja hengen riidasta

* 209. Nyt tänne tulkaatte kristityt. UUSI VIRSI! Saks. Hans Witzstat von Wertheim 1526. Tansk. 1566. Mukaillen saksankielestä suom. HM.

Juopumuksesta

*210. O Herra Jumala taivaasta. UUSI VIRSI! Ruots. n. 1572. Mukaillen suom. HM.

Antikristuksesta

* 211. Isää Jumalaa kiittäkäämme. UUSI VIRSI! Ruots. Olaf Svensson 1530 (Kurvisen mukaan Olaus Petri). Suom. HM.

* 212. O Jumala iankaikkinen. UUSI VIRSI! Ruots. Olaf Svensson 1530 (Kurvisen mukaan Olaus Petri). Mukaillen suom. HM.

Suomen maan vaivoista

* 213. Ah Isä Jumala, kuin asut taivaas´. UUSI VIRSI! Saks. Bartholomeus Ringwaldt 1553. Ruots. ennen 1605. Mukaillen suom. HM.

Perkeleen, hänen jäseniensä ja maailman vainoista, kiusauksista ja muista tuskista

* 214. O Jumala anna minulle armosi. UUSI VIRSI! Saks. Johann Sanfdorffer 1526. Ruots. 1562 (tai 1567). Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 215. Sun tykös´ Herra Kristus huudan. UUSI VIRSI! Saks. 1529. Ruots. 1562 (tai 1567). Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

216. O kristikunta morsian puhdas. Suom. Jaakko Finno. JSV 82. Vuoden 1701 virsikirjassa opetusvirsi Jumalan sanasta ja seurakunnasta (nro 229).

* 217. Mieleni miks´ suret maailman päällä. UUSI VIRSI! Saks.n. 1560. Ruots. n. 1572. Mukaillen suom. HM  (suomennettu ruotsinkielestä).

Huom! Virret 217–219 (lehdet 198–199) ovat menneet vuoden 1607 painoksen ladontavaiheessa väärään järjestykseen. Esitän tässä virret siinä järjestyksessä kuin ne ovat alunperin olleet Hemminki Maskulaisen virsikirjassa (Kurvinen 1929, 373–374).

* 218. Jollemme voi vastoinkäymistä välttää. UUSI VIRSI! Saks. 1526. Ruots. Petrus Johannis Gothus 1572. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 219. Vaivainen valitan vaikeasti. UUSI VIRSI! Saks. Hans von Gottingen n. 1530. Ruots. uud. n. 1572. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 220. Sydämestä muistaa mahdan. UUSI VIRSI! Ruots. 1601. Suom. HM.

Ruttotaudista

* 221. Älkäämme pahaksemme panko sitä. UUSI VIRSI! Saks. Bartholomeus Ringwaldt 1577. Mukaillen suom. HM.

* 222. Ah Isä päällemme armahda. UUSI VIRSI! Saks. Bartholomeus Ringwaldt 1577. Mukaillen suom. HM.

Kuolemasta

(*) 223. O Jumala kenen edessä valitan. Suom. Jaakko Finno (säk. 1-2). JSV 100. OSITTAIN UUSI VIRSI! Ruots. 1572 (säk. 1-3). Suom. HM (säk. 3).

* 224. Mitä Jumala tahdot tapahtuu totisesti [tott]. UUSI VIRSI! Saks. herttua Albrecht I ennen 1554. Ruots. ennen 1601. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 225. Ole hyvässä turvassa kristitty. UUSI VIRSI! Saks. Johann Gigas 1561. Suom. HM (viimeinen säkeistö osin omaa).

* 226. Mun toivoni on iäisen Jumalan päällä. UUSI VIRSI! Tansk. 1500-luvulla. Ruots. Erik Fleming (?) (akrostikon) n. 1572. Pienin muutoksin suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä). Tekijä mahdollisesti Raaseporin lääninherran, valtaneuvos Erik Fleming (ks. Kurvinen 1929, 139, 377). Virren alkulähde kuitenkin tanskalainen (Väinölä 1995, 448).

* 227. Koska aikani tullut jo on. UUSI VIRSI! Saks. Nikolaus Hermann 1562/1569. Ruots. 1586. Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä).

* 228. Vissist´ Jeesus Kristus sen tiedän. "Samalla nuotilla". UUSI VIRSI! Saks. Bartholomeus Ringwaldt 1586. Suom. HM.

* 229. O Jeesus Kristus Jumalan poika. UUSI VIRSI! Saks. Paul Eber n. 1557. Ruots. Petrus Johannis Gothus 1586. Mukaillen ruotsinkielestä suom. HM.

230. Niin kauan kuin me elämme täällä. Suom. Jaakko Finno. JSV 99.

231. Me kuin elämme maan päällä. Suom. Jaakko Finno (pohjautuu keskiaikaiseen antifoniin Media vita in morte sumus). JSV 98. Virren toisinto (eri käännös) vuoden 1614 kirkkokäsikirjassa (Kurvinen 1929, 20).

* 232. Koko maailma valittanee. "Se sama toisin". UUSI VIRSI! Ruots. Laurentius Petri Gothus 1564. Suom. HM.

Ruumiin hautaamisesta ja ylösnousemisesta

233. Haudatkaamme ruumis tämä. Suom. Jaakko Finno. JSV 101. Virren toisinto (eri käännös) vuosien 1614 ja 1629 kirkkokäsikirjoissa (Kurvinen 1929, 20, 26).

* 234. Te kristityt kuulkaatte nyt kaikki. UUSI VIRSI! Lat. varhaiskeskiajalta (Aurelius Prudentiuksen Jam moesta quiesce querela). Ruots. 1543 (tai 1567). Suom. HM (suomennettu ruotsinkielestä). Virren toisinto (eri käännös) vuosien 1614 ja 1629 kirkkokäsikirjoissa (Kurvinen 1929, 20, 26).

Viimeisestä tuomiosta

* 235. Kristus ja apostolit aikanansa. UUSI VIRSI! Saks. Erasmus Alber 1548. Mukaillen suom. HM.

* 236 Sanoi Pietari: tuomiopäivän. UUSI VIRSI! Lat. keskiajalta (kuuluisa sekvenssi Dies irae, dies illa, tekijä luultavasti Tuomas Celonolainen). Pienin muutoksin suom. HM.

Iankaikkisesta elämästä

* 237. Tämän elämän perästä parempaa. UUSI VIRSI! HM:n sepittämä virsi saksalaisten esikuvien pohjalta.

KUVA: Varsinaisen virsikirjaosuuden ainoa koristekuva on sijoitettu tähän.

Maailman menon ja tapain turhuudesta, viekkaudesta ja pahuudesta

* 238. Ihmisen elämän surkeudesta. UUSI VIRSI! Ruots. 1500-luvulla. Suom. HM. 

* 239. Maailmassa mainittavat menot. UUSI VIRSI! Ruots. n. 1572. Suom. HM.

* 240. Mun mielestäni maailma on kamala. UUSI VIRSI! Tansk. 1569 (säk. 1, 6-7). Ruots. 1583. Mukaillen tanskasta suom. HM (säk. 1, 6-7). Osin Hemminki Maskulaisen virsi (säk. 2-5).

Rooman [Ruomin] antikristuksesta

* 241. Rooma röyhkeä, miten on laitasi? [Ruomi röyckjä cuing kätes käu nyt?] UUSI VIRSI! Ruots. Olaus Svensson 1530 (akrostikon). Suom. HM. Virren alkusanoista nykykielellä ks. Väinölä 1995, 287, 525.

Virsien jälkeen seuraa kirjassa virsien luettelo aakkosjärjestyksessä ("Virtten lucu kuin täsä kirjas löytän"). Luettelo, jonka pituus on 10 sivua, on tehty huolellisesti, ja mukana ovat kaikki 241 virttä. Virsikirjan viimeisellä sivulla on Simon Careliuksen laatimat jälkisanat (alla). Virsiluettelon ja jälkisanojen jälkeen näyttävät koristekuviot.

KUVA: Koristenauha ennen jälkisanoja.

Simon Johannis Carelius Svecuksen (S. I. C. S.) jälkisanat kuuluvat nykymuodossa seuraavasti: 

Rakas suomalainen, tässä virsikirjassa taitaa ilman epäilystä [ilman epäelemät] monet viat olla, koska kielen murteeseen ymmärtämätön sen kiiruhtain präntännyt on, (ja) joita kaikki ei taida nyt luetella [ylösluetta]. Tämä yksi virhe [exymys], joka suurin on, en [ei] sulta salata taida, nimittäin [N.] että 198. ja 199. viimeisessä arkissa [pladit] R ovat edestakaisin, jotka (teosta) kiinni sitoessasi irtileikata [kiinisitoisas ulosleikata] ja paikallensa [siallens] asettaa mahdat. Muut (virheet), jotka sanoissa tapahtuneet ovat, taitaa hyvänsuopa lukia itse oikoa. Iloitse [nautidze] Jumalassa.

S. I. C. S.

KUVA: Koristekuvio jälkisanojen jälkeen.