Suomalaiset Wittenbergin yliopistossa 1500-luvulla (2/2)

22.11.2022

1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla suomalaisten opinkäynti reformaation kehdossa Wittenbergin yliopistossa jatkui tasaisen verkkaisena, kuitenkin hieman edellisiltä vuosikymmeniltä hiipuen; kun vuosina 1525-1550 suomalaissyntyisiä opiskelijoita oli ollut ainakin 11, vuosina 1551-1575 heitä oli varmuudella vain kuusi ja vuosina 1576-1599 yhdeksän. Vuosisadan loppua kohti selvästi lisääntynyt ilmiö myös Wittenbergissä olivat aatelistaustaisten nuorukaisten opinnot; vuosina 1525-1550 heitä oli ollut yksi (Hans Lejon), samoin vuosina 1551-1575 varmuudella vain yksi (Klaus Fleming), mutta vuosina 1576-1599 lähes puolet yhdeksästä suomalaiskävijästä (Mikael Carpelan, Lars Carpelan, Hans Tott, Nils Boije; Carpelanin veljekset tosin papinpoikia). Tyypillisesti opiskelijat matkasivat opintomatkoillaan useaan yliopistoon ja Wittenbergin asema vuosina 1531-1550 lähes ainoana opintomatkan kohteena sai väistyä - edes moni kirkon palvelukseen pyrkinyt opiskelija ei matkannut enää lainkaan "Elben akatemiaan" (kokonaistilanteesta 1500-luvulla ks. Nuorteva 1997, 500-504). 

Wittenbergin suomalaisopiskelijoiden joukosta saatiin nytkin kaikki Turun koulun seuraavat koulumestarit (Henricus Jacobi, Jaakko Finno, Kristian Agricola, Gregorius Teitti, Marcus Helsingius) ja kaksi Turun kirkkoherroista (Henricus Jacobi, Gregorius Teit). Sen sijaan pitkään vuosina 1581-1595 Turun kirkkoherrana toiminut Thomas Laurentii valittiin virkaansa Tenholan kirkkoherran paikalta, ja hän suoritti maisterinopinnot vuosina 1585-1586 Helmstedtin ja Tübingenin yliopistoissa. Pisimmälle yliopistomaailmassa eteni Johannes Raumannus, ensimmäinen suomalaissyntyinen teologian tohtori ja Upsalan yliopiston matematiikan ja teologian professori sekä yliopiston rehtori.

Piispaksi asti 1500-luvun jälkimmäisen puoliskon lähtijöistä urallaan ylsi vain Kristian Agricola. Sen sijaan Turun piispana pitkään vuosina 1583-1625 vaikuttanut Eerik Sorolainen opiskeli Rostockin yliopistossa vuosina 1573-1577 ja ponnisti Turun piispanistuimelle toimittuaan sitä ennen Gävlen koulun rehtorina vuosina 1578-1583. Viipurin piispan virka oli maisteri Eerik Härkäpään (piispana 1568-1578) jälkeen täyttämättä aina vuoteen 1618 asti.

Ohessa Wittenbergin suomalaisopiskelijoiden luettelo vuosilta 1551-1599 ja työurien päävaiheet. Epävarmat tiedot on merkitty hakasulkeisiin. Henkilöiden arvioitujen syntymäaikojen suhteen on edelleen noudatettu sitä ajatusta, että suomalaiset olisivat olleet noin 25-vuotiaita aloittaessaan opinnot Wittenbergissä (poikkeus Henricus Jacobi). Ainoastaan Kristian Agricolan tarkka syntymäaika on tiedossa.

 Melanchtonin kuoleman (1560) jälkeen Wittenbergin yliopiston henkinen johtaja.

Myös "pommerilaisen tohtorin" poika vaikutti Wittenbergissä.

2. osa: vuodet 1551-1599

[1551]

[Klas Björninpoika Lejon/Lepaa]

Claes Annerstedtin maininnan mukaan myös vuonna 1550 Wittenbergin yliopistoon kirjautuneen Hans Björninpojan veli, Klas Björninpoika Lejon olisi opiskellut Wittenbergissä ainakin vuonna 1551 (Nuortava 1997, 177/alaviite). Klas Björninpojan nimeä ei löydy Wittenbergin yliopiston matrikkeleista, mutta hän näyttää kuitenkin samoihin aikoihin saaneen Kustaa Vaasalta tukea opinnoilleen (Nuorteva 1997, 331).

1554

Henricus Jacobi (Henricus Jacobi Borgensis)

  • syntynyt n. 1519, Porvoo (isä todennäköisesti Porvoon kirkkoherra Jacobus)
  • Tukholman hovikappalainen 1550-1553
  • Wittenbergin yliopistossa 1554-1557 (5.1.1554 Henricus Borgensis Svecus; Callmer nro 98); Jenan yliopistossa 1557-1558; todennäköisesti maisteri (ei merkintää) (vuodesta 1553 alkaen samalla Porvoon kirkkoherra)
  • Turun koulun rehtori 1559-1562
  • Turun kirkkoherra 1562-1581
  • kuollut todennäköisesti 1582, Turku

1562

Henricus Johannis (Henricus Johannis Aboensis)

  • syntynyt n. 1537, Turku (isä Turun tuomiorovasti Johannes Petri)
  • Rostockin yliopistossa 1562; Wittenbergin yliopistossa 1562-?, ?-1578 (10.7.1562 Henricus Johannis Aboensis Suecus; Callmer nro 117); todennäköisesti maisteri 1578 (ei merkintää). Henricus Johanniksen opinnoista ei ole säilynyt tarkempia tietoja vuosilta 1563-1577 - vuonna 1573 oli kuitenkin kotimaassa.
  • Turun linnankirjuri 1578-1580
  • Turun koulun filosofian lehtori 1580-1582
  • kuollut 1582, Turku

Turun piispa Paavali Juusten 1563-1575


1563

Jaakko Finno/Suomalainen (Jacobus Petri Finno)

Ericus Bartholdi (Ericus Bartholdi Nylandensis)

  • syntynyt n. 1538, [Varsinais-Suomi? Läntinen Uusimaa?] (Lempiäinen 2012 mukaan n. 1540)
  • Wittenbergin yliopistossa 1563-1567 (23.1.1563 Iacobus Petri Finno Suecus; Callmer nro 123); Rostockin yliopistossa tammikuu 1567-1568; todennäköisesti ei maisteri
  • Turun koulun rehtori 1568-1578, 1583-1588 (Turun koulun lehtori ja tuomiokapitulin poenitentiarius 1578-1583, samalla Maarian kirkkoherra 1578-1588)
  • kuollut syksyllä 1588, Turku
  • syntynyt n. 1538, Virolahti (isä Virolahden kirkkoherra Bartholdus)
  • Wittenbergin yliopistossa 1563-1564 (31.7.1563  Ericus Bertholdi Suecus Finland; Callmer nro 127).
  • kuollut 14.3.1564, Wittenberg

1574

Kristian Agricola (Christianus Michaelis Agricola)

Klas Hermaninpoika Fleming (Nicolaus Fleming)

  • syntynyt 11.12.1550, Turku (isä Turun piispa Mikael Agricola, äiti Birgitta Olavintytär)
  • Leipzigin yliopistossa 1573-1574; Wittenbergin yliopistossa 1574-1577 (14.3.1574 Christianus Michaelis Agricola Aboensis; Callmer nro 138); ilmeisesti ei maisteri (ks. Nuorteva 1997, 265)
  • Turun koulun rehtori 1578-1583
  • Tallinnan piispa 1583-1586
  • kuollut 19.2.1586, Tallinna
  • syntynyt n. 1549, Mynämäki/Lehtinen (isä valtaneuvos Herman Fleming)
  • Rostockin yliopistossa 1571-1574; Frankfurt an der Oderin yliopistossa 1574; Wittenbergin yliopistossa 1574-1575 (6.12.1574 Nicolaus Fleming Suecus nobilis; Callmer nro 139); maisteri?
  • virkamiesura (Savonlinnan käskynhaltija, Turun linnanpäällikkö), historioitsija
  • kuollut 1616, Mynämäki/Lehtinen

1576

Petrus Melartopaeus (Petrus Henrici Melartopaeus)

  • syntynyt n. 1550, Turku (isä Turun porvari Henrik Melartopaeus)
  • Rostockin yliopistossa 1573-1576; Wittenbergin yliopistossa ainakin 1576 (21.2.1576 Petrus Meselpeip de Abo Finlandiae; Callmer nro 142); maisteri?
  • Strängnäsin koulun apulaisrehtori 1579-1581, rehtori 1581-1584, 1591, teologian lehtori 1584-1591, 1593 (samalla Vansön kirkkoherra 1584-1587)
  • Turun tuomiorovasti 1594-1605 (samalla Kaarinan kirkkoherra 1603-1605)
  • Mariestadin superintendentti 1605-1610
  • kuollut 18.4.1610, Mariestad

Turun piispa Eerik Sorolainen 1583-1625


1586

Gregorius Teitti (Gregorius Martini Teit)

Mikael Mattsinpoika Carpelan (Michael Carpelanus)

  • syntynyt n. 1561, Pernaja (Jaakko Teittin veljen Mårten Teittin poika)
  • Turun koulun apuopettaja 1580-luvulla
  • Wittenbergin yliopistossa 1586-1588 (24.10.1586 Gregorius Teittus ex Perno Nylandiae; Callmer nro 155); maisteri 19.9.1588 (tai 19.8.1588)
  • Turun koulun rehtori 1588-1595 (samalla Maarian seurakunnan kirkkoherra 1589-1615)
  • Turun kirkkoherra 1595-1615
  • kuollut 1615, Turku
  • syntynyt n. 1561, Taivassalo (isä Taivassalon kirkkoherra Matthias Carpelan)
  • Wittenbergin yliopistossa 1586-1592 (24.10.1586 Michael Carpelanus Finlandensis Suecus; Callmer nro 156); Helmstedtin yliopistossa [1592]; maisteri?
  • sotilasura? (osallistui Nuijasodan taisteluihin)
  • kuollut 1597, Ilmajoki/Santavuori

1588

Lars Mattsinpoika Carpelan (Laurentius Carpelanus)

  • syntynyt n. 1566, Taivassalo (isä Taivassalon kirkkoherra Matthias Carpelan)
  • Wittenbergin yliopistossa 1588-1591 (16.4.1588 Laurentius Carpelanus Finonius Suecus; Callmer nro 165); Helmstedtin yliopistossa [1591]; maisteri?
  • lakimiesura (Turun hovioikeuden asessori)
  • kuollut 6.10.1648

1592

Marcus Henrici Helsingius

  • syntynyt n. 1567, Helsinki (todennäköisesti)
  • Turun koulun apuopettaja ainakin jo 1589
  • Wittenbergin yliopistossa 1592-1594 (14.3.1592 Marcus Helsingius Finnonius; Callmer nro 169); väitellyt 10.8.1593 (preeses Christianus Hastaeus: De rationali hominis anima metaphysicae propositionis), maisteri 17.3.1594
  • Turun koulun rehtori 1595-1609 (teologian lehtori 1594-1595)
  • kuollut 31.1.1609, Turku

1593

Hans Klausinpoika Tott (Johannes Tott)

  • syntynyt 1570-luvulla (isä valtaneuvos Klaus Tott, äiti Kersti Horn)
  • Rostockin yliopistossa 1588-1589; Hemstedtin yliopistossa 1589-1592; Jenan yliopistossa 1592; Wittenbergin yliopistossa 1593-? (19.12.1593 Johannes Tott Finlandus; Callmer nro 177); maisteri?
  • virkamiesura (kuningas Sigismundin hovimies)
  • kuollut n. 1605

1597

Johannes Svenonis Raumannus

Nils/Klaus Göraninpoika Boije (Nicolaus Boy)

  • syntynyt n.1572, Rauma (isä vouti Sven Bertilson)
  • Tukholman kuninkaallisessa kollegiossa 1588-1592
  • Jenan yliopistossa 1594-1596; väitellyt 24.3.1596 ja 19.7.1596; Greifswaldin yliopistossa 1596-1597; Wittenbergin yliopistossa 1597 (13.9.1597 Johannes Sueno Raumannus Suecus; Callmer nro 189); maisteri 27.9.1597
  • Upsalan yliopiston matematiikan professori 1598-1600, teologian 3. professori 1600-1604?
  • Wittenbergin yliopistossa kesällä 1601-1602; Marburgin yliopistossa 1602-1604; väitellyt 25.3.1603 ja 16.2.1604, teologian tohtori 15.3.1604 (ensimmäinen suomalaissyntyinen teologian tri)
  • Tukholman kirkkoherra 1604-1610
  • Upsalan yliopisto rehtori 1610-1613 (samalla teologian 1. professori)
  • kuollut 3.3.1614, Upsala
  • syntynyt n. 1572 (isä valtaneuvos Göran Boije)
  • Leipzigin yliopistossa 1595-1597; Wittenbergin yliopistossa 1597-ainakin vuoteen 1599 asti (7.5.1597 Nicolaus Boy Suecus; Callmer nro 186); maisteri?
  • virkamies-/sotilasura
  • kuollut n. 1618

1599

Joachimus Matthiae Stutaeus

  • syntynyt n.  1574, Ilmajoki (isä Ilmajoen kirkkoherra Matthias Stutaeus)
  • Upaslan yliopistoss 1695-1599; Wittenbergin yliopistossa syksyllä 1599-1601, (27.9.1599 Joachim Stutaeus Oestisbotnien Finnonius; Callmer nro 200); Jenan yliopistossa 1600-1602; Helmstedtin yliopistossa 1602-1604; Wittenbergin yliopistossa viim. syksyllä 1604-1605; "maisteri Saksassa" (Matinolli 1976, 98)
  • Turun koulun rehtori 1609-1615 (teologian lehtori 1605-1608)
  • Turun kirkkoherra 1615-1633 (samalla Kaarinen kirkkoherra 1616-1633?)
  • kuollut 1633, Turku

Ennen vuosisadan vaihdetta opintomatkalleen olivat ennättäneet lähteä myös tuleva Porvoon piispa Nicolaus Magni Carelius (Frankfurt 1592; Rostock 1597), aatelisopiskelija Johan Mattsinpoika Kruus (Rostock 1598) sekä Turun piispa Eerik Sorolaisen poika Ericus Erici jr. (Upsala 1599). Ericus Erici jr. kirjoittautui Wittenbergin yliopistoon 6.5.1600, Johan Kruus 4.11.1600 ja Nicolaus Carelius 6.6.1601.

Kaiken kaikkiaan ulkomaiden yliopistoissa opiskeli vuosina 1551-1599 noin 67 suomalaista - heistä siis 16 Wittenbergin yliopistossa (ks. Nuorteva 1997, 500-504).

Lähteet ja kirjallisuus:

Christian Callmer, Svenska studenter i Wittenberg, 1976. Stockholm. Verkossa: https://www.uni-wittenberg.de/wp-content/uploads/application/pdf/Callmer-1976_Svenska-studenter-i-Wittenberg.pdf

Eero Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli, 1976. Turku: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli.

Jukka Paarma, Hiippakuntahallinto Suomessa 1554-1604, 1980. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.

Jussi Nuortava, Suomalaisten opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, 1997. [Helsinki: Suomen historiallinen seura].

Simo Heininen, Agricolan perintö: Paulus Juustenin elämä, 2012. Helsinki: Edita.

Pentti Lempiäinen, "Jacobus Finno" (2012), teoksessa Kirkollisia vaikuttajia, toim. Hannu Mustakallio. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Kuvat: wikipedia (public domain)

Erityisesti aatelisopiskelijoiden osalta tietoja on täytynyt kaivaa myös verkosta.