Laurentius Petri: Ajan tieto (1658)

15.04.2020

Laurentius Petri Aboicuksen Synopsis chronologiae finnonicae rythmica eli Ajan tieto (1658) on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys Suomen (kirkko)historiasta. Jonkun verran kronologisesti järjestettyä historiallista ainesta esiintyy jo aiemmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa, esimerkiksi Agricolan UT:n alkupuheessa (1548) ja Jonas Raumannuksen toimittaman Manualen kalenterissa (1646), mutta ei kuitenkaan tässä mittakaavassa. 

Laurentius Petrin Ajan tieto on runomuotoinen ja esityksen juoni rakentuu lähinnä Turun piispojen sarjaan. Runotaidollisesti teosta ei käsittääkseni ole arvostettu kovinkaan korkealle. Amatöörin silmäänkin runo on melko kapulamainen, lähinnä asiapitoinen. Toisaalta teos kyllä myös onnistuu pysäyttämään lukijansa. On ilmeistä, että Turun piispojen luettelon ja elämäkertatietojen (nrot 1-26) osalta Laurentius Petri on käyttänyt lähteenään ainakin Juustenin piispainkronikkaa. Esitys kuitenkin sisältää sellaista vanhempaakin aineistoa, jota Juustenin kronikassa ei ole (esim. tiedot Viipurin piispoista). Kaiken kaikkiaan teoksen sävy on oman aikansa mittapuulla varsin maltillinen ja sovinnollinen. Historiantulkinta on toki protestanttinen.

Tässä julkaistaan Ajan tiedon vuoden 1658 ensipainoksen versio, jossa teoksen asiasisältö on pyritty saattamaan helposti ymmärrettävään muotoon. Runollisuudesta on tarpeen mukaan tingitty. Joitain alkuperäisiä sanoja on merkitty hakasulkeisiin. Väliotsikot on seuraamisen helpottamiseksi lisätty. Ajan tiedossa esiintyvät runsaat reunamerkinnät (hallitsijoiden nimet ja vuosiluvut) on päätetty jättää kokonaan pois.

Ajan tiedon nimiösivulla on lainaus VT:n apokryfikirjoihin kuuluvasta Siirakin kirjasta: "Kiittäkäämme kunniallisia miehiä ja meidän isiämme yhtä toisensa jälkeen. Monta kunniallista työtä on Herra tehnyt heidän kanssansa. He ovat jaloja töitä tehneet. He ovat kaikki aikanansa olleet kiitettävät ja niin kauan kuin he elivät suuressa kunniassa pidetyt. He ovat rauhassa haudatut, mutta heidän nimensä pysyy iankaikkisesti." (Siirak 44: 1-3, 7, 13)

Laurentius Petrin Ajan tiedosta otettiin 1600-luvun kuluessa peräti neljä painosta. Vuosien 1671, 1684, 1695 painokset vastasivat toisiaan, mutta poikkesivat jonkun verran vuoden 1658 painoksesta.

Ajan tieto

Suomenmaan menoista ja uskosta, erinomaisesti Suomen piispoista kunkin kuninkaan ajalla. Lyhykäisin riimein koottu Laurentius Petri Aboicus, Tammelan pastori. 1658.



Keskiaika: Piispa suuri Suomenmaalle

Piispa suuri Suomenmaalle, / papiks pantu pakanoille.

1. Henrik [Henrick] ensin Englannista [Engelandist], / sepä seurais tänne Ruotsist. / Korkeat Eerik [Erick] kuningasta, / Suomeen silloin kulkevaista. / Se sit Suomes kansaa kasti, / suomalaiset uskoon saatti. / Jota pakanat pahaks panit, / takaa ajoit, tyhmäst tapoit.

Siihen sijaan sit ainiaan, / toimitti Jumal toiset pian.

2. Herra Rodolph Wästgötin maalta, / opetti sitten Suomen saarta. / Kuurilaisilt vangiks vietiin, / Kuurinmaalla kuoliaaks lyötiin.

3. Kolmas herra Folquinus Ruotsist. / 4. Neljäs Thomas Englannista [Engelandist].

Koska vuotta sataa kului, / siit kun Suomeen usko tuli. / Birger Jaarli [Järli] jalo herra, / samoili [samoisi] se Suomeen kerran. / Samoili [samois] Hämeeseen huovinensa, / voitti Hämeen joukkoinensa. / Pakanat siel kaikki käänsi, / uskoon oikealla opil väänsi. / Hämeen linnan lujan rakens, / johon jälkeen jätti väkens. / Koht sit Ruotsissa perusti, / suuren Tukholman kiiruusti.

5. Sit piispa oli Wästgötist Bero. / 6. Niin Ragvald Östgötist.

He Räntämäelle haudattiin, / jossa [kus'] tuomiokirkko pidettiin.

7. Herra Catillus Wästgötist taas, / oli piispana Suomen maas.

8. Sit herra Johannes [Johan] Sigtunasta, / vietiin Upsalaan Suomesta.

9. Magnus [Maunus] sitten siirtyi sijaan, / kuta kaikki kiitit ijan. / Ruskol syntyi piispa Suomeen, / kunnes siirtyi [wihdyi] vieraaks tuoneen. / Unikankareel kannettiin, / Turkuun ensimmäisnä haudattiin.

Torkkeli [Torkil] tän piispan ajalla, / voitti kaikki Karjanmaalla. / Kaikki oikeaan uskoon käänsi, / Viipurihin linnan väänsi.

10. Tuli taas Turkuun herra Ragvald, / aivan oppinut Ahvenanmaalta.

Jonka ajalla venäläisilt, / häpiällä häjynlaisilt. / Turku tuhille poltettiin, / kirkko kivinen poljettiin.

11. Sit herra Bengti Upsalasta. / 12. Jälkeen herra Hemming samasta maasta.

13. Niin herra Henrik [Henrick] Hermän huoneest. / 14. Johannes Petri jälleen Suomest.

15. Johannes Westfal [Johan Westphali] Turusta, / vihdoin viisas viljasuosta (?) [Wihdoin wijsas Wiliasuosta]. 

16. Bero Balcki vehmalainen, / jälleen oli piispan suomalainen.

17. Maunu Tavast [Maunus Tawast] Mynämäest, / hyvin syntynyt hyväst väest. / Tästä paavi paljon piti, / kuningas kans tätä kiitti. / Suomelle suureksi hyvyydeksi, / pysyi piispana vanhaksi.

18. Maisteri Olaus [Oleff] saapui sijaan, / Piikkiön Rengosta [Rungoist] piispan tilaan. / Hyviä töitä paljon teki, / kun kuollut kiitti väki.

19. Sitten maisteri Condrad Bitzi, / joka opissa oli vissi. / Aniniemen aateleista, / Turun linnan turvaista.

20. Maisteri Maunus Särkilahdest, / Suomeen hyväst herrasväest. / Ylösotet ylimmäisilt, / aina kiitet alamaisilt.

21. Maisteri Lauritz Suuripää, / turkulainen viisas tämä. / Hiljaksens kaikkein kanssa oli, / juuri jumalisest kuoli.

22. Maisteri Johannes [Johan] Paraisilta, / sanoi pian iäist iltaa. / Kun pala rintaan painui, / hirveä tunnettiin [huikia tuttin] kalman haju.

23. Herra Arwei Kurki Laukosta, / syntynyt suuresta suvusta.

Oli piispa orjan ajal, / koska juutti julmal taval. / Ryösti Ruotsin, ryösti Suomen, / Jumal kosti juutin juonen.

Nämät kaikki vaik [ehk] kansaa kasti, / paavist kuitenkin eriimäst esti.


Reformaatio: Enää paha palvella paavii

Enää paha palvella paavii, / kun oikeasta opista otettiin vaarii.

Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, / joka lähetti Lutheruksen! / Sepä opin selväks selit, / paavin erhetyksist meit erit. / Vaik  [ehk] se saarnas saksalaisil, / kulki sana suomalaisil. / Kun tuli kuuluisa kuningas, / Kustaa suuri [Gösta suur] Ruotsin ruhtinas. / Se pääsi [samoitt'] juutin juonen taa, / vapahti vaivoista Suomen maan. / Opin saattoi oikean maakuntain, / saarnaajat selvät seurakuntain. / Paavista pahasta ruotsalaiset, / selvitti sekä suomalaiset. / Ain apostoleitten saarnalla, / ratk' Lutheruksen tavalla.

Kun vuotta kuusi kului, / 24. herra Martin Skytte [Skytt] piispaks tuli. / Hämeessä se aatel asui, / jonka poika papiks paisui.

Vaan jo ennen, ensimmäisnä, / Lutheruken oppi tässä. / Maisteri Pietar Särkilahdest, / (joka oli tullut Saksasta hahdes). / Oikein opetti Turussa, / kylis, kirkois ja kouluissa. / Ettei paavia palveltaisi, / vaan [mutt'] aina Jeesusta muistettaisi.

Ja koska itse piispa tuli, / jota vanha ja nuori kuuli. / Sepä paavist peräti eroit, / Ruotsis, Suomes kirkonmenot. /  Ja Lutheruksen tavalla, / käski messut isänmaalla. / Latinan laulut pois hajotti, / munkit, nunnat ulos päästi [vlossamott']. / Saarnans lähetti suomalaisil, / hämäläisil, karjalaisil. / Kiittää Jeesusta äidinkielel, / eikä käydä paavin teillä. / Piti vaarin kirkoist, kouluist, / menoist pyhist, luvuist, lauluist. / Kahdeksan kaunista nuorukaista, / valitsi Turusta, Viipurista. / Maille muille matkustamaan, / maistereiksi menestymään. / Tarpeeks suureks suomalaisil, / piispan kuitenkin kulutuksil. / Koska kaikki kauniist sääsi, / lepoon sitten viimein pääsi.

25. Mestari Mikael [Mickel] Agricola, / syntyi uljas Uudelmaalla. / Turun koulumestariksi säättiin, / siitä viimein piispaksi väättiin. / Suomeks kirjoja käänsi pränttiin, / joist on Uusi testamentti. / Psalmi-, Rukous-, Käsikirja, / joit oppimaan ole virjä. / Koska Venäjältä palais, / pikaisesti täältä poies halais.

26. Riensi Ruotsista maisteri Petrus, / liialta nimeltänsä Follingus. / Sepä Suomes hyväks luultiin, / jopa kohta pahaks kuultiin. / Tätä kansaa se panetteli [cadetti], / aivan paljon ain ahnehti. / Koska pääl kauan kanneltiin [cannettiin], / virka toiselle annettiin.

Jona vuonna veljekset soti, / Eerik [Erich], Johan yhteen otit.

27. Paulus Juusten jalo mies, / Turun, Viipurin tavat ties. / Turkuun sitten [tai] Viipurista tuli, / I. kusa piispana ensimmäisnä oli. / Venäjälle vaeltamaan pantiin, / jossa pahoin kanssa mentiin. / Vuotta kolme vankeutta, / kärsi kovaa ankaruutta. / Tuli sitten [tai] viimein Turkuhun, / kuoli siellä sit sulkuhun.

Sit oli suuri yskävuosi, / jona monta Suomes kuoli.

28. Sitten piispa Laitilasta, / papin poika pappilasta. / Maisteri Eerik Eerikinpoika [Erich Erikin poica], / joka opis oli oikea. / Mieheks se kuin selväks nähtiin, / kuningas Juhanalta [Johald] aateliks tehtiin. / Kirjoitti sen kauniin kirjan, / suomenkielisen postillan. / Katekismuksen ja muuta, / joissa on vanhaa ja uutta.

Tän [tain] ajalla rutto Suomes, / liikkui liki joka huones. / Turku paloi tupinensa, / kirkko komeine [kempi] kelloinensa. / Nuijasota sitten oli, Klaus Fleming [Claus Fläming] kanssa kuoli. / Herttua Kaarle tunnettiin [Carlei tuttin] tuimaks, / aatelille monel surkeaks surmaks. / Sitten ankara [haikia] hallavuosi, / tuotti monta tuonen luokse [luoxi]. / Jään sulut vei Turun sillan, valkee poltti Turun linnan. / Pyrstötähti ilmenevi, / aurinko armas pimenevi. / Keisari alkoi Saksan sodan, / saattoi monelle kuoleman kovan. / Kustaa Adolf [Gösta Adolph] voitti Riikan [Rijan], / siirtyi sieltä Pryssijn pian. / Vaan jo ennen venäläisilt, / saatti rauhan alamaisil. / Mätäjärvi paloi Turus, / piispan kuolost oltiin surus.

Piispat viisaat Viipuris olit, / jotka Herras elit, kuolit: / II. Maisteri Eerik [Erich] Härkäpää Suomest, / III. Maisteri Olavi  [Oleff] Elimäest.


Vuoteen 1658: Turkuun Ruotsist Rothovius

29. Turkuun Ruotsist Rothovius, / maisteri Iisakki [Isachi] Smolandus. / Uro uljas, taitava tavois, / oikea opis, selkeä sanois. / Joka piispaksi luodun luotu, / pappei panemaan Suomeen suotu. / Sepä Suomest surun piti, / sitä kirjatoingin kiitti.

Korkean koulun, Gymnasiumin, / toimit Turkuun kyllä [caiket] kauniin. / Sit herra Pietar Brahen avust, / kuningatar Kristiinan armost: / Akatemian Suomeen saatti, / kirjojen pränttääjän Turkuun tuotti. / Ah, mun armasta isänmaata, / sangen suloista Suomen saarta! / Ei enää [sill'] mennä Saksan vesil, / oppi korkee koton käsil.

IV. Maisteri Nicolaus [Niles] Viipuriin vielä, / tuli piispaksi tämän iällä. / V. Mies viisas maisteri Gabriel, / oli sitten piispana siellä. / Turus taidol [toimell] teinejä opetti, / piispan pian ikänsä lopetti. / VI. Maisteri Pietar Bjugge jälkeen, / piispaks pantu maalle sille. / Herra hyvä hämäläisil, / kelpas kyl [tai] kans karjalaisil.

Suuri Kustaa [Gösta] Saksaan saapui, / siellä suuresta voitosta kaatui / Rutto Turussa oli tuikea, / surma silmäin edes surkea. / Juutti [Juthi] viekas vielä soti, / hädäs riidan rienten sopi. / Jumal sovinnon saksasta antoi, / keisari kovan valan vannoi. / Sit oli kallis katovuosi, / moni näljän hädäs huusi.

Mut kyl piispa Birgerin poika, / kirkkoi korjas joka aika. / Turun kirkon kaunisti kauniist, / katon kaiken vaskella vahvist. / Hyvin eli, hyvin opetti, / hyvästi viimein ikänsä lopetti. 

Kun tätä Suomi suuresti suri, / antoi Jumala armosta juuri: 30. Tohtori Eskil Petraeuksen [Eskell Petraeuxen], / Ruotsissa syntyneen, Suomeen suostuneen. / Teineille Turussa Raamatut, pyhät, / sitten [tai] kyll tutki kirjat hyvät. / Turkulaisten kirkkoherran (?) [Turculaisi kirkoherran], / opetti oikein monin kerran. / Biblian suomeksi tulkitsi Suomel, / kaikeksi hyväksi Herran huoneel. / Antoi monta muuta pränttiin, / joilla vireytensä näytti. / Että näin virastansa vaarin piti, / sill oli piispaks tulevan varma [viti]. / Oli oikea opettaja, / siveyteen totuttaja. / Ei se rämeil räyhänny (?) [rämeill' räyhäille], / eikä juopun juomingeille.

Kristiina [Christin] itsensä vaeltaa antaa, / orvollensa [orpanellens] kruunun kantaa. / Paloi Turun iso puoli, / josta monen sydän murtui [kuoli]. / Kun puoli toista vuotta kului, / piispan henki rinnoist riutui. / Ah, tät aikaa, aikaa kamalaa! / Vaivat monet monel taval: / Tauti tappaa taitavat, / sota vaivuttaa valtiaat. / Polskit pulskeat [puolakat puskiat] väijyy meitä, / keisari, monta muuta auttaa heitä. / Venäläinen vielä sitten, / läpi käy maita läpimitten. / Miehet, vaimot monel murhal, / surutta surmaa surkial surmal. / Rutto Ruotsis, Suomes, Kesois (?), / Riikas, Narvas, Viipuris, Virois. / Juutti juonikas vielä soti, / välis sopi, välis taisteli [oti]. / Hollantikin hoiluu [hoila] vedellä, / ollen vaara mennä merellä. / Brandeburi kaikkein kanssa, / ahkeroitsee Ruotsii ansaan. / Ah, kuink saartaan saarta tätä, / mones paikas näkyy hätä. / Sota surmaa, tauti tappaa, / ket ei viimein kiinni nappaa.

Kuules kuitenkin Suomi kulta, / sanomat sanon, muista multa (?) [muista mulda].

Turkuun tulos Herran tuomast, / 31. tohtori Jöns Jumalan suomast. / Piispaks valittiin valtiaalta, / Kaarle kuuluisalta kuninkaalta. / Taitava kyl [tai] Ruotsin Dalist, / parhaaks arvattu pappein parist. / Suotu piispaksi suomalaisil, / pappein pääksi pohjalaisil. / Niin kuin ennenkin täällä tunnettiin [tuttiin], / kun akatemiaa alettiin. / Tänne tuli professoriksi, / täällä tehtiin tohtoriksi. / Et oli vireä virassansa, / korkeest oppinut opissansa. / Täältä kutsuttiin kuuluisaan, / Upsalan akatemiaan. / Siellä nyt piispaks tehtiin, / sieltä jälleen Suomeen siirtiin.

Iloitse Viipurin vielä, / piispa sunulle tulos tiellä: / VII. Maisteri Nicolaus [Niles] Nycopensis, / sitten [tai] professori Aboensis. / Hurskas ja oikein oppinut, / kirjans kyllä kiittäin lukenut. / Ota vaari, tottel häntä, / oikeal tiel se sinua vääntää.


Rukous: Herra hurskas, hyvä Isä

Herra hurskas, hyvä Isä, / armos heille lujasti lisää. / Et he viriät virassansa, / nuhteettomat neuvoissansa. / Laumaas tääl kauniisti kaitsisivat, / oikealla tiellä taluttaisivat. / Vahvista heitä hurskaita holhoomaan, / nurioita nuhtelemaan. / Varjele vaarasta vainojen, / kirvota kimpusta kiukkuisten. / Enkeleilläs heitä holhoo, / köyhää kristikuntaas suojel. / Et pyhyydes pysyttäisiin, / pahuudesta pois poikettaisiin.

Isä, armias, auta vielä, / älä köyhiltä apua kiellä. / Torju [asett'] taudit, lopeta [sowitt'] sodat, / poista päältämme vaarat kovat. / Kulje kuuluisa kuningas, / Ruotsin kruunattu ruhtinas: / Kaarle Kustaa [Carle Göstä] kaunokainen, / sankari sangen voimallinen. / Puske pulskeita puolalaisii [puskeit puolacoita], / vastusta kavalia juutteja [jumi Juthei juonicoita]. / Hajota hahdet vihollisten, / viekkain vesillä olevaisten. / Tule turvaks tuocalaisten (?), / suomalaisten, karjaisten. / Karkota kauas venäläiset, / hävitä häpiäl häjynlaiset. / Viholliset kaikki kaada, / riidast meilla rauha saata.

Että Ruotsis, Viipuris, Virois, / Suomes suures, kylis, kirkois. / Olis oikeat opettajat, / opin oikean selittäjät. / Pidä piispat, papit meille, / ojentamaan oikeille teille. / Joiden avulla uskon kautta, / Jeesus täältä taivaaseen auttaa.

Anna Herra rauha kaikille maakunnille. / Onni ja terveys kullekin säädylle.

Lähde: Laurentius Petri Aboicus, Synopsis chronologiae finnonicae rythmica eli Ajan tieto, 1658. Tukholma. Ajan tieto nykykirjaimin: Laurentius Petri: Ajan tieto (viitattu 15.4.2020). Kokoelmassa Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Vanhan kirjasuomen korpus: Laurentius Petri. Helsinki. Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria -julkaisuarkistossa on nähtävillä Ajan tiedon vuoden 1684 painos (linkki).

Oikoluku, HTML: Martinkirja, 2020. Lähteen kieltä on nykyaikaistettu, väliotsikot lisätty. Tekijänoikeudet: Seuraavien kirjoittajien tekijänoikeus on rauennut: Laurentius Petri Aboicus. Tekstin tekninen stilisointi (esim. fontin vaihtaminen, kielen modernisointi) ei synnytä uutta tekijänoikeutta. Kuvat: Kuva on saatu screenshot-toiminnolla Doria -julkaisuarkistosta (linkki). Public domain.