Agricolan Rukouskirjan kalenteri (1544)

13.10.2020

Agricolan toimittaman Rukouskirjan (1544) alkuun on liitettynä lähes 80 sivun mittainen kalenteriosasto, joka sisältää ensin ns. ikuisen kalenterin* (s. 4-34) ja tämän jälkeen paljon muutakin Agricolan aikaista tietoa (s. 34-81). Rukouskirjan ikuinen kalenteri (jatkossa Rukouskirjan kalenteri) on lähinnä suomenkielinen, ja kyseessä on siten ensimmäinen suomenkielinen kalenterin esitys (muuten osasto on lähinnä latinankielinen). Seuraava suomenkielinen kalenteri painettiin vasta Olaus Elimaeuksen toimittamassa virsikirjassa Soomenkielinen virsikirja (1621).

Rukouskirjan kalenteriin pätee sama kuin kaikkiin muihinkin Agricolan sommittelemiin teksteihin; sanottu nojautuu esikuvien ja lähteidensä osalta pääosin useisiin reformaation aikaisiin edeltäjiinsä - tällä kerralla myös aikansa profaanitieteilijöiden teoksiin - mutta ottaa huomioon myös oman hiippakuntansa kirkolliset perinteet ja tilanteen. Kalenterin käyttöohje (s. 5) on suomennettu lääketieteilijä Eucharius Rösslinin (k. 1526) kalenterista; kuukausiaukeamien (s. 6-29) painoasun lähimpänä esikuvana on vuoden 1543 ruotsalaisen virsikirjan kalenteri (Amund Laurentsson painoi molemmat teokset), aukeamien latinankieliset säeparit on poimittu matemaatikko ja tähtitieteilijä Erasmus Reinholdin (k. 1553) kalenterista (ilmestyi Lutherin rukouskirjassa vuonna 1543) ja kuusisäkeiset vuodenaikarunot käännetty muokaten ruotsalaisesta virsikirjasta (sen sijaan aukeamien lopun terveysohjeiden mahdollista lähdettä ei tunneta); latinankielinen Cisio janus -aukeama (s. 30-31) on otettu kasvitieteilijä Otto Brunfelsin (k. 1534) rukouskirjasta; ohjeet sunnuntaikirjaimen sekä kultaisen luvun löytämiseksi (s. 32-34) on ilmeisesti saatu Lutherin vuoden 1532 rukouskirjasta (lähteistä ks. Tarkiainen 1958, 177-187; Heininen 2007, 196-203). 

Liittyminen Turun hiippakunnan perinteisiin tulee Rukouskirjan kalenterissa havainnollisesti esiin joidenkin pyhimyspäivien sijoittelussa; esimerkiksi Knut-kuninkaan päivä (7.1), Henrikin talvipäivä (19.1.) ja Annan päivä (15.12.) ovat omilla turkulaisilla paikoillaan, eivätkä seuraa muun Euroopan  (mukaan lukien Ruotsin muiden hiippakuntien) traditioita. Turun omista kirkollisista juhlista mukana ovat Suomen kirkon messu (17.6.), Henrikin reliikkijuhlapäivä (18.6.) ja enkelten votiivimessu (26.8.). Missale Aboensen (1488) ja sen ikuisen kalenterin Agricola on tietenkin tuntenut kuin omat taskunsa. Erityisesti enkelten votiivimessun mukaan kelpuuttaminen voidaan tulkita osoituksena Turusta käsin johdetun reformaation (teologisesta) konservatiivisuudesta; toisaalta mukana ei ole kolmea muuta myöhäiskeskiajalla Turussa käytössä ollutta vuosittaista votiivimessua (ks. Malin 1925, 247-248).

Alla julkaistaan Rukouskirjan kalenteri kuta kuinkin nykykielisessä kirjoitusasussa - Agricolan käyttämää sanajärjestystä on oikoluvussa seurattu, mutta esimerkiksi pyhimysten nimien kirjoitustapa on vakiintuneen suomenkielisen nimimuodon mukainen (mikäli tällainen on olemassa). Agricolan käyttämiä latinankielisiä termejä ja osuuksia on suomennettu (alkuperäisiä sanoja on merkitty hakasulkeisiin) ja lukuisia lyhenteitä täydennetty kokonaisiksi sanoiksi. Kuukausiaukeamien latinankielisten säeparien (helmi-joulukuussa) suomentamisessa ovat olleet suureksi avuksi Viljo Tarkiaisen (1958, 185-186) aikanaan laatimat suomennokset. Cisio januksen molempiin esityksiin on lisätty ja muutettu välimerkkejä seuraamisen helpottamiseksi (aukeaman suomennokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia). Punaisen värin käyttö on alkuperäisen Rukouskirjan kalenterin mukainen, kun taas sinisellä suluissa tehdyt merkinnät ovat omia lisäyksiä ja selvityksiämme.

Ikuinen kalenteri = vuotuisen ajanlaskun esitys, jonka ideana on sen soveltuminen käytettäväksi mihin tahansa vuoteen (eli kestokalenteri). Ikuisen kalenterin perusainesta ovat siksi pyhimyspäivien lisäksi mm. sunnuntaikirjain sekä kultainen luku. 

Koska ikuisten kalentereiden tuli soveltua käytettäväksi mihin tahansa vuoteen, niissä ei esiinny pääsiäistä (22.3.-25.4.) ja siihen liittyviä ns. liikkuvia pyhiä - sen sijaan joulu (25.12.) ja siihen liittyvät pyhät esitetään.

Tapa liittää ikuinen kalenteri (calendarium perpetuum) joidenkin (kirkollisten) kirjojen alkuun periytyy keskiajalta. Tyypillinen kalenterin paikka on esimerkiksi messukirjan alkulehdillä, kuten Missale Aboensessa (1488).

"Uuden ajan" myötä myös ikuisissa kalentereissa näkyy muutoksia. Eräs reformaation vaikuttama kehityksen suunta lienee ollut paitsi kalentereiden kansankielistyminen myös niiden "kansanomaistuminen". Kalenterit alettiin liittää alkuliitteiksi rukous- ja virsikirjoihin ja myöhemmin näiden yhdistelmiin, ns. kansankäsikirjoihin (täällä 1646-93).

Eri asia ovat yhdelle vuodelle suunnatut vuosikalenterit; ensimmäinen suomeksi vuonna 1705 (toim. Laurentius Tammelin). 



Ekskursio: Rukouskirjan kalenterin 208 pyhimyspäivää

Rukouskirjan kalenterin kuudennessa sarakkeessa on laskutapamme mukaan yhteensä 208 varsinaista jollekin pyhimykselle tai pyhimysjoukolle omistettua pyhimyspäivää. Lisäksi tulevat Henrikin reliikkien siirron vuoksi vietetty Pyhän Henrikin juhla (18.6.) sekä kaikille pyhimyksille yhteisesti omistettu pyhäinmiestenpäivä (1.11.). "Pyhimyspäivätyyppinen" on myös enkelten votiivimessu (26.8.) - ilmeisesti kaikille enkeleille yhteisesti omistettu päivä - mutta tätäkään ei ole otettu lukumäärässä 208 huomioon.

Rukouskirjan pyhimysgalleria hämmästyttää nykytarkastelijaa paitsi määrällään myös (eurooppalaisella) kansainvälisyydellään. Agricola eli kuin kotonaan silloisen "kristikunnan" kirjallisessa ja kirkollisessa kulttuurissa. Protestanteillekin oli tärkeää säilyttää yhteydet "yhteen, pyhään, yhteiseen ja apostoliseen kirkkoon". Siksi peräti 208 pyhimyspäivän mainitseminen katsottiin tarpeelliseksi ja välttämättömäksi kaiken väärinymmärryksen uhallakin (kuten hyvin tunnettua, reformaation aikana paljon porua aiheutti juuri pyhimysten "palvonta" reliikkituotteineen). Pyhimyksiä tuli kunnioittaa ja heidän elämästään ja sanoistaan voitiin oppia, vaikka heitä ei saanut enää "huutaa avuksi".

Rukouskirjan kalenterista ei tule kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, että kaikkia näitä pyhimysten päiviä olisi vietetty Turun hiippakunnassa edes papiston piirissä, puhumattakaan, että kaikki 208 päivää olisivat olleet "tuttuja" Suomen toreilla ja saloilla. Tämä liittyy siihen, että Rukouskirjan kalenteri on joka tapauksessa myös "jäljentämisen" tuote (ja sitä vastaa lähinnä "ideaali yhteisö"). Enemmän Turun hiippakunnan ja sen kansan "todellisesta" pyhästä ja arjesta kertonevat esimerkiksi Rukouskirjaan mukaan (muokaten) kelpuutetut pyhimyspäivien päivän rukoukset - näitä pyhimyskollehtoja on Rukouskirjassa yhteensä 45 (ks. Heininen 2007, 218-220). Samoin Rukouskirjan kalenterissa punaisella merkityt pyhimyspäivät kertonevat lähtökohtaisesti enemmän Agricolan aikaan todella vietetyistä juhla- ja lepopäivistä. Näitä punaisia päiviä on 208:sta pyhimyspäivästä yhteensä 46 (osuus 22 %). 

Tarkkaa selvitystä ja vertailua siitä, mihin varsinaisiin lähteisiin Rukouskirjan kalenteriin mukaan otetut pyhimyspäivät perustuvat, ei tietääkseni ole tehtynä. Päälähde ei kuitenkaan esimerkiksi ole Missale Aboense (1488), jossa keskieurooppalaisia pyhimyspäiviä on jo lukumäärällisesti huomattavasti vähemmän (ks. Neovius 1902, I-XII). Vastaavasti esimerkiksi Timoteuksen päivää tammikuun lopulla (24.1.) tai Maria Egyptiläisen päivää huhtikuussa (9.4.) ei tavata missään säilyneessä Turun keskiaikaisessa pyhimyskalenterissa (ks. Malin 1925, 153-173). Jos taas Rukouskirjan kalenterin pyhimyspäivät ovat turkulaisia juhlia lukuunottamatta melko tarkka kopio vuoden 1543 ruotsalaisesta virsikirjasta - kuten Tarkiainen (1958, 179) antaa nähdäkseni ymmärtää - jää kuitenkin selvitettäväksi, mihin vastaavaan esitykseen ruotsalaisen virsikirjan pyhimyspäivät perustuvat.

Rukouskirjan kalenteri kuudes sarake sisältää pyhimyspäivien lisäksi paljon muutakin päiväkohtaista kalenteritietoa. Kolmen Turun oman juhlan (17.6., 18.6., 26.8.) ja pyhäinmiestenpäivän (1.11.) lisäksi mukana on viittaukset kahdeksaan Kristus-juhlaan (1.1., 2.2., 3.5., 4.5., 14.9., 1.12, 17.12, 25.12) sekä runsaasti auringon liikkeistä, päivän pituudesta ja vuodenajasta kertovia huomioita. Kalenterin mukaan kevät alkaa 21.2., suvi 15.4., mätäkuu 6.7. ja talvi 23.11. Astronomia (tähtitiede) oli kovassa kurssissa reformaatioaikana ja palveli "käytännön tähtiedettä", astrologiaa (Heininen 2007, 199). 

Pyhimyspäivät ryhmittäin

Rukouskirjan kalenterissa useimpien pyhimysten kohdalla on mainittu myös se "ryhmä", johon pyhimys tai pyhimysjoukko kuuluu. Mainitut ryhmät ovat kuningas, pappi, apotti, marttyyri, neitsyt, piispa, apostoli, tunnustaja, paavi, evankelista ja leski (kalenterissa käytetään näistä usein lyhenteitä). Ainoastaan kolmen pyhimyksen kohdalla on merkintä kuulumisesta useampaan kuin yhteen ryhmään (Blasius 3.2., Agatha 5.2., Erasmus 3.6.). 

Kaikkien pyhimysten kohdalla ei ryhmään kuulumisesta ole annettu tietoa. Yleensä syynä lienee tilanpuute tai kenties tiedon itsestään selvyys, yleensä pyhimyksen kuuluminen apostolien tai marttyyrien joukkoon. Joskus syynä voisi tulkita olevan myös se, että pyhimykselle ei ollut aivan helppoa määritellä sopivaa lokeroa. Huomiota kiinnittää, että ainoaa "kotimaista" pyhimystä, piispa Henrikiä (20.1.) tai pohjoismaisia kuningaspyhimyksiä Erikiä (18.5.) ja Olavia (28.7.) ei tituulerata marttyyreina. Oltaisiinko haluttu vahvistaa kuvaa menneisyyden suurista johtajista?

Kun ryhmittelyä Agricolan antamista tiedoista täydennetään (merkitty sinisellä), saadaan pyhimysten jakaantumisesta pääryhmiin (A) Raamattuun liittyvät pyhät, (B) marttyyripyhimykset, (C) tunnustajapyhimykset seuraavat tiedot (käytetystä jaosta vrt. esim. Oja 2011, 10-12).


A. Raamattuun liittyvät pyhät

Raamattuun liittyviä pyhien muistopäiviä on Rukouskirjan kalenterissa yhteensä 40 (osuus 19 %). Näistä peräti 28 on merkitty punaisella.

Marialla omistettuja päiviä on kuusi (8, 17, 24, 28, 33, 35), joista punaisella neljä. Lisäksi Mariaan liittyvät kiinteästi kaksi Kristus-juhlaa; tietysti joulu (25.12), mutta myös kynttilänpäivä (2.2.), jota keskiajalla vietettiin Marian puhdistautumisen (purificatio) vuoksi. Pyhästä perheestä ja Jeesuksen "perhetutuista" muistetaan Marian lisäksi monia muitakin (4, 7, 19, 21), punaisella Jeesuksen isoäiti Annaa (36).

"Pääapostoleille" Pietarille ja Paavalille on kalenterissa omistettu yhteensä viisi päivää; Paavalille kaksi (3, 16), Pietarille kaksi (5, 22) ja lisäksi yhteinen päivä kesäkuun lopussa (15; vrt. 18). Monilla muillakin opetuslapsi-apostoleilla on tietenkin omat nimikkopäivänsä (esim. 6, 9, 10), ja lisäksi apostolien yhteinen päivä (18) heinäkuun puolivälissä.

Vähemmän tunnetuista Raamattuun yhdistyvistä henkilöistä mukana ovat Simeon (4) ja Rufus (26); edellinen perimätiedon mukaan Raamatussa mainitun Kleopaan poika ja Jeesuksen serkku (Oja 2011, 83), jälkimmäinen Paavalin tervehdyksissäkin mainittu (esim. Room. 16).

1. Kolme pyhää kuningasta (6.1.); 2. Timoteus, piispa (24.1.); 3. Pyhän Paavalin kääntymys (25.1.); 4. Simeon, piispa (18.2.); 5. Pyhän Pietarin istuin (22.2.); 6. Pyhä Mattias, apostoli (24.2.); 7. Pyhä Joosef (19.3.); 8. Marianpäivä, ilmestys (25.3.); 9. Pyhä Markus, evankelista (25.4.); 10. Filippus ja Jaakob, apostolit (1.5.); 11. Johannes latinalaisen portin luona (5.5.); 12. Pyhän Mikaelin ilmestys (8.5.); 13. Barnabas, apostoli (11.6.); 14. Pyhän Johannes Kastajan syntymä (24.6.); 15. Pyhän Pietarin ja Paavalin päivä (29.6.); 16. Paavalin muistopäivä (30.6.).

17. Marian etsikkopäivä (2.7.); 18. Apostolien jako (15.7.); 19. Maria Magdalena (22.7.); 20. Pyhä Jaakob, apostoli (25.7.); 21. Martta, neitsyt (27.7.); 22. Pyhän Pietarin vankeus (1.8.); 23. Pyhän Stefanoksen löytyminen (3.8.); 24. Iso Marianpäivä, taivaaseenastuminen (15.8.); 25. Bartolomeus, apostoli (24.8.); 26. Rufus, marttyyri (27.8.); 27. Johannes Kastajan kaulan leikkaus (29.8.); 28. Marian syntymäpäivä (8.9.); 29. Pyhä Matteus, apostoli (21.9.); 30. Pyhä Mikael, arkkienkeli (29.9.); 31. Luukas, evankelista (18.10.); 32. Pyhät Simon ja Juudas (28.10.); 33. Marian temppeliin edestuominen (21.11.); 34. Pyhä Andreas, apostoli (30.11.); 35. Marian sikiäminen (8.12.); 36. Anna, Marian äiti (15.12.); 37. Tuomas, apostoli (21.12.); 38. Stefanos, ensimmäinen marttyyri (26.12.); 39. Johannes, evankelista (27.12.); 40. Viattomat lapset (28.12.).

Huomasitko? Suomen ev.lut. kirkon kirkkovuoden pyhinä muistetaan edelleen loppiaisen "kolmea pyhää kuningasta" (1), Marian ilmestyspäivää (8), juhannuksen Johannes Kastajaa (14), mikkelinpäivän Mikaelia ja kaikkia enkeleitä (30) ja 2.-4. joulupäivien Stefanosta, Johannesta ja Viattomia lapsia (38-40).  Lisäksi omat päivänsä kirkkovuodessa on omistettu adventtiaikana Johannes Kastajalle (vrt. 14, 27) ja lasta odottavalle Marialle (vrt. 8, 17, 24, 28, 33, 35), jouluaikana pyhälle perheelle (vrt. 7, 36) ja helluntaiaikana apostoleille (vrt. 18).  


B. Marttyyripyhimykset

Varsinaisia, ensisijaisesti marttyyripyhimyksiä voidaan Rukouskirjan kalenterissa tulkita olevan 57 (osuus 28 %). Huomattavan osan kohdalla ei kalenterissa ole mainintaa kuulumisesta marttyyrien ryhmään. 17 päivän kohdalla muistetaan useampia kuin yhtä, yleensä kahta marttyyriä.

Punaisella merkittyjä marttyripyhimyksen päiviä on ainoastaan kolme: ritari Yrjö (15), pappi Eskillus (27) ja diakoni Laurentius (39). Punainen väri kertoo näiden kolmen erityisestä arvostuksesta ja tunnettuudesta Turun hiippakunnassa. Vanhan kirkon (luterilaisittain) tunnetuimmista marttyyreista mukana on esimerkiksi Smyrnan piispa Polykarpos (4), ei kuitenkaan esimerkiksi Justinos Marttyyri tai Karthagon piispa Cyprianus.

Marttyyrien kohdalla Rukouskirjan kalenterissa on sattunut myös pari erehdystä; Florianusta (18) on virheellisesti tituleerattu piispaksi, vaikka hän olikin "upseeri" ja marttyyri, vastaavasti Bonifatius (19) ei ollut paavi, vaan tässä tarkoitetaan ilmeisesti vuonna 306 Tarsoksessa kuollutta marttyyriä (ks. Oja 2011, 168, 178).

1. Marcellus, marttyyri (16.1.); 2. Fabianus ja Sebastianus, marttyyrit (19.1.); 3. Vincentius, marttyyri (22.1.); 4. Polykarpos, marttyyri (26.1.); 5. Susanna, marttyyri (19.2.); 6. Celodonius, marttyyri (5.3.); 7. Ciprianus, marttyyri (8.3.); 8. Gorgonius, marttyyri (11.3.); 9. Cyriacus, marttyyri (16.3.); 10. Victorianus, marttyyri (23.3.); 11. Castulus, marttyyri (26.3.); 12. Quirinus, marttyyri (30.3.); 13. Tiburtius ja Valerianus, marttyyrit (14.4.); 14. Sotherus, marttyyri (22.4.); 15. Yrjö, marttyyri (23.4.); 16. Vitalis, marttyyri (28.4.); 17. Petrus, marttyyri (29.4.); 18. Florianus, marttyyri [kalenterissa virheellisesti piispa] (4.5.); 19. Bonifatius, marttyyri [kalenterissa virheellisesti paavi]; 20. Domicilla, marttyyri (7.5.); 21. Epimachus ja Gordianus, marttyyrit (10.5.); 22. Nereus ja Pancratius, marttyyrit (11.5.); 23. Isidorus, marttyyri (15.5.); 24. Nicomedes, marttyyri (1.6.); 25. Marcellus ja Petrus, marttyyrit (2.6.); 26. Primus ja Felicianus, marttyyrit (9.6.); 27. Eskillus, marttyyri (12.6.); 28. Vitus ja Modestus, marttyyrit (15.6.); 29. Gervasius ja Protasius, marttyyrit (19.6.); 30. 10 000 marttyyria (22.6.); 31. Johannes ja Paulus, marttyyrit (26.6.).

32. Tranquillus, marttyyri (5.7.); 33. Seitsemän veljestä, marttyyrit (10.7.); 34. Apollinaris, marttyyri (23.7.); 35. Botvidus, Nazarius ja Celsus, marttyyrit (28.7.); 36. Abdon ja Sennen, marttyyrit (30.7.); 37. Stephanus, marttyyri (2.8.); 38. Cyriacus, marttyyri (8.8.); 39. Laurentius, marttyyri (10.8.); 40. Tiburtius, marttyyri (11.8.); 41. Hippolytus, marttyyri (13.8.); 42. Gorgonius, marttyyri (9.9.); 43. Protus, marttyyri (11.9.); 44. Pyhä Mauritius, marttyyri (22.9.); 45. Cyprianus, marttyyri (26.9.); 46. Cosma ja Damia, marttyyrit (27.9.); 47. Leodegarius, marttyyri (2.10); 48. Dionysius kumppaneineen, marttyyrit (9.10.); 49. Gereon kumppaneineen, marttyyrit (10.10.); 50. Crispinus, marttyyri (25.10.); 51. Quintinus, marttyyri (31.10.); 52. Neljä kruunattua, marttyyrit (8.11.); 53. Theodorus, marttyyri (9.11.); 54. Chrysogonus, marttyyri (24.11.); 55. Saturnus, marttyyri (29.11.); 56. Nicasius, marttyyri (14.12.); 57. Gratianus, marttyyri? (20.12.).


C. Tunnustajapyhimykset

Tunnustajapyhimyksille omistettuja päiviä on Rukouskirjan kalenterissa 111 (osuus 53 %); näistä 40 piispapyhimystä, 30 neitsytpyhimystä, 13 paavia, kuusi hallitsijaa ja apottia, neljä pappia ja 12 "muun" tunnustajan päivää. Punaisella merkittyjä päiviä on 15; kolme kuningasta (1, 4, 5), neljä neitsyttä (29, 34, 42, 32), kuusi piispaa (47, 54, 59, 61, 73, 81), paavi Gregorius Suuri (89) sekä pyhä (leski) Birgitta (109).

Latinalaisista ns. suurista kirkkoisistä edustettuina ovat Hieronymus (10), Ambrosius (59), Augustinus (73) sekä Leo Suuri (91), tunnetuimmista kreikkalaisista isistä Johannes Krysostomos (48) sekä Athanasios Aleksandrialainen (62). Kansan parissa suosituimpia tunnustajapyhimyksiä lienevät olleet Birgitan ohella piispa Henrik (47), kuningas Olavi (5) sekä naispyhimykset Katariina (42) ja Margareeta (34). Askeesin historian suuret nimet,  Antonios (12), Benedictus (13), Bernhard (15), Dominicus (106) ja Franciscus (108) ovat mukana, samoin "enkeliopettaja" Tuomas Akvinolainen (101).

Nopealla silmäyksellä tunnustajapyhimysten galleriasta on vaikea huomata evankelisia (piilo)viestejä. Pikemminkin päinvastoin; mukana on peräti 13 paavipyhimysten päivää (tosin useimmat vanhan kirkon ajalta) ja useita apotteja, vaikka juuri paavius ja luostarilaitos eivät olleet reformaattoreille kovassa kurssissa. Mukana on ja vieläpä punaisella merkittynä myös Barbara (43), jota käsittääkseni ei ainakaan reformaation emämaassa Saksassa arvostettu.

Tunnustajapyhimysten joukossa on monia myös nykyajan sanonnoista, nimipäiväkalenterista ja juhlista tuttuja nimiä. "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi"  sekä joulun oheistarinat liittyvät, joskin kiemuraisella tavalla, niin Knutiin (1), Luciaan (45) kuin piispa Nikolaukseen (84), vastaavasti Valburg (29) vapun juhlintaan. Toursin piispa Martinuksen (81) tähden Martin nimipäivää vietetään edelleen marraskuussa, ja abbedissa Gertrudin (26) tähden Kertun-päivää 17. maaliskuuta.

Hallitsijapyhimykset (6): 1. Knut, kuningas (7.1.;) 2. Kaarle Suuri, keisari (28.1.); 3. Richard Leijonamieli, kuningas (7.1.); 4. Erik, kuningas (18.5.); 5. Pyhä Olavi, kuningas (28.7.); 6. Wenceslaus, kuningas (28.9.).

Pappipyhimykset (4): 7. Felix, pappi (14.1.); 8. Beda, pappi (26.5.); 9. Benignus, pappi (6.6.); 10. Hieronymus, pappi (30.9.).

Apottipyhimykset (6): 11. Maurus, apotti (15.1.); 12. Antonios, apotti (17.1.); 13. Benedictus Nursialainen, apotti (21.3.); 14. Eustachius, apotti (29.3.); 15. Bernhard Clairvauxlainen, apotti (20.8.); 16. Egidius, apotti (1.9.).

Neitsytpyhimykset (30): 17. Prisca, neitsyt (18.1.); 18. Agnes, neitsyt (21.1.); 19. Emerentiana, neitsyt (23.1.); 20. Brigitta, neitsyt (1.2.); 21. Agatha, neitsyt ja marttyyri (5.2.); 22. Dorothea, neitsyt (6.2.); 23. Helena, neitsyt (8.2.); 24. Scholastica, neitsyt (10.2.); 25. Juliana, neitsyt (16.2.); 26. Gertrud, neitsyt (17.3.); 27. Theodisia, neitsyt (1.4.); 28. Theodora, neitsyt (3.4.); 29. Valburg, neitsyt (2.5.); 30. Potentiana, neitsyt (19.5.); 31 Fidis, neitsyt (30.5.); 32. Petronella, neitsyt (31.5.); 33. Paula, neitsyt (21.6.); 34. Margareeta, neitsyt (13.7.); 35. Praxedis, neitsyt (21.7.); 36 Christina, neitsyt (24.7.); 37. Pyhä Clara, neitsyt (12.8.); 38. Serapia, neitsyt (4.9.); 39. Regina, neitsyt (7.9.); 40. 11 000 neitsyttä (21.10.); 41. Cecilia, neitsyt (22.11.); 42. Katariina Aleksandrialainan, neitsyt (25.11.); 43. Barbara, neitsyt (4.12.); 44. Sabina, neitsyt (5.12.); 45. Lucia, neitsyt (13.12.); 46. Eugenia, neitsyt (23.12.).

Piispapyhimykset (40): 47. Henrik, piispa (19.1.); 48. Johannes Krysostomos, piispa (27.1.); 49. Valerius, piispa (29.1.); 50. Ignatius, piispa (31.1.); 51. Blasius, piispa ja marttyyri (3.2.); 52. Ansgarius, piispa (4.2.); 53. Valentinus, piispa (14.2.); 54. Sigfrid, piispa (15.2.); 55. Eucherius, piispa (20.2.); 56. Kyrillos Aleksandrialainen, piispa (25.2.); 57. Donatus, piispa (28.2.); 58. Rupertus, piispa (27.3.); 59. Ambrosius, piispa (4.4.); 60 Fortunatus, piispa (21.4.); 61. Adalbertus, piispa (24.4.); 62. Athanasios Aleksandrialainen, piispa [kalenterissa virheellisesti marttyyri] (27.4.); 63. Gothardus, piispa (6.5.); 64. Valens, piispa (21.5.); 65. Desiderius, piispa (23.5.); 66. Erasmus, piispa ja marttyyri (3.6.); 67. Bonifatius, piispa (5.6.); 68. Luciana, piispa (7.6.); 69. Theobaldus, piispa (3.7.); 70. Udalricus, piispa (4.7.); 71. Arnolphus, piispa (18.7.); 72. Donatus, piispa (7.8.); 73. Augustinus, piispa (28.7.); 74. Mansvetus, piispa (3.9.); 75. Lambertus, piispa (17.9.); 76. Rupertus, piispa (24.9.); 77. Theophilus, piispa (13.10.); 78. Severinus, piispa (23.10.); 79. Amandus, piispa (26.10.); 80. Hubertus, piispa (3.11.); 81. Pyhä Martinus, piispa (11.11.); 82. Livinus, piispa (12.11.); 83. Conradus, piispa (26.11.); 84. Nikolaus, piispa (6.12.); 85. Eucharius, piispa (7.12.); 86. Thomas, piispa (29.12.).

Paavipyhimykset (13): 87. Celestinus, paavi (26.2.); 88. Lucius, paavi (4.3.); 89. Gregorius Suuri, paavi (12.3.); 90. Celestinus, paavi (8.4.); 91. Leo Suuri, paavi (10.4.); 92. Marcellinus, paavi ja Cletus, paavi (26.4.); 93. Urbanus, paavi (25.4.); 94. Leo II, paavi (28.6.); 95. Sixtus, paavi (6.8.); 96. Linus, paavi (23.9.); 97. Pontianus, paavi (20.11.); 98. Pyhä Clemens, paavi (23.11.); 99. Sylvester, paavi (31.12.).

(Muut) tunnustajapyhimykset (12): 100. Albinus, tunnustaja (1.3.); 101. Tuomas Akvinolainen, tunnustaja (7.3.); 102. Maria Egyptiläinen, tunnustaja? (9.4.); 103. Sunniva kumppaneineen, tunnustajat (8.7.); 104. Alexius, tunnustaja (17.7.); 105. Helena, leski (31.7.); 106. Dominicus, tunnustaja (5.8.); 107. Ludovicus, tunnustaja (25.8.); 108. Franciscus Assisilainen, tunnustaja (4.10.); 109. Birgitta, leski (7.10.); 110. Gallus, tunnustaja (17.10.); 111. Elisabeth, leski (19.11.).


Tiesitkö? Suomen ev.lut. kirkossa voidaan edelleen viettää pyhälle Henrikile omistettua päivää 19. tammikuuta; sen sijaan pyhän Lucian päivää (13.12) kirkkokäsikirjassa ei noteerata. 

Lähde: Mikael Agricola, Rucouskiria, 1544. Tukholma. Agricolan Rukouskirja löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästa Doria-julkaisuarkistosta (linkki).

Oikoluku, HTML: Martinkirja, 2020. Kieltä jonkun verran nykyaikaistettu. Joitakin alkuperäisiä sanoja on merkitty hakasulkeisiin. Tekijänoikeudet: Seuraavien kirjoittajien tekijänoikeus on rauennut: Mikael Agricola. Kuvat: Kuva on saatu screenshot-toiminnolla Doria-julkaisuarkiston Agricolan Rukouskirjasta (linkki). Public domain. 

Kirjallisuus: Ad. Neovius, Chronographia scandinaviae, 1902; Aarno Malin, Der heiligenkalender Finnlands, 1925; V. Tarkiainen, Mikael Agricola: tutkielmia, 1958; Simo Heininen, Mikael Agricola: elämä ja teokset, 2007; Heikki Oja, Suomen kansan pyhimyskalenteri, 2011.