Suomenkieliset kirjat ja kirjoitukset 1500-luvulla (2/2)

14.02.2023

Suomenkieliset kirjat ja kirjoitukset vuosilta 1550-1599 (osa 2/2) voidaan jakaa neljään ryhmään:

1a. Painetut kirkolliset kirjat tai niiden osat (10, säilynyt 8). Mikael Agricolan vuosien 1551-1552 kolme teosta (kohdat 22–24), Paavali Juustenin kaksi teosta, joista ainoastaan Pyhä messu säilynyt (kohdat 32–33) ja Jaakko Finnon kolme suomenkielistä teosta (kohdat 36–38). Lisäksi uudenvuodenrukous ja saarnatuoliliturgia Juustenin messun liitteenä (kohta 42) sekä Johannes Jussoilan suomeksi toimittama katekismus, joka ei ole säilynyt (kohta 34).

1b. Muut painetut julkaisut tai niiden osat (5, säilynyt 4). Kuningas Juhana III:n kirje vuodelta 1584 (kohta 39) ja kaksi Kaarle Herttuan kirjettä (kohdat 41 ja 44). Lisäksi kuningas Sigismundin juhlajulkaisun Serenissimo & potentissimo principi Sigismundo III sisältyvä Valentinus Thomaen suomenkielinen tervehdysruno (kohta 40) sekä Johannes Jussoilan toimittama Suomen kielioppi, joka ei ole säilynyt (kohta 35).

2a. Käsinkirjoitetut* kirkolliset kirjat, lehdet ja merkinnät (6, yhteensä 33 esiintymää). Suomenkieliset käsinkirjoitetut merkinnät teoksissa Een liten songbook (kohta 30), Evangelia och Epistlar (kohta 31), Veisut ja ennustukset (kohta 47) ja Yksi vähä suomenkielinen virsikirja (kohta 48). Lisäksi Jaakko Finnon virsikirjan jäljennös (kohta 49) ja vuosien 1557 ja 1575 kirkkokäsikikirjojen sekä luterilaisten kirkkolaulukirjojen suomenkieliset lehdet ja merkinnät (kohdat 51–52; kaikkiaan 28 esiintymää).

2b. Muut käsinkirjoitetut kirjat, lehdet ja merkinnät (8, säilynyt 7). Kuningas Kustaa Vaasan kirje vuodelta 1555 (kohta 26) ja kuningas Juhana III:n kirje vuodelta 1572 (kohta 29). Lyhyinä suomenkielisinä merkintöinä ovat säilyneet ruton sanat (kohta 27), Jaakko Teittin rukous (kohta 28), alamaisten anteeksipyyntö valan ja uskollisuuden rikkomisesta (kohta 43), Hannu Hannunpojan tokaisu käräjillä (kohta 45) ja valan esisanat (kohta 46). Lisäksi Agricolan sananlaskujulkaisu, josta on säilynyt ainoastaan osa ruotsin- ja latinankielisestä esipuheesta (kohta 25).

Agricolan kaksi viimeistä painettua teosta (1551-1552) sisältävät käännöstekstejä lähinnä profeettojen kirjoituksista.  Agricola ei välttämättä työskennellyt yksin. Tammikuussa 1551 Wittenbergissä opiskellut Eerik Härkäpää oli saanut Melanchtonilta suosituskirjeen, jossa todettiin Härkäpään opiskelleen latinan ja kreikan lisäksi myös hepreaa, jotta voisi kääntää profeettojen kirjoja (Pirinen 1962, 157; Heininen 2007, 333).

*) Käsinkirjoitettujen suomenkielisten kirjojen ja merkintöjen tarkkaa laatimisajankohtaa on yleensä vaikea arvioida. Hyvänä esimerkkinä tästä on Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkolaulukirja (kohta 51 VII), jonka uudempi osa on Schalinin arvion mukaan valmistunut 1600-luvun keskivaiheilla, mutta Häkkisen ja Hannikaisen arvion mukaan on hyvät perustelut olettaa, että sen on koostanut seurakunnan viipurilaissyntyinen kirkkoherra Cantus Martini Carelius aivan 1500-luvun lopussa (Schalin 135; Häkkinen & Hannikainen 2013, 124).

Luettelossa ei ole huomioitu 1500-luvulta säilyneitä suomenkielisiä henkilö- ja paikannimiä eikä myöskään kaikkea sellaista käsinkirjoitettua suomenkieltä, joka melkoisella varmuudella tiedetään kirjoitetun Suomessa, mutta jotka eivät ole säilyneet. Runsaasti suomenkielistä nimistöä sisältyy esimerkiksi Jaakko Teittin valitusluetteloon Suomen aatelistoa vastaan vuosilta 1555-1556 ja Savon tuomiokirjoihin vuosilta 1559 ja 1561-1565 (molemmat nähtävillä verkossa). Pohjanmaan voutien kalustustileistä 1550- ja 1560-luvuilta löytyy paitsi paikannimiä myös muutamia kalastussanastoon kuuluvia sanoja (ks. Virittäjä 4/1898, 61-62).

1550-luku

22. Daavidin psalttari (1551)

23. Veisut ja ennustukset (1551)

24. Ne profeetat (1552)

Ks. myös kohta 47.

[25. Agricolan sananlaskujulkaisu (1553) – säilynyt vain katkelma]

Mikael Agricola aikoi vuoden 1553 alussa julkaista ilmeisesti sananlaskukokoelman, mutta tästä teoksesta on säilynyt ainoastaan käsinkirjoitettu katkelma. Säilynyt katkelma on neljän sivun mittainen loppupuoli Turussa 2.1.1553 päivätystä esipuheesta. Katkelman alkupuolella on kolme ruotsinkielistä sananlaskua (numeroituna 25-27 – esipuheen alkuosa siis puuttuu), mutta muuten esitys on kokonaan latinankielinen (suomeksi Tarkiainen 1958, 241-243). Heininen nostaa esille, että vaikka säilynyt osuus käsitteleekin kokonaan sananlaskuja, ei aiottu teos tämä jälkeen ilmeisesti olisikaan ollut sananlaskujulkaisu. – Tarkiainen 1958, 240-241; Heininen 2007, 123-124.

Esipuheen alkuosan 27 sananlaskua on varmaankin ollut kaksikielinen (ruotsi-suomi). Latinankielisessä esityksessä Agricola nimittäin kirjoittaa, että koska Kristuskin käytti vertauksia, "näiden ruotsinkielisten ja kansankielisten sananlaskujen (Suecana et vernacula) ei tulisi herättää meidän maanmiehissämme halveksuntaa" (Heininen 2007, 123).

Teoksen säilynyt katkelma on Upsalan yliopiston kirjastossa.


26. Kustaa Vaasan kirje 21.11.1555

Varhaisin säilynyt suomenkielinen hallinnollinen kirje on suomennos kuningas Kustaa Vaasan 21.11.1555 päivätystä kirjeestä Savonlinnan läänin asukkaille. Alkuperäinen kirjeen käännös ei ole säilynyt, mutta kirjeen 1500-lukulaiset käännökset löytyvät kahdesta Ruotsin kansallisarkistossa säilytettävästä kopiokirjasta (Kopiesamling I,  vol. 17 & vol. 18). Molemmat kopiokirjat sisältävät virallista asiakirja-aineistoa vuosilta 1555-1557 Ture Pedersson Bielken (k. 1577) ja Gustav Fincken (k. 1566) ollessa Suuren Venäjän sodan (1555-1557) vuoksi Savonlinnassa. Suomennetun kirjeen pääaiheena onkin Savonlinnan läänin asukkaiden tarttuminen aseisiin venäläisiä vastaan. Koivusalo viittaa Paavo Pajulaan, joka pitää luultavana, että kirje olisi suomennettu "kuninkaan kansliassa" (kuningas oli sodan vuoksi Suomessa). – Koivusalo 2007, 33; Walta 2017a; Walta 2017b.

Ensimmäisessä säilyneessä suomennoksessa (vol. 17, pituus hieman vajaa kaksi sivua) on kirjeen suomennos, jonka nimenomaiseksi kirjoittajaksi (suomentajaksi?) ilmoitetaan Ture Pedersson Bielke (Walta 2017a). Toisessa (vol. 18, kaksi sivua) on ilmeisesti ensin alkuperäisen ruotsinkielisen kirjeen kopio ja tämän jälkeen sen suomennos (Walta 2017b).

Verkossa (vol. 17): https://www.codicesfennici.fi/items/show/87 (Codices Fennici)

Verkossa (vol. 18)https://www.codicesfennici.fi/items/show/98 (Codices Fennici)

Verkossa (AHF-1555):  https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/ahf1500_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)

Verkossa (vol. 17)https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/15551121.html (Agricola-verkko)

1560-luku

27. Ruton sanat 1564

Varhaisin säilynyt suomenkielinen loitsumuistiinpano on Korsholman kuninkaankartanon tilikirjasta vuodelta 1564 (julkaistu esim. Koskinen 1866, 94-95; Kallio et al. 2017, 368-369). Loitsu on alussa osin ruotsin- ja latinankielinen, ja sen otsikkona on "emott pestilencije" eli "ruttoa vastaan". Runo on erillisellä tilikirjasta jo aiemmin repeytyneellä pikkulehdellä Korsholman vouti eli virkamies Hannu Ingenpojan tilissä. – Koskinen 1866, 93; Kallio et al. 2017, 368.

Loitsurukouksessa sanotaan nykykielellä esimerkiksi näin: Mikä on vaka parempi / Jumalan on vaka parempi / Jumalalla on voide parempi / neitsyn Marian sylkisuu parempi (Kallio et al. 2017, 369; loitsun analyysia ks. Kallio et al. 2017, 371-376).

Korsholman kuninkaankartanon tilikirjaa säilytetään Kansallisarkistossa.

Verkossahttps://skvr.fi/ (SKVR-tietokanta; löytyy esim. hakusanalla "emott pestilencije")


28. Jaakko Teittin rukous 1568

Jaakko Teittin kirjeessä Hogenskield Bielkelle vankilastansa vuoden lopulla 1568 loppusanat on kirjoitettu suomeksi (tieto Kansalliskirjastosta). Pernajasta kotoisin ollut Jaakko Teitti (n. 1520-1596) toimi Saksan-opintomatkalta (1549-1551) palattuaan kuningas Kustaa Vaasan ja Eerik XIV:n hovissa erilaisissa tehtävissä, kunnes Juhana III:n noustua valtaan (1568) oli joutunut vankeuteen, koska oli mm. korkeimman oikeuden jäsenenä osallistunut Juhanan tuomitsemiseen. Vuonna 1571 Teitti määrättiin muuttamaan Suomeen, jossa hän vietti loppuelämänsä eräänlaisessa kotiarestissa. Vuonna 1581 Teitti sai kuitenkin vakituisen viran Turun kaupunginsihteerinä. – Karonen  2014.

Kirjeen suomenkieliset loppusanat kuuluvat seuraavasti: "Iomala minun syyn tietäpi, hen heitä iankaikisest holhochkan ia minua waiwaista miest teste waiuasta pästäken. Amen." (Kotimaisten kielten keskus)

Kirjettä (alkuperäistä?) säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet i Stockholm).

Verkossa (AHF-1568): https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/ahf1500_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)

1570-luku

29. Juhana III:n kirje 3.8.1572

Toiseksi vanhin säilynyt suomenkielinen hallinnollinen käskykirje on suomennos kuningas Juhana III:n 3.8.1572 päivätystä kirjeestä (julkaistu Virittäjä 5/1897). Kirje käsittelee oikeudettomasti verovapauden alle joutuneiden tilojen peruuttamista, ja kuninkaan ideana oli saattaa nämä maat takaisin kruunulle verovelvollisiksi. Kirje on kuningas Kustaa Vaasan vuoden 1555 kirjeen tavoin käsikirjoitus. – Juva 1965, 210-211; Koivusalo 2007, 33-34.

Kirjeen erästä vanhaa jäljennöstä säilytetään Kansallisarkiston Laguksen kokoelmassa (Agricola-verkko).

Verkossa (AHF-1572): https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/ahf1500_rdf.xml  (Kotimaisten kielten keskus)

Verkossahttps://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/15720803.html (Agricola-verkko)


30. Hattulan pienen laulukirjan (1553) suomenkielinen merkintä

Hattulan seurakunnasta on säilynyt kirkkokäsikirja, jossa on yhteensidottuna painetut ruotsinkieliset teokset Een liten songbook (1553) sekä vuoden 1548 messu (Mässan) ja käsikirja (Handboken). "Pienessä laulukirjassa" suomeksi rivien välissä joulusekvenssi Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus). Schalinin mukaan lisäykset 1570-luvulta. – Schalin 60.

Schalinin vuoden 1946 tiedonannon mukaan teos on Hattulan kirkonarkistossa (Schalin 60).


31. Lempäälän evankeliumikirjan (1567) suomenkielinen merkintä

Lempäälän seurakunnasta on säilynyt painettu kirkkokäsikirja Evangelia och Epistlar (1567). Evankeliumikirjan viimeisellä tyhjällä lehdellä kirkollinen laulun Coska me maan päällä elem neljä säkeistöä (laulu tavataan vain tässä reformaatioajan käsikirjoituksessa). Schalinin mukaan lisäykset 1570-luvulta. – Schalin 65-66.

Teosta säilytetään Kansalliskirjastossa.

32. Paavali Juustenin katekismus (1574) – ei säilynyt

33. Pyhä messu (1575)

Ks. myös kohta 50.

1580-luku

34. Katekismus (n. 1581) – ei säilynyt

Paavillisen legaatin Antonio Possevinon (1533-1611) keväällä 1583 laaditun visitaatiopöytäkirjan maininnan mukaan Johannes Jussoila (n. 1555-1604) olisi kääntänyt suomen kielelle Petrus Canisiuksen (1521-1597) katekismuksen. Raumalainen Johannes Matthiae Jussoila (isä Rauman pormestari Matts Jussoila) opiskeli ilmeisesti ensin Tukholman kollegiossa (Collegium Regium) ja lähti täältä mukaan ns. Missio Suetican toimintaan, ensin jatkamaan opintojaan Rooman Collegium Germanicumiin (1578-1580) ja sieltä Braunsbergin seminaarin ja Wienin yliopiston kautta Määrissä sijainneeseen Olmützin seminaariin (1581-1583). Opintomatkalta palattuaan (1584) Jussoila toimi mm. Vadstenan birgittalaisnunnien rippi-isänä ja Vadstenan koulun opettajana, Sigismundin hovikappalaisena ja Pärnun katolisen seurakunnan kirkkoherrana. Antonio Possevino vastasi vastauskonpuhdistuksen toteuttamisesta Ruotsissa. – Nuorteva 1997, 202-205, 211-216, 224-226, 237-238.

Jussoilan suomeksi kääntämä Petrus Canisiuksen katekismus (Der klain Catechismus) ei ole säilynyt. Sen sijaan saman teoksen ruotsinkielinen laitos vuodelta 1579 (tai 1580) on säilynyt, ja sen on ilmeisesti ruotsintanut Johannes Jussoila yhdessä Petrus Braskin kanssa (Nuorteva 1997, 211-212). Tätä teosta säilytetään Kansalliskirjastossa (En liten catechismus).


[35. Suomen kielioppi (n. 1583) – ei säilynyt]

Antonio Possevinan visitaatiopöytäkirjan maininnan mukaan (vuodelta 1583) Johannes Jussoila olisi käännettyään Petrus Canisiuksen katekismuksen (ks. ed. kohta) ryhtynyt tämän jälkeen laatimaan suomen kielen kielioppia. Tämäkään teos ei ole säilynyt, eikä ole varmaa, onko se koskaan valmistunutkaan. – Nuorteva 1997, 215.

Nuorteva (1997, 216) mainitsee, että tehtävän laatia suomen kielioppi oli saanut jo ennen Jussoilaa Olmützin seminaarissa opiskellut Olaus Sundergelteus (n. 1551-1601) – tehtävä siis näyttää siirtyneen häneltä Jussoilalla. Porista kotoisin ollut Olaus Marci Sundergelteus (isä laivuri Marcus Sundergelteus) opiskeli Jussoilan tavoin ensin Tukholman kollegiossa (Collegium Regium) ja tämän jälkeen Olmützin jesuiittaseminaarissa (1579-1580). Maisteriksi valmistuttuaan Olaus Sundergelteus vaikutti Pori-Ulvila seuduilla, mutta jatkoi opintojaan vielä Braunsbergin seminaarissa (1585). Myöhemmin Sundergelteus toimi Pärnun ja Tarton katolisten seurakuntien kirkkoherrana. – Nuorteva 1997, 202, 204, 216-217, 237-238.

36. Jaakko Finno: Katekismus (n. 1583)

37. Yksi vähä suomenkielinen virsikirja (n. 1583)

38. Jaakko Finno: Yksi vähä rukouskirja (1583)

Ks. myös kohdat 48–49.

39. Juhana III:n kirje (1584)

Kolmanneksi vanhin säilynyt hallinnollinen kirje on kuningas ja Suomen suuriruhtinas Juhana III:n 1.12.1584 päivätty kirje. Kirje koskee alamaisten velvollisuutta järjestää kyydityksiä ja majatalonpitoa. Kyseessä on ensimmäinen painettu suomenkielinen virallisjulkaisu (vuosien 1555 ja 1572 kirjeitä ei todennäköisesti painettu). – Kuivusalo 2007, 34.

Alkuperäinen yksilehtinen painate on Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa (Kungliga biblioteket).

Verkossa (As1584): https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/as1500_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)


40. Valentinus Thomaen tervehdysruno kuningas Sigismundille (1589)

Vilnassa vuonna 1589 painettu kuningas Sigismundin kaupunkiin tulon kunniaksi julkaistu juhlakirja Serenissimo & potentissimo principi Sigismundo III sisältää myös suomalaisen Valentinus Thomaen (Valentini Thomae Finlandi) kolme runoa, joista kaksi on kirjoitettu latinaksi ja yksi suomeksi. Karjalohjalta kotoisin ollut Valentinus Thomae Lossius (syntynyt n. 1563, kuollut 1623 jälkeen) opiskeli ilmeisesti ensin Tukholman kollegiossa (Collegium Regium) ja lähti täältä mukaan ns. Missio Suetican toimintaan, ensin Braunsbergin seminaariin (1580-1587; tältäkin ajalta yksi latinankielinen runo) ja sieltä Vilnan jesuiittaseminaariin (1587-1590). Vilnasta Valentinus Thomae jatkoi matkaansa vielä Roomaan päätyen pysyvästi Puolaan Sigismundin hovin palvelukseen. – Nuorteva 1997, 206-207, 218-223.

Valentinus Thomaen suomenkielinen tervehdysruno on otsikoitu Rhythmi finlandici in adventum Sigismund III, serenissimi regis Polanie ja alkaa seuraavasti (nykysuomeksi): "Terve meille Sigismund tulee / Nyt kaikki kansa Vilnassa luulee / Jumala kuin kaikki hyvin loi / Kiitetty olkoon, joka tänne toi / Sinua suuresti toivoi päivä ja yö / Niin kuin jokainen todistamme myö." (Kallio et al. 2017, 346-347).

Verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2203148 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)

1590-luku

41. Kaarle Herttuan kirje (1593)

Neljänneksi vanhin säilynyt suomenkielinen hallinnollinen kirje on Kaarle herttuan 20.3.1593 päivätty kirje valtakunnan alamaisille. Kirje on Esko Koivusalon lyhyen kuvauksen mukaan tiedonanto kuningas Juhana III:n kuolemasta ja Sigismundin noususta valtaistuimelle. Kyseessä on toinen painettu suomenkielinen virallisjulkaisu. – Koivusalo 2007, 34.

Kirjeen ajankohta ja sisällys on dramaattinen, sillä valtakunta oli juuri ajautumassa Kaarlen ja Sigismundin välisen valtataistelun pyörteisiin vuosiksi 1593-1599. Kirjeen kirjoittamisen aikana tuleva kuningas, tunnetusti katolinen Sigismund oli vielä Puolassa ja juuri helmi-maaliskuussa oli Upsalassa pidetty kokous, jossa Kaarle-herttuan johdolla määriteltiin maan tunnustuksellinen kanta tiukan luterilaiseksi (ns. Upsalan julistus 1593). Sigismund kruunattiin kuninkaaksi syksyllä 1593, mutta ei saanut koskaan valtakuntaa kunnolla valtaansa. – Kaarlen ja Sigismundin valtataistelusta Suomen näkökulmasta esim. Juva 1965, 234-275; Jutikkala & Pirinen 1999, 113-124.

Alkuperäinen yksilehtinen painate on Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa (Kunglika biblioteket).

Verkossa (As1593): https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/as1500_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)


42. Uudenvuodenrukous ja saarnatuoliliturgia (n. 1595)

Yhden säilyneen Juustenin Pyhän messun (1575) kappaleen loppuun on liitettynä yhteensä neljän lehden (8 sivua) laajuinen painettu asiakirja, joka sisältää 1) uudenvuodenrukouksen Yx Kijtossana ia Rucous wden vuoden päivänä Jumalan tyge sanotappa (runsaat kolme ja puoli sivua) sekä 2) ns. saarnatuoliliturgian (hieman reilut neljä sivua). Uudenvuodenrukouksella on yleisen kirkkorukouksen luonne, joten sitä on periaatteessa voitu käyttää peräkkäin useanakin vuotena. Saarnatuoliliturgia sisältää esipuheen saarnaan ryhdyttäessä ja rukouksen ennen saarnaa ja saarnan jälkeen tulevat kehotuksen yhteiseen rippiin, rippirukouksen, synninpäästön ja kirkkorukouksen (vaihtoehtoisesti Isä meidän -rukous "taikka joku muu rukous kaikkien tarpeitten edestä Rukouskirjasta"). – Parvio 1983, 23-26.

Perinteisesti uudenvuodenrukousta ja saarnatuoliliturgiaa on pidetty Paavali Juustenin laatimana noin vuodelta 1575 – onhan sen ainoa tunnettu kappale liitettynä Juustenin toimittaman messun loppuun ja sen saarnatuoliliturgia on toimitettu suomeksi vuoden 1571 kirkkojärjestyksestä (esim. Schalin 117). Martti Parvion mukaan julkaisu on kuitenkin "nähtävästi vuodelta 1595" ja "ilmeisesti Turun piispan Ericus Ericin toimesta syntynyt" (Parvio 1983, 7). Parvio perustelee näkemystään ensinnäkin sillä, että uudenvuodenrukouksessa kiitetään "pitkään" jatkuneen sodan jälkeen "vahvan rauhan ja pysyväisen sovinnon" saamisesta, ja nämä ilmaukset sopivat 1500-luvun loppupuolella vasta Täyssinän rauhan (18.5.1595) yhteyteen. Toinen perustelu – paikkansa pitäessään toki asian varmistava – on se, että julkaisun paperista voidaan "vaivoin esille saatavan vesileiman puolikkaasta" päätellä paperin olevan marburgilaisesta paperimyllystä vuosilta 1592-1594. – Parvio 1983, 23-24.

Ainoaa uudenvuodenrukouksen ja saarnatuoliliturgian sisältää Juustenin messun kappaletta säilytetään Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa (Kunglika biblioteket). Yhteissidoksen kolmelle tyhjälle loppulehdelle on käsinkirjoitettu suomeksi viiden virren sanat (Schalin 117; ks. kohta 50 IX).

Verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2127706?page=1 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)


43. Alamaisten anteeksipyyntö valan ja uskollisuuden rikkomisesta 1597

Savonlinnan linnanläänin käskynhaltijan Gödik Fincken (n. 1546-1617) säilyneessä kopiokirjassa on kolmen sivun mittainen suomenkielinen teksti, joka on otsikoituna "Alemmaisten toivotus" ja sisältää ensin aikaisemman uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille (1593) ja tämän jälkeen Säämingin, Rantasalmen ja Tavisalmen pitäjien sekä Suur-Savon (Mikkelin), Vesulahden ja Juvan pitäjien anteeksipyynnön tämän valan rikkomisesta ja uudistetut valat. Valaa uudistettaessa keväällä 1597 toimittiin siten, että kirkossa polvilleen painuneina luettiin papin perässä ensin aikaisempi Sigismundilla annettu vala ja tämän jälkeen anteeksipyyntö ja uusi uskollisuudenvala. Tekstistä selviää, että ainakin Säämingissä vala tehtiin myös kirjallisesti ja varustettiin huomattavimpien talonpoikien nimillä ja puumerkeillä 8.4.1597. – Haavikko 1996, 146-147; Ylikangas 1997, 271; Agricola-verkko.

Asiakirjat liittyvät Suomessa 25.11.1596–24.2.1597 käydyn nuijasodan loppuselvittelyihin Savonmaassa. Savossa talonpoikien kansannousu oli alkanut vuoden alussa (3.1.) ja sen päävoimat oli kukistettu verisesti jo tammikuun puoliväliin mennessä. Varsinaisten sotatoimien päätyttyä Savonmaa ajoutui kuitenkin vielä sekasorron tilaan ja palautui ilmeisesti vasta maaliskuun jälkipuoliskolla Savonlinnan käskynhaltijan kontrolliin. Suomen käskynhaltija Klaus Fleming (n. 1535-1597) antoi Gödik Finckelle 29.3. kirjeitse käskyn, että vuonna 1593 tehty vala kuningas Sigimundille oli uudistettava (tähän siis liittyvät suomenkieliset asiakirjat). Vasta huhtikuussa 1597 Savonmaa oli rauhoittunut. – Savon miesten sotaretkestä ja sen kukistamisesta esim. Ylikangas 1997, 240-272; Haavikko 1996, 123-149.

Gödik Fincken kopiokirjaa säilytetään Ruotsin kansallisarkistossa (Riksarkivet i Stockholm).

Verkossa: https://www.codicesfennici.fi/items/show/99# (Codices Fennici)

Verkossa (AHF-1593)https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/ahf1500_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)

Verkossa: https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/15970408.html (Agricola-verkko)


44. Kaarle Herttuan kirje (1597)

Viides säilynyt hallinnollinen kirje on suomennos Kaarle-herttuan Turussa 2.10.1597 päivätystä kirjeestä "kruunun uskollisille alamaisille" (julkaistu Virittäjä 6/1897). Esko Koivusalon mukaan tämäkin kirje on painotuote ja "sisältää kehotuksen noudattaa yksinomaan Kaarle Herttuan käskyjä ja kavahtaa Suomen käskynhaltijan Arvid Stålarmin neuvoja ja määräyksiä". Kirje on varustettu Kaarlen sinetillä ja omakätisellä allekirjoituksella. Sama kirje ruotsinkielisenä on myös säilynyt ja on päivätty 28.9.1597. – Koivusalo 2007, 34; Agricola-verkko.

Tämä asiakirja liittyy Suomen maaperällä 1500-luvun lopulla käytyyn sisällissotaan Kaarle Herttuan ja Sigismundin joukkojen välillä. Sen jälkeen kun Suomen käskynhaltija Klaus Fleming oli kuollut sairaskohtaukseen 10.4.1597, määrättiin Arvid Eerikinpoika Stålarm (n. 1549-1620) Suomen käskynhaltijaksi ja siis kuningas Sigismundin mieheksi. Kirjeen päiväyksen aikana Kaarle-herttua oli joukkoineen ensimmäisellä Suomen retkellä 20.8.-26.10.1597. Turun linna antautui 30.9.1597, mutta sotaretken päätyttyä palautui vielä Arvid Stålarmin joukoille. Ruotsinkielinen kirje on laadittu ajankohtana, jolloin Turun linnan puolustus oli jo murtumaisillaan (29.9.) ja suomennettu heti sen jälkeen, kun herttua oli saanut linnan valtaansa (2.10.). Kirje on osa Kaarle-herttuan painostusta ja propagandaa, jolla rohkaistiin ja vahvistettiin omia rivejä ja iskettiin kiilaa kuninkaan ja häntä kannattaneen aatelin välille. Vastaavia kirjeitä on säilynyt useita, mutta tämä on ilmeisesti ainoa suomennettu. – Kaarle-herttuan propagandasta ja ensimmäisestä Suomen retkestä esim. Ylikangas 1997, 317-323; Haavikko 1996, 167-174.

Kirjettä säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet i Stockholm). 

Verkossa (AHF-1597)https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/ahf1500_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)

Verkossahttps://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/15971002.html (Agricola-verkko)


45. Hannu Hannunpojan tokaisu käräjillä 1599

Kalajoen asukkaiden valituksessa Kaarle-herttualle Hannu Hannunpojasta, Janakkalan Monikkalan herrasta on Hannu Hannunpojan tokaisu käräjillä kirjoitettu suomeksi (julkaistu Historiallinen arkisto 9/1886, 346-349). Hannu Hannunpoika (n. 1552-1605) oli ainoa suomalainen aatelismies (Lepaan suku), joka nuijasodassa ja sitä seuranneissa Kaarle-herttuan sotaretkissä suosi talonpoikaiskapinaa ja asettui avoimesti Kaarle Herttuan puolelle. Myöhemmin Hannu Hannunpoika syytettiin liittymisestä Sigismundin kannattajaksi ja lopulta mestattiin Tukholmassa vuonna 1605. – Haavikko 1996, 121-122, 193-194.

Kyseinen valituskirjelmä on Kalajoen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan "maakunnan nimissä" lähettämä ja päivätty Kalajoella tapaninpäivänä 1599, jolloin sisällissota oli Kaarle-herttuan toisen sotaretken jälkeen (syksyllä 1599) päättynyt Kaarlen joukkojen voittoon (vuoden 1597 lopussa Ljungo Tuomaanpoika oli vielä vakuuttanut uskollisuuttaan Sigismundille). Valituskirjelmässä Hannu Hannunpojan kerrotaan repineen erästä maatilan vuokraa koskevan riidan asiakirjan rikki ja lausuneen: "Fursti mun sinne, Fursti mun tänne, Minun pitä kuningas Sigismunduxelle lugun tekemän, eij furstille". – Historiallinen arkisto 9/1886, 349; Virittäjä 4/1898, 62; Ylikangas 1997, 341-342.

Asiakirjaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet i Stockholm).

Verkossa (AHF-1599): https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/ahf1500_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)


46. Valan esisanat n. 1599

Upsalan yliopiston kirjastossa säilytettävään lakikoodeksiin B 2 (163 lehteä) sisältyy suomeksi vajaan sivun mittainen valaohje, jonka otsikkona on "valan esisanath" (lehti 20). Koodeksin B 2 pääosan muodostavat Uplannin maakuntalain kirkkokaari ja kuningas Kristofferin maanlaki (lehdet 21-143). Suomenkielinen teksti sijoittuu teoksen alkupuolelle Olaus Petrin tuomarinohjeiden (lehdet 9-19) jälkeen. Teoksen pääosat ovat valmistuneet 1500-luvun lopulla tai viimeistään 1600-luvun alussa (1585-1615). Sisäkannen merkinnän mukaan Savonlinnan käskynhaltijana vuosina 1602-1604 toiminut Peder Hansson lahjoitti kirjan vuonna 1604 Sigfried Luchoiselle. – Walta 2017c.

Suomenkielinen teksti alkaa otsikon jälkeen sanoin "sä ioka wanno kirian pällä walanss, hän wannokan colmella kärdalla" [kolmeen kertaan?] ja tämän jälkeen seuraavat kolminkertaiset ääneen lausuttavat varoitukset siitä, "jos minä väärin vannon tässä valassa" (onko kysymyksessä siis se, että varsinaisen kolminkertaisen valakaavan edelle haluttiin liittää kolminkertainen varoitus väärin vannoneelle?). Teksti päättyy vielä uuteen voimakkaaseen varoitukseen väärin vannoneelle, mutta tämän jälkeen ajatukseen katumuksen, parannuksen ja julkiripin mahdollisuudesta myös väärin vannoneelle ja Jesajan kirjan luvun 44 sanoihin "minä pois pyhin ninquin piluen sinun pahateghos, ia sinun synnis, ninquin sumun, kännä sinuas minuhun päin, sillä minä sinun lunastin". – Kotimaisten kielten keskus.

Verkossahttps://www.codicesfennici.fi/items/show/61 (Codices Fennici)

Verkossa (AHF-1600)https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/ahf1600_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)


[47. Agricolan Weisut ja ennustuksen (1551) reunamerkinnät]

Ainakin kahdessa säilyneessä Agricolan Veisut ja ennustukset (1551) -teoksessa on reformaatioajalta säilyneitä reunamerkintöjä. Toinen näistä on Psalttarin, Veisut ja ennustukset ja Profeetat -teosten yhteissidos, johon on lisätty ainakin Jeremian sovitusrukous (myös tämän yhteissidoksen Psalttarissa on joitain reunamerkintöjä). Toinen on Veisut ja ennustuksen -teoksen erilliskappale (alusta vajaa), mutta jonka lopussa on lehtiä myös Profeetat-teoksesta. Pentti Lempiäinen ei valitettavasti tarkenna kummankaan teoksen reunamerkintöjen kieltä (voi hyvin olla, että ne ovat ainakin osin latinan- tai ruotsinkielisiä). Lempiäisen ajoituksen mukaan lisäykset 1500-luvun lopulta, mutta osa vasta 1600-luvulta. Molempia teoksia säilytetään Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa. – Lempiäinen 15-16.

Agricolan Veisut ja ennustukset -teosta on säilynyt julkisissa kokoelmissa kaikkiaan 11 kappaletta. Näistä kaksi on Psalttarin, Veisut ja ennustukset ja Profeetat -teosten yhteissidoksia (Suomalaisen kirjallisuuden seuran omistaman kappaleen lisäksi Tukholman kuninkaallisen kirjaston kappale). – Heininen 2007, 303.


48. Jaakko Finnon virsikirjan (n. 1583) suomenkieliset merkinnät 

Jaakko Finnon virsikirjan Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja (n. 1583) ainoata säilynyttä kappaletta (defekti) säilytetään Upsalan yliopiston kirjastossa ja siihen on tehty joitain reunamerkintöjä suomenkielellä. Virren 49 kohdalla on kolme säettä joululaulusta Christus on syndynytt Neitsyest ja virren 61 yhteydessä alareunassa säkeet pääsiäislaulusta Christus on ylesnosnut cuolemast. Lisäksi on kahteen paikkaan korjattu sana "paltast" yliviivaten sanaksi "palcast". Schalinin arvion mukaan lisäykset 1500-luvun lopusta. – Kurvinen 1929, 39; Schalin 118.

Teos ei valitettavasti ole nähtävillä verkossa.

Verkossa (vain tekstit): https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/virret/finno_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)


49. Jaakko Finnon virsikirjan jäljennös 1595-1605

Säilynyt osa jäljennöksestä on 46 lehden mittainen käsikirjoitus (Kansalliskirjasto, C.III.23.1), jossa on kaikkiaan 47 Jaakko Finnon virsikirjan virttä (enin osa virsistä 16-63 sekä virret 99-100) ja yksi toisinto (virrestä 62). Kurvinen toteaa ajoituksesta ainoastaan näin: "Käsikirjoitus ei siis ole vanhempi kuin painettu JSW [Jaakko Suomalaisen Wirsikirja] eikä missään tapauksessa JS:n "originaalikonsepti", joksi sitä on mainittu kirjaston luettelossa". Schalinin mukaan 1600-luvun alusta. – Kurvinen 1929, 39-41; Schalin 124.

Jaakko Finnon virsikirjasta on säilynyt myös toinen, 80 lehden laajuinen jäljennös-käsikirjoitus (Kansalliskirjasto, C.III.23.2), jossa on säilyneenä lähes kaikki Finnon virsikirjan virret. Tässä käsikirjoituksessa esiintyy vuosiluku 1604, jolloin se ilmeisesti on jäljennetty. – Kurvinen 1929, 41-43; Schalin 125.

50. Kirkkokäsikirjojen (1557/1575) suomenkieliset tekstit n. 1557-1599

Useissa vuoden 1557 ruotsinkielisessä käsikirjassa (Handboken) ja messussa (Mässan) sekä Paavali Juustenin suomeksi toimittamassa Pyhässä messussa (1575) esiintyy myöhemmin reformaatioaikana 1500-luvun lopulla tai 1600-luvun alussa tehtyjä suomenkielisiä merkintöjä. Alla olevassa luettelossa on mainittu ne vuosien 1557 ja 1575 kirkkokäsikirjojen kappaleet, joiden kohdalla Schalin mainitsee suomenkielisistä merkinnöistä (tiedot kappaleiden sijainneista saattavat olla vanhentuneita). Lisäksi on mainittu ne kolme kappaletta, joilla Pentti Lempiäinen (1967) on myöhemmin täydentänyt Schalinin luettelon tietoja.

Juustenin Pyhästä messusta on säilynyt neljä täydellistä ja seitsemän defektiä kappaletta, kaikkiaan siis 11 kappaletta. Näistä neljä on kokoomasidoksia (Tukholman kuninkaallisen kirjaston ja Lemun kirkonarkiston kappaleet, kaksi Tampereen tuomiokapitulin arkiston kappaletta). – Heininen 2012, 135, 196-197.

Verkossa (50 II): https://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/varia/e_teksti_rdf.xml (Kotimaisten kielten keskus)


Mässan (1557). Upsalan yliopiston kirjastossa. Prefaatiossa nuottien alle tehty suomenkielinen käännös. Useita suomenkielisiä merkintöjä (Lempiäinen ei tarkenna niiden sisältöä). Lempiäisen mukaan lisäykset 1560-luvun lopulta, osa vuoden 1614 jälkeen. – Lempiäinen 1.

II Mässan, Handboken (1557). Kansalliskirjastossa. Messussa suomenkielistä käännöstä rivien välissä, käsikirjassa ainakin avioliittoon toimituksen kaava suomeksi. Schalinin mukaan lisäykset 1560-luvulta. Setälän ja Wiklundin mukaan suomenkieliset tekstit on otettu Agricolan Messusta ja Käsikirjasta (1549), vaikka hieman eroavatkin siitä. – Setälä & Wiklund 1893, XLI-XLII; Schalin 61.

III Urjalan Mässan, Hanboken (1557). Urjalan kirkonarkistossa? Lopussa 30 käsinkirjoitettua lehteä, joiden lopuksi (lehdet 19-30) suomeksi osia kaste-, hätäkaste- ja avioliittotoimituksista Agricolan Käsikirjan (1549) mukaan. Schalinin mukaan lisäykset 1570-luvulta. – Schalin 67.

IV Handboken, Mässan (1557). Lundin yliopiston kirjastossa. Käsikirjan sairaskäyntikaavaan tehty ehtoollisen jaon jälkeiseen rukoukseen rivien väliin suomennos (ei tarkoin Agricolan Käsikirjan mukainen). Lempiäisen mukaan lisäykset 1500-luvun loppupuolelta. – Lempiäinen 6.

V Tukholman suomalaisen seurakunnan Troon (1576), Mässan, Handboken (1557) & Käsikirja, Messu, Piina (1549). Tukholman suomalaisen seurakunnan arkistossa. Lopussa 11 lehteä, joilla suomeksi kyriale (lehdet 1-4), myös Nikaen uskontunnustus (lehdet 8-9). Schalinin arvion mukaan lisäykset 1560-luvulta. – Schalin 62.

VI Tukholman suomalaisen seurakunnan Mässan, Handboken (1557). Tukholman suomalaisen seurakunnan arkistossa. Käsikirjan viimeisellä sivulla merkintä "Anno [15]95 6 Februarij", ja että tällöin arkkipiispa M. Abrahams poisti mm. kasteen eksorsismin eli sanat "Mäne wlgos, Lähe poijs Saastainen hengi". Merkintä lienee siis tehty 1500-luvun lopulla. – Schalin 63.

VII Lemun Handboken, Mässan (1548) & Pyhä messu (1575). Lemun kirkonarkistossa (defekti). Ruotsinkielisen messun jälkeen 18 käsinkirjoitettua lehteä, joilla suomeksi jokin kirkkorukous (kyrkobön). Pyhän messun jälkeen 29 käsinkirjoitettua lehteä, joilla Agricolan Käsikirja sekä suomenkielinen morsiusmessu (brudmässa). Schalinin mukaan vuoden 1575 jälkeen, mutta mahdollisesti aikaisemmin (eventuellt tidigare). – Schalin 114.

VIII Ypäjän kappelin Käsikirja, Messu, Piina (1549) & Pyhä messu (1575). Tampereen tuomiokapitulin arkistossa (defekti). Ns. Liber Georgij Marcj Aboensis. 45 käsinkirjoitettua lehteä, joilla suomeksi rukouksia (mm. aamu- ja iltarukouksia, "Cläppämisen rucouxet"), kyriale (myös Nikean uskontunnustus) sekä kirkolliset laulut 1) Ainoan Jumal Korkiudes, 2) Haudatkamme rumis tämä, 3) Kijtäkäm iumala me tunnustamme hende herraxi (Te Deum), 4) Me wskom yhden Jumalan pääll (Martti Lutherin virrestä), 5) O Herra Jumala armuline isä, 6) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (Te Deum), 7) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (Te Deum), 8) O Pyhä Hengi tule nyt ten, 9) O Pyhä Hengi tule täyttämän (Veni Sancti Spiritus reple), 10) Sinun on woima ia waldacunda (Tua est potentia), 11) Suo Jumala meille laupiasti rauha meiden (Da pacem, Domine). Käsikirjan viimeisellä sivulla kymmenen käskyä suomeksi. Messun prefaatiossa lisättynä "hyuestisiugnasi". Schalinin mukaan merkinnät 1580-luvulta. – Schalin 113; Kurvinen 1929, 37-38.

IX Pyhä messu (1575) & Yx Kijtossana ia Rucous wden vuoden päivänä (n. 1595). Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa (täydellinen). Suomeksi messun yhteydessä vaihtoehtoinen prefaatio (käännös Juhana III:n liturgiasta) sekä kirkolliset laulut 1) O Pyhä Hengi tule täyttämän (Veni Sancti Spiritus reple) ja 2) Suo meille rauha Herra nyt. Messun evankeliumikirjaosuudessa joitain kielellisiä korjauksia vuoden 1618 evankeliumikirjan mukaan. Messun jälkeen painettu uudenvuodenrukous ja saarnatuoliliturgia (ks. kohta 42). Lopussa kolme tyhjää lehteä, joilla suomeksi viisi kirkollista laulua: 1) *Hyuä Herra, Herra Christ (*vain tässä käsikirjoituksessa, Surrexit Christus hodie, kalevalamittainen), 2) Kiittäkäm Herra jumalad, 3) O Herra Jumala taivast me kijtäm, 4) *Tuli Jesus tuonelast (Ascendit Christus hodie, kalevalamittainen), 5) *Täll aijall awtuall Sinua. Kalevalamittaiset laulut laatinut Tukholman suomalaisen seurakunnan piirissä toiminut runoilija 1580-luvulla. – Kurvinen 1929, 50 (mainitsee vain kolmesta laulusta); Schalin 117; Kallio (et al.) 2017, 339-340.

Pyhä messu (1575). Turun klassillisessa lyseossa (defekti). Prefaatiossa lisäykset "katzoi ylös taiuasen" ja "sinua pyhä Isä". Schalinin mukaan merkinnät vuoden 1575 jälkeen. – Schalin 115.

XI Pyhä messu (1575). Kansalliskirjastossa (täydellinen). Suomeksi lisätty Sak. 9:9-11 Agricolan käännöksen mukaan. Lempiäisen mukaan 1500-luvun lopulta. – Lempiäinen 10.

XII Ypäjän kappelin Handboken, Käsikirja (1614) & Pyhä messu (1575). Tampereen tuomiokapitulin arkistossa (defekti). Suomeksi rukouksia (mm. Cläppämisen Rucouxet), pääsiäis-kyriale (det finska påsk-kyriet), kyriale (ett finskt kyrie) sekä kirkolliset laulut 1) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 2) O Pyhä Hengi tule täyttämän (Veni Sancti Spiritus reple), 3) Sinun tychös Herra tulen, 4) Walitta waikiast mahdan. Schalinin mukaan lisäykset tehty 1500-luvulla, osa 1600-luvun alussa. Vuoden 1614 käsikirjan litaniassa lisäyksiä vuoden 1549 messun mukaan (tehty siis vasta 1600-luvulla). – Schalin 145.

51. Luterilaisten kirkkolaulukirjojen suomenkieliset tekstit n. 1550-1599

Reformaatioajalta on säilynyt huomattava joukko luterilaisia gradualeja eli kirkkolaulukirjoja, joissa osa lauluista on kirjoitettu omille lehdilleen, sivujen maginaaleihin tai rivien väleihin suomeksi. Alla olevassa luettelossa on mainittu vain ne kirkkolaulukirjat, jotka ovat nähtävillä Codices fennici -sivustolla tai joiden kohdalla Schalin mainitsee erikseen suomenkielisistä merkinnöistä, lauluista tai virsistä. Käsikirjoitusten ajoitusten suhteen on  ilmoitettu ainoastaan Codices fennicin antama valmistumisajankohdan arvio.

Verkossa (VI): https://www.doria.fi/handle/10024/150256 (Doria)


I Vöyrin antifonarium 1534-1566 (Vöyrin kirkonarkisto, Käsik. I a., 166 lehteä). Lehdellä 117 joitain sanoja suomeksi (Schalin ei mainitse suomenkielisistä sanoista). – Schalin 25.

II Kirkkolaulukirjan lehtiä Raisiosta 1550-1599 (Kansalliskirjasto, C.ö.I.23., 9 lehteä). Suomeksi kyriale ja kirkolliset laulut 1) Jesus Christus ombi ollut yxi vhri (Victimae paschali laudes), 2) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 3) Kaickiualdias Kuningas tänäpeiuen voitti (Rex omnipotens die hodierna), 4) *Christus on ylesnoussutt kuolemast (*vain tässä käsikirjoituksessa), 5) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (Te Deum), 6) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (Te Deum), 7) Pvhän Hengen armo olcon (Sancti Spiritus adsit), 8) Tule Pyhe hengi ten alaslaske (Veni Sancte Spiritus et emitte). – Schalin 42.

III Thomas Thomae's Antiphonarium 1550-1599 (Borgå Gymnasiumin kirjasto, 245 lehteä). Suomeksi kirkolliset laulut 1) *Tämä on se päiwä ionga herra technyt ombi ja 2) *Tällä iuhlall herra. Molemmat laulut tavataan vain tässä käsikirjoituksessa. – Schalin 95.

IV Michael Erici's Antiphonarium 1550-1599 (Kansalliskirjasto, C.ö.III.20., 223 lehteä). Suomeksi kirkolliset laulut 1) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (Te Deum), 2) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (Te Deum). – Schalin 97; Kurvinen 1929, 32-33.

V Magnus Andreae's Antiphonarium 1550-1599 (Kansalliskirjasto, C.ö.I.9., 137 lehteä). Ns. Antiphonarium Tammelense II. Suomeksi kirkolliset laulut 1) Kijtetty olcon Herra Israelin Jumala (Benedictus), 2) Minun sielun suuresti ylistäpi Herran (Magnificat), 3) *O Herra Jumala qui caicki woith (*tavataan vain tässä käsikirjoituksessa). – Schalin 99.

VI Liber Ecclesiae Tammelensis 1550-1649 (Åbo Akademin kirjasto, D 71/162, 55 lehteä). Suomeksi kyriale, myös Nikean uskontunnustus sekä kirkolliset laulut 1) *Hajonnut on laupius sinun silistes (*vain tässä käsikirjoituksessa), 2) Jesus Christus vhrix meille (Victimae paschali laudes), 3) *Jumalalle ijankaikiselle Jumalalle joca meidän edestämme, 4) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 5) Christus alas astu taiwast, 6) Christus nous ylös cuoleman, 7) Christus on syndynyt neidzyest, 8) *Kiittäkin piendä poica joca semes, 9) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (Te Deum), 10) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (Te Deum), 11) O Pyhä Hengi tule täyttämän (Veni Sancte Spiritus reple), 12) Sinun on woima ia waldacunda (Tua est potentia), 13) Suo Jumala meille laupiasti rauha meiden (Da pacem Domine), 14) Suo meille rauha Herra nyt (Jaakko Finnon virsi), 15) Wariel Jumal sinun sanas (Martti Lutherin virsi). – Schalin 102.

VII Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkolaulukirja A) 1550-1599, B) 1550-1649 (Tukholman suomalaisen seurakunnan arkisto, 232 lehteä). A-osassa ei suomea. B-osassa suomeksi kyriale sekä kirkolliset laulut 1) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 2) Christus alas astu taiwast, 3) Christus nous ylös cuoleman, 4) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (sanoista vain alku, Te Deum), 5) O Sinä pyhä Hengi tule tävtä (Veni Sancte Spiritus reple), 6) Pvhän Hengen armo olcon (Sancti Spiritus adsit), 7) Tule Pyhe hengi ten alaslaske (Veni Sancte Spiritus et emitte). – Schalin 135; Häkkinen & Hannikainen 2013.

VIII Marttilan käsikirjoitus 1566-1596 (Turun maakunta-arkisto, Gummerus-kokoelma I:6, 170 lehteä). Suomeksi kirkolliset laulut 1) Jesus Christus vhrix meille (Victimae paschali laudes), 2) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 3) Christus nous ylös cuoleman, 4) Christus on syndynyt neidzyest, 5) Me wskom yhden Jumalan pääll, 6) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (Te Deum), 7) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (Te Deum), 8) O Sinä pyhä Hengi tule tävtä (Veni Sancte Spiritus reple). – Schalin 101; Kurvinen 1929, 33-37.

IX Skara musikhandskrift n:o 5 (A), Nicolaus Ericis boken (B), Henricus Thomae boken (C) A) 1661, B) 1570-luku, C) ennen 1611 (Skara stifts- och landsbibliotek, yhteensä 178 lehteä). A-osassa ei suomea. Suomeksi lause Valuo herra meidhen ylitzem (B), kyriale (B) sekä kirkolliset laulut 1) Jesus Christus vhrix meille (C, Victimae paschali laudes), 2) Kaicki christityd iloizeuad (B, Laetabundus), 3) Kaickiualdias Kuningas tänäpeiuen voitti (B, Rex omnipotens die hodierna), 4) Kijtäkäm iumala me tunnustamme hende herraxi (B, Te Deum), 5) Minun sielun vlistepi Herran (C, Magnificat), 6) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (C, Te Deum), 7) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (C, Te Deum), 8) O Pyhä Hengi tule täyttämän (B, Veni Sancte Spiritus reple), 9) O Sinä pyhä Hengi tule tävtä (B, Veni Sancti Spiritus reple), 10) Pvhän Hengen armo olcon (B, Sancti Spiritus adsit), 11) Sinun on woima ia waldacunda (B, Tua est potentia), 12) Suo Jumala meille laupiasti rauha meiden (B, Da pacem Domine), 13) Tule Pyhe hengi ten alaslaske (B, Veni Sancte Spiritus et emitte). – Schalin 104.

Jacob Sigfredhson's Graduale 1575-1599 (Kansalliskirjasto, Coll.762.3., 35 lehteä). Ns. Liber Ecclesiae Birckala. Suomeksi kyriale, myös Nikaen uskontunnustus sekä kirkolliset laulut 1) *Algusta ensin Inheminen voitti (*vain tässä käsikirjoituksessa), 2) Jesus Christus vhrix meille (Victimae paschali laudes), 3) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 4) Kaickiualdias Kuningas tänäpeiuen voitti (Rex omnipotens die hodierna), 5) Christus nous ylös cuoleman, 6) Kijtetty olcon Herra Israelin Jumala (Benedictus), 7) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (Te Deum), 8) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (Te Deum), 9) Pvhän Hengen armo olcon (Sancti Spiritus adsit), 10) Sinun on woima ia waldacunda (Tua est potentia), 11) Suo Jumala meille laupiasti rauha meiden (Da pacem Domine), 12) Tule Pyhe hengi ten alaslaske (Veni Sancte Spiritus et emitte). – Schalin 107.

XI Codex Michael Michaelis 1575-1599 (Kansalliskirjasto, C.IV.29., 56 lehteä). Alussa ns. Libellus musicus. Haapasen mukaan ilmeisesti "koululaulukirja Raumalta". Suomeksi kirkolliset laulut 1) Jesus Christus vhrix meille (Victimae paschali laudes), 2) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 3) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (Te Deum), 4) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (Te Deum). – Haapanen 1926, 111-112; Schalin 111.

XII Kirkkolaulukirja Ilmajoelta 1575-1624 (Kansalliskirjasto, C.III.36., 93 lehteä). Ns. Henricus Strigelius' graduale tai Liber Templi Ilmolensis. Suomeksi kyriale sekä kirkolliset laulut 1) Alleluja ilol' lujal (HM = Hemminki Maskulaisen virsikirjasta 1605), 2) Armon lijton engel (HM), 3) Engel ilmestyi tahvast (HM), 4) Engel paimenel puhui sanoil (HM), 5) Herra sinä minan tutki tiened (HM), 6) Jesus Christus ombi ollut yxi vhri, 7) Jesus Christus vhrix meille (Victimae paschali laudes), 8) Jesus nous cuolluist yllös (HM), 9) Jesusta tahdon kijttä (HM), 10) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 11) Kaick quin Christusta kunnioitit (HM), 12) Kehu kielen (HM), 13) Christicund Christuxel (HM), 14) Christus oppians ilmoitaman (HM), 15) Kiitäm sua Isä Jumala (HM), 16) Kuin kirckast coin tähti coitta (HM), 17) Kylwäjä siemenens meni (HM), 18) Meil taiwan kårkian kuningas (HM), 19) Minun sielun surest Kittä herra (HM, Magnificat), 20) Nyt näeme sen siugnatun (HM), 21) Nyt thän tulkatten (HM), 22) *O Herra Jesu vaiwasten Auttaia (*vain tässä käsikirjoituksessa), 23) *Olen nyt aikonut veisata, 24) Oletak te mykäd niin (HM), 25) Paidz miehet miehen Jumala (HM), 26) Pälles rninä herra (HM), 27) Ratk riemuita me madham (HM), 28) Ruomi röyhkiä, kuink (HM) 29) Sanoi pietari duomio päivän (HM), 30) Seuracunda ilotze (HM), 31) Sydhämest muista mahdam (HM), 32) Ynnä yx ychteys (HM). Suurin osa siis vasta 1600-luvulta. – Kurvinen 1929, 54-55; Schalin 109.

XIII Kirkkolaulukirja Loimijoelta (Loimaa) 1575-1624 (Turun kaupunginarkisto, III d 1., 131 lehteä). Suomeksi kyriale, myös Nikean uskontunnustus sekä kirkolliset laulut 1) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 2) Kijtäkäm iumala me tunnustamme hende herraxi (Te Deum), 3) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (Te Deum), 4) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (Te Deum), 5) O Pyhä Hengi tule täyttämän (Veni Sancte Spiritus reple). – Schalin 106.

XIV Laulukirjafragmentti 1575-1624 (Turun maakunta-arkisto, Gummerus-kokoelma I:7, 5 lehteä). Suomeksi Nikean uskontunnustus sekä kirkolliset laulut 1) O Pyhä Hengi tule nyt ten (kahteen kertaan), 2) Tule pyhä hengi luoja (Veni Creator Spiritus). – Schalin 94; Kurvinen 1929, 38.

XV Liber Olaui Laurentij norbotnensis 1585-1645 (Vöyrin kirkonarkisto, Ib, 141 lehteä). Suomeksi Sakariaan kiitoslaulu Kijtetty olcon Herra Israelin Jumala (Benedictus). – Schalin 105.

XVI Kirkkolaulukirja Kalannista (Uusikirkko) 1588-1599 (Kansalliskirjasto, C.III.17., 31 lehteä). Suomeksi kyriale sekä kirkolliset laulut 1) Jesus Christus vhrix meille (Victimae paschali laudes), 2) Kaicki christityd iloizeuad (Laetabundus), 3) O Jumala sinua kijtäm, Sinua HERra cunnias pidäm (Te Deum), 4) O Jumala sinua me kijtämme, sinua HERra me tunnustamme (Te Deum). – Schalin 108.

Lähteet ja kirjallisuus (aikajärjestyksessä):

Yrjö Koskinen, "Suomenkieliset Loihtu-sanat kirjoitetuina v. 1564", teoksessa Historiallinen arkisto 1, 1866. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 41. Helsinki. Verkossa: https://www.doria.fi/handle/10024/167577 (viitattu 14.2.2023).

"Suomen historiallisen seuran pöytäkirjat", teoksessa Historiallinen arkisto 9, 1886. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Verkossa: https://www.doria.fi/handle/10024/167575  (viitattu 14.2.2023).

E. N. Setälä & K. B. Wiklund, "Johdatus", teoksessa Suomen kielen muistomerkkejä 1, Mikael Agricolan Käsikirja Messu, 1893. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 82. Helsinki.

Suomalaista virkakieltä 1500-luvulta (nimimerkki J. H. W.). – Virittäjä 5/1897Verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889969?page=1 (viitattu 14.2.2023).

Suomalaista virkakieltä 1500-luvulta (nimimerkki J. H. W.). – Virittäjä 6/1897. Verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889971?page=1 (viitattu 14.2.2023).

Lisäaineksia kielipoimintoihin 1500-luvulta (nimimerkki J. H. W.). – Virittäjä 4/1898. Verkossa:  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889977?page=1 (viitattu 14.2.2023).

Toivo Haapanen, "Kirkko- ja koululaulun muistomerkkejä vanhan Satakunnan alueelta", teoksessa Satakunta: kotiseutututkimuksia 6, 1926. Julkaissut Satakuntalainen osakunta. Porvoo: WSOY. Verkossa: https://digi.kirjastot.fi/items/show/122707 (viitattu 14.2.2023).

P. J. I. Kurvinen, Suomen virsirunouden alkuvaiheet v:een 1640, 1929. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 180. Helsinki.

Olav D. Schalin, Kulthistoriska studier till belysande av reformationens genomförande i Finland, 1946 (teoksen luettelo-osaan on viitattu Schalinin numeroilla). Svenska litteratursällskapet i Finland CCCV. Helsingfors. Verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2106215?page=1  (viitattu 14.2.2023).

V. Tarkiainen, Mikael Agricola: tutkielmia, 1958. Toim. Sulo Haltsonen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1987639?page=1 (viitattu 14.2.2023).

Kauko Pirinen, Turun tuomiokapituli uskonpuhdistuksen murroksessa, 1962. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 62. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura. 

Mikko Juva, Suomen kansan historia II: uskonpuhdistuksen aika ja suurvallan synty, 1965. Helsinki: Otava.

Pentti Lempiäinen, Liturgista kehitystä Suomessa uskonpuhdistuksen ja puhdasoppisuuden aikana valaisevia lähteitä, 1967 (teokseen on viitattu Lempiäisen numeroilla) . Luther-Agcicola-seuran julkaisuja B 5. Helsinki.

Martti Parvio, Yx Kijtossana ia Rucous wden vuoden päivänä: suomalainen saarnatuoliliturgia 1500-luvulla, 1983. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Paavo Haavikko, Nuijasota: sisällissodan vuodet 1596-1599, 1996. [Helsinki]: Art House.

Heikki Ylikangas, Nuijasota, 1997. Neljäs painos. Helsinki: Otava.

Jussi Nuorteva, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, 1997. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 177. Bibliotheca historica 27. Helsinki.

Eino Jutikkala & Kauko Pirinen, Suomen historia: asutuksen alusta Ahtisaareen, 1999. Viides, uudistettu painos. Porvoo: WSOY.

Esko Koivusalo, "Laki- ja hallintotekstien kääntäminen", teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia 1, 2007. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1084. Helsinki.

Simo Heininen, Mikael Agricola: elämä ja teokset, 2007. Helsinki: Edita.

Simo Heininen, Agricolan perintö: Paulus Juustenin elämä, 2012. Helsinki: Edita.

Kaisa Häkkinen Kaisa & Jorma Hannikainen, Tukholman suomalaisen seurakunnan luterilainen graduale. – Sananjalka 1/2013. Verkossa: https://journal.fi/sananjalka/article/view/86723 (viitattu 14.2.2023).

Kati Kallio (et al.), "Uuden ajan alun runokielet ja lajit: riimi, alkusointu ja kalevamitta", teoksessa Laulut ja kirjoitukset: suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa, 2017. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1427. Helsinki. Verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306931 (viitattu 14.2.2023).


Verkkojulkaisut:

Petri Karonen, Teit, Jacob, 2014. Biografiskt lexikon för Finland -verkkojulkaisu. Svenska litteratursällskapet i Finland.  https://blf.fi/artikel.php?id=3805 (viitattu 14.2.2023).

Ville Walta, Ture Pedersson Bielke's och Gustav Fincke's copybook (vol. 17), 2017a. Codices Fennici -verkkojulkaisu. Finnish Literature Society (SKS). https://www.codicesfennici.fi/items/show/87 (viitattu 14.2.2023).

Ville Walta, Ture Pedersson Bielke's and Gustav Fincke's copybook (vol. 18), 2017b. Codices Fennici -verkkojulkaisu. Finnish Literature Society (SKS). https://www.codicesfennici.fi/items/show/98 (viitattu 14.2.2023).

Ville Walta, Uppsala, University Library, B 2. Kristoffer's Landslag, 2017c. Codices Fennici -verkkojulkaisu. Finnish Literature Society (SKS). https://www.codicesfennici.fi/items/show/61 (viitattu 14.2.2023).