Hemminki Maskulaisen laulukirjan laulut (1616)

Wanhain Suomen maan piispain, ja kircon esimiesten latinan kielised laulud

Christuxesta, ja inhimisen elämän surkeudhesta, muutamissa, m. Jacobilda Finnolda, (Suomen seoracunnista paljon hyvää ansainelda mieheldä) ojetud, aina Suomen schouluissa veisatud;

nyt suomexi käätyd 

Hemmingild Mascun kirckoherralda.

Präntätyd Stocholmisa: Ignati(us) Meurerild, 

vuona jälken Christuxen syndymän M. DC. XVI.

Nimiösivulla myös pieni koristekuvio (neljä tähteä) ja voimakas nimiökehys. Toinen sivu tyhjä. Tämän jälkeen (s. 3–8) seuraa Hemmingius Henricin laatima dedikaatio teoksen rahoittajalle, Kankaisten herra Henrik Hornille (k. 1617), joka on päivätty Maskussa 9.6.1616 (lopussa "Hemmingius H. pastor in Masco") ja kahden sivun laajuinen (s. 9–10) kirjan käyttäjille osoitettu Maskulaisen esipuheruno (lopussa H. H.). Molempien esipuheiden lopussa on näyttävät koristekuviot (alla dedikaation lopussa oleva kuva). Esipuheet ovat nähtävillä täällä.

HUOM! Luettelossa laulujen nimet on merkitty niiden alkusanojen mukaan, ja sanat on merkitty nykykielisessä asussa ja yleensä täydennetty kokonaisiksi. Tämän jälkeen on merkitty laulun latinankielinen nimi, joka tai jonka alkuosa on merkitty otsikoksi yleensä Hemminki Maskulaisen laulukirjassa. Osien tai laulujen numerointia ei Hemminki Maskulaisen laulukirjassa ollut (sen sijaan sivut on numeroitu). Tarkemmin yksityiskohdista kiinnostuneen kannattaa katsoa alkuperäisteosta, joka on nähtävillä täällä.

Käytetyt lyhenteet ja merkit:

PC = Piae cantiones (1582)

HML = Hemminki Maskulaisen laulukirja eli Wanhain Suomen maan Piijspain ja kircon esimiesten latinan kielised laulud (1616; mm. P. J. I. Kurvinen käyttää teoksesta tätä nimitystä)

HM = Hemminki Maskulainen (Hemmingius Henrici Maschoensis, k. 1619)

*  = UUSI LAULU! (laulu ei esiinny vuoden 1582 latinankielisessä laitoksessa)

(*) = OSITTAIN UUSI LAULU! (lauluun on suomennettaessa tehty selviä muutoksia)

Se, että laulu on "kotimainen" (tätä termiä käyttää Kurvinen) tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että laulu on peräisin (lähinnä sanat) "Suomen saarelta" tai sen silloisesta emämaasta Ruotsista. Kurvinen (1929, 107) toteaa, että noin kolmasosa PC-kokoelman lauluista (ilmeisesti tarkoittaen laulujen sanoja) on tavattu ulkomailla (33 %). Mikko Juvan (1965, 304) mukaan tutkimus on voinut todeta, että noin kaksi viidennestä PC:n lauluista on keskieurooppalaista perua (40 %). Ilkka Oramon (2021) luettelon mukaan 20 laululle on tavattu sekä tekstin että sävelmän osalta keskiaikaisia varhaislähteitä keskieurooppalaisissa käsikirjoituksissa (27 %).

[I] Kristuksen syntymisestä ja sikiämisestä [1–24]

PC alkaa vastaavasti osastolla Cantiones de nativitate Domini et Saluatoris nostri Iesu Christi [PC 1–24]. Maskulainen on jättänyt pois kolme laulua [PC 14, 15, 23], mutta ottanut vastaavasti mukaan kaksi kokonaan uutta [HML 1, 20]. Lisäksi mukana on laulu, joka esiintyy PC:ssa vasta myöhemmin, ja samojen nuottien kohdalle painettuna kuin eräs toinenkin laulu [HML 19]. Joululaulujen lukumäärä on näin ollen sama, ja noin kolmasosa kaikista lauluista.

* 1. Maria neitsyinen nuorukainen [nuoruinen]. UUSI LAULU! Lat. Ave pulcherrima regina. Vanhin käsikirjoitus 1400-luvun alusta Böömistä (Kurvinen 1929, 384). Suom. HM. 

2. Puhemies tuli taivahasta. Lat. Paranymphus adiens virginem laetanter. Vanhin säilynyt käsikirjoitus 1500-luvun alusta Böömistä (Kurvinen 1929, 384; Oramo 2021). PC 21. Suom. HM. 

3. Enkeli lähetetään. Lat. Angelus emittitur. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 1. Suom. HM. 

4. Alas´ lapsi [? ajap lapsii] laulamaan. Lat. Ad cantus laeticiae. Vanhin käsikirjoitus 1200-luvulta Saksasta (Kurvinen 1929, 385; Oramo 2021). PC 22. Suom. HM.

5. Isän sana sai lihan niin. Vuodesta tällä autuaalla ajalla. Lat. Verbum caro factum est + In hoc anni circulo. Alun perin sekakielinen ns. makaronilaulu. Vanhin tunnettu teksti latina-ranskankielinen 1000-luvun lopulta Ransakasta (Oramo 2021; vrt. Kurvinen 1929, 385). PC 4. Suom. HM.

6. Katso kuului käsittämätön [camala], ihmeellinen ihme. Lat. Ecce novum gaudium, ecce novum mirum. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 13. Suom HM.

7. Piltti pyhä syntynyt. Lat. Puer nobis nascitur.  Vanhin tunnettu teksti Saksasta vuodelta 1360 (Kurvinen 1929, 386; Oramo 2021). PC 3. Suom. HM.

8. Kaikki kansat maailmassa [? ilmas] iloitkoon. Lat. Omnis mundus jucundetur. Vanhin käsikirjoitus 1400-luvun lopulta Saksasta (Kurvinen 1929, 386; Oramo 2021). PC 16. Suom. HM.

9. Lapset kaikki laulakaatte. Lat. Personent hodie voces puerulae. Keskiaikaisia varhaislähteitä keskieurooppalaisissa käsikirjoituksissa (Oramo 2021). PC 9. Suom. HM.

10. Jumalisten joukko ratk´ riemuitkoon. Lat. Congaudeat turba fedelium. Vanhin tunnettu käsikirjoitus 1000-luvun lopulta Ranskasta (Kurvinen 1929, 387; Oramo 2021). PC 6. Suom. HM.

11. Herran ilmestyksestä [ilmestuxesta], kukin iloita mahtaa. Lat. Dies est laeticiae in ortu regali. Vanhin tunnettu käsikirjoitus Böömistä vuodelta 1410 (Kurvinen 1929, 387; Oramo 2021). PC 12. Suom. HM. Laulusta eri suomennos Jaakko Finnon virsikirjassa (Siit on meille iloinen aika/nro 45) = Hemminki Maskulaisen virsikirjan numero 131. 

(*) 12. Kristus Herra hyvä. Lat. Ave Maria stella, divinitatis cella. Vanhin käsikirjoitus 1300-luvulta Saksasta (Kurvinen 1929, 388). PC 11 (useita muutoksia). Uudistaen suom. HM (useita muutoksia; esim. säkeistöt eri järjestyksessä, alun puhutteluna Marian sijaan Kristus).

13. Iloitkaamme ja riemuitkaamme: Kristus on ilmestynyt [ilmandun]. Käsissä on armon aika. Hesekielin [Ezechjelin] suljettu ovi. Lat. Gaudete, gaudete, Christus est natus + Tempus adest gratiae + Ezechielis porta. Laulu on siis syntynyt useiden laulujen pohjalta. Viimeinen osuus 1400-luvulta Böömistä. PC 24. Suom. HM.

14. Jesaja [Esaiias] ennen ennustaa: Iisain [Jessen] juuresta vesan vesovan. Lat. De radice processerat Jesse virga mirifica. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 5. Suom. HM

15. Jerusalem iloitse, tytär Siion riemuitse. Lat. Laetetur Jerusalem, Sion plaudat filia. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 8. Suom. HM.

(*) 16. Kristus kirkas tähti, valkeus vaivaisten. Lat. Ave maris stella, lucens miseris. Vanhimmat käsikirjoitukset 1400-luvun alusta Böömistä (Kurvinen 1929, 389; Oramo 2021). PC 7. Uudistaen suom. HM (alun puhutteluna Marian sijaan Kristus).

17. Terve kukkainen [cuckainen] sä kunnian koitto. Lat. Salve, flos et decor ecclesiae. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 2. Suom. HM.

18. Nuoret nyt virsiä veisatkaamme, tässä teinein pidoissa. Lat. Psallat scholarum concio in hoc conuiuio. Tekijä? – Petrus (akrostikon). Kurvisen mukaan mahdollisesti tsekkiläinen opettaja Petrus Cobilc (Kurvinen 1929, 113-114, 390). Laulua ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Koululaulu. PC 10. Uudistaen suom. HM (säkeistöt eri järjestyksessä).

(*) 19. Suun´ (ja) sydämein´ riemuitse. Lat. Jucundare gloria. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 43 (samojen nuottien kohdalla kuin Parce Christi spes reorum; PC:n suomennoksessa erikseen nro 42). Muutoksin suom. HM (Maskulainen jakanut yhden PC:n laulun selvemmin kahdeksi lauluksi).

* 20. Kuin Dinan [Diinan] tyhjä käyskentely [kävelmys]. UUSI LAULU! Lat. Ave funda Davidis. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Aakkoslaulu – ABCDEFG (akrostikon). Muokaten suom. HM (latinaksi PC:n vuoden 1625 laitoksessa).

21. Neitsyestä siinnyt nuorukainen [nuoruinen]. Lat. Florens juventus virginis. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 17. Suom. HM.

22. Neitsyen pyhän Pojan Lat. Laus virginis nati sonat cum jubilo. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 18. Suom. HM.

23. Armon sanansaattaja, lain vanhan varjon hajottaa. Lat. Unica gratifera legis veteris umbrae fuga. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 19. Suom. HM.

24. Jumalaisten joukko laula, iloll´ pauha. Lat. Psallat fidelis concio cum gaudio. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 20. Suom. HM.

[II] Jeesuksen nimestä [25]

PC ei sisällä vastaavaa osastoa, vaan tämä laulu on Kristuksen piinasta kertovien laulujen viimeisenä.

25. Jeesuksen muisto ihana, sydämell´ ilon antava. Lat. Jesu dulcis memoria. Vanhimmat käsikirjoitukset 1000-luvulta (Kurvinen 1929, 392). PC 33. Suom. HM.

[III] Kristuksen piinasta, kuolemasta ja ylösnousemisesta [26–32]

PC:ssa osion otsikkona on vain De passione Domini nostri Jesu Christi ja se käsittää yhdeksän laulua [25–33]. Maskulaisella puuttuu tämän osaston laulu xxx [PC 27], joka on Hemminki Maskulaisen virsikirjassa. Yhden PC:n laulun Maskulainen on sijoittanut omaan osastoon Jeesuksen nimestä [25]. Maskulainen on nytkin muuttanut laulujen järjestystä.

(*) 26. Armon Isä katsahti taivaast´. Lat. Jesus humani generis. Tekijä? – Johannes (akrostikon). Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 29. Muokaten suom. HM (säkeistöt eri järjestyksessä).

27. Rakkaan armons´ avaruuden. Lat. Amoris opulentiam. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Joka toisen säkeen alkukirjaimista muodostuu akrostikon Ave Maria, gracia plena, Dominus tecum, amen. PC 28. Suom. HM.

28. Herra Kristus kuin nyt aina istuu. Lat. A dextris Dei dominus. Lyhyempi toisinto tavattu eräässä 1500-luvun käsikirjoituksessa Saksassa (Kurvinen 1929, 393). PC 26. Suom. HM.

29. Äänel´ kauniisti monen mutkain. Lat. Aetas carmen melodiae. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Alkusana kerrattava. PC 31. Suom. HM.

30. Ain´ iloitkaatte, riemuitkaatte. Lat. Jucundare jugiter. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Säkeiden loppusanat toistetaan. PC 32. Suom. HM.

31. Itse ihmisten tekijä, armon Isä. Lat. Autor humani generis. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 25. Suom. HM.

32. Tuiman talven tauottua [taucomast]. Lampaitansa lunastaakseen. Lat. Cedit hiems eminus (säk. 1) + Pastor, qui pro ouibus (säk. 2-5). Ensimmäisen säkeistön varhaisin käsikirjoitus 1400-luvun alusta Böömistä (Kurvinen 1929, 394; Oramo 2021). Säk. 2-5 kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 30. Suom. HM.

[IV] Kristuksen ehtoollisesta [33–34]

PC:ssa otsakkeen De eucharistia alla on samat kaksi laulua [PC 38–39], mutta laulut ovat vasta osion De trinitate jälkeen.

33. Jumalinen salaisuus [salaus] suuri kuulla saadaan. Lat. Divinum mysterium. Vanhimmat käsikirjoitukset 900-luvulta (Kurvinen 1929, 395; Oramo 2021). Agricolan messussa (1549) tätä laulua ehdotetaan laulettavaksi ehtoollisen aikana. PC 38. Suom. HM.

34. Jeesus lunastaja maailman. Lat. Jesus Christus nostra salus. Vanhin tunnettu käsikirjoitus 1400-luvulta Böömistä (Kurvinen 1929, 396; Oramo 2021). Tekijä perinteisen käsityksen mukaan Jan Huss. Laulussa akrostikon Johannes. PC 39. Suom. HM. Laulusta eri suomennos Jaakko Finnon virsikirjassa (Jeesus Kristus lunastajamme/nro 35) = Hemminki Maskulaisen virsikirjan nro 84.

[V] Pyhän Hengen lähettämisestä [35]

PC:ssa tämä laulu otsikolla In festo pentecostes ja sijoitettu Kristuksen piinasta kertovien laulujen jälkeen.

35. Kuin Kristus taivaaseen astui. Lat. Quando Christus ascenderat. Tekijä ilmeisesti Hermann Bonn 1542. PC 34. Suom. HM.

[VI] Pyhästä kolmiykseydestä [36–38]

PC:ssa otsakkeen De trinitate alla on samat kolme laulua [PC 35–37], mutta kaksi jälkimmäistä eri järjestyksessä.

36. Kiittäkäätte kolmea persoonaa kolm´ykseyden [colmyxeyden]. Lat. Benedicite tres personas trinitatis. Keskiaikaisia varhaislähteitä keskieurooppalaisissa käsikirjoituksissa (Oramo 2021). PC 35. Suom. HM.

(*) 37. O Isä syntymätön suuri. Lat. Triformis relucentia. Tekijä? – Thomas (akrostikon). Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 37. Muokaten suom. HM (säkeistöt/säkeet eri järjestyksessä).

(*) 38. Viisaat tuolla [tooll] tutkisteli luontokappaleita. Lat. Bene quandam dociles. Tekijä? – Birgerus (akrostikon). Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Nimi Birgerus osoittaa, että laulu on pohjoismaalainen. Tekijäksi on ehdotettu Upsalan arkkipiispaa Birgerus Gregoria (k. 1383) tai erästä turkulaista koulunopettajaa ja pappia (Kurvinen 1929, 115-116). PC 36. Muokaten suom. HM (säkeistöt eri järjestyksessä).

[VII] Rukousvirret [39–42]

PC:ssa otsakkeen Cantiones precum samat neljä laulua [PC 40–43] ja samassa järjestyksessä. PC:n laulussa 43 on myös sanat lauluun Ivcundare gloria [HML 19].

39. O Kristus kunnian kuningas, kaiken maailman luoja viisas. Lat. O rex coelorum Domine. Teksti tavattu eräässä käsikirjoituksessa 1400-luvulta Sveitsistä (Kurvinen 1929, 398). PC 40. Suom. HM.

40. O Kristus armon kuningas, ja kaikkein luotuin luoja. Lat. O Christe rex piissime. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 41. Suom. HM.

41. Kuningas kaikkivaltias [? valdjain ylidzen]. Lat. Ave rex regum omnium. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 42. Suom. HM.

(*) 42. Kristus sä syntisten turva. Lat. Parce Christe spes reorum. Vanhimmat käsikirjoitukset 1200-luvun lopulta Italiasta (Kurvinen 1929, 399; Oramo 2021). PC 43 (samojen nuottien kohdalla laulu Jucundare gloria; PC:n suomennoksessa erikseen nro 19). Muutoksin suom. HM (Maskulainen jakanut yhden PC:n laulun selvemmin kahdeksi lauluksi).

[VIII] Sovinnosta, yksimielisyydestä, rauhasta ja levosta [43–45]

PC:ssa osion nimenä vain De concordia ja se sijoittuu vasta Da vite scholastica -osion jälkeen [PC 68–69]. Maskulainen on siirtänyt yhden PC:n koululaulun [PC 63; HML 45] tähän osastoon.

43. O kuin luotuis´, sangen suotuis´. Lat. O quam mundum, quam jucundum. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 68. Suom. HM

44. Ratk´ riemuisaksi tulkaamme, iloisia olkaamme. Lat. Laetemur omnes socii. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 69. Suom. HM.

45. Kilvan [klistan] kyllä mennään juokseman. Lat. In stadio laboris. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 63. Suom. HM.

[IX] Ihmisen elämän vaivoista, surkeudesta, turhuudesta ja lopusta [46–59]

PC:ssa tämän osion otsikkona De fragilitate et miseriis humanae conditionis, ja osio sisältää yhteensä 14 laulua [PC 44–57]. HML:ssa samat laulut, mutta eri järjestyksessä.

46. Turha on maailman meno, turhaks, tyhjäks tulee. Lat. Vanitatum vanitas, omnia sunt vana. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Laulun useat ajatukset perustuvat Saarnaajan kirjaan (Kurvinen 1929, 124-125). PC 44. Suom. HM.

47. Ajallisessa [ajaisesa] elämässä. Lat. In hoc vitae stadio. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Laulun akrostikon "Jacobus", joka tarkoittaa ilmeisesti apostoli Jaakobia, jonka ajatuksia laulussa teroitetaan (Kurvinen 1929, 118-121, 400). PC 50. Suom. HM.

48. Maailman muuttuvan menon. Lat. Insignis est figura. Tekijä? – Jacobus (akrostikon). Laulun akrostikon viittaa mahdollisesti apostoli Jaakobiin, jonka kirjeeseen laulu jossain kohdin liittyy (Kurvinen 1929, 121-122). Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Laulu eräässä birgittalaisessa käsikirjoituksessa 1400-luvun alusta (Kurvinen 1929, 400). PC 45. Suom. HM.

49. Ihme [ihme]: kuinkas iloita voit? Lat. Mirum si laeteris. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Laulu eräässä birgittalaisessa käsikirjoituksessa 1400-luvun alusta (Kurvinen 1929, 400). PC 46. Suom. HM.

(*) 50. No [lah], laulaa olen aikonut, ihmisen surkeasta menosta. Lat. Scribere proposui de centemtu mundano. Vanhimmat käsikirjoitukset 1200-luvulta Ranskasta ja Irlannista (Kurvinen 1929, 401; Oramo 2021). Osa säkeistöistä (säk. 5, 7, 8, 9) kotimaisia? PC 52. Suom. HM. Osin Hemminki Maskulaisen laulu (säk. 10).

51. Kun [cuin] maailman turhassa menossa riippuu. Lat. Mundanis vanitatibus. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 49. Suom. HM. 

52. Maailman lopulla peräti [perät] pahuus, ja vääryys vallan on saanut. Lat. Inualuit malitia iam hora vesperarum. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 55. Suom. HM.

53. Kunniallisuuden hyvyys jo vääristyy [käätän] Lat. Honestatis decus iam mutatur. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Alkusäkeen alku profeetta Jeremian kirjasta (Kurvinen 1929, 126). PC 51. Suom. HM.

54. Nyt valhe valloillensa [vallalans] päässyt, pahain parvi ylös noussut. Lat. Nunc floret mendacium. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 48. Suom. HM.

55. O sydämiä viekkaita [vieckait], kaks´kielisiä velmuja [veickait]. Lat. O mentes perfidas et linguas duplices. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 47. Suom. HM.

56. Tuima tähti taivaas´ nähtiin. Lat. Mars praecurrit in planetis. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Laulu eräässä birgittalaisessa käsikirjoituksessa 1400-luvun alusta (Kurvinen 1929, 403). Laulu liittyy monin kohdin apostoli Jaakobin kirjeeseen (Kurvinen 1929, 122-123). PC 54. Suom. HM.

(*) 57. Jeremian profetia, jo jälleen täytetyksi tullut. Lat. Jeremiae prophetiase stylus nove pingitur. Keskiaikaisia varhaislähteitä keskieurooppalaisissa käsikirjoituksissa (Oramo 2021). Laulun lähtökohtana Jeremian kirjan Ramasta kuuluva Raakelin valitus (Kurvinen 1929, 125). PC 57. Muokaten suom. HM (ei mainita nimiä Rama, Rakel, Herodes).

58. Nyt rakkaus on ratk´ rauennut. Lat. Jam verus amor expiravit. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 53. Suom. HM.

(*) 59. Että ruohoa [heinän] on kaikki liha. Lat. Cum sit omnis caro foenum. Tekijä Pariisin tuomiokirkon kansleri Philippus de Grevia (k. 1236). PC 56. Muokaten suom. HM (muutamat säkeet erilaiset).

[X] Nuorten elosta ja tavoista [60–67]

PC:ssa otsikkona De vita scholastica, ja osiossa kymmenen laulua [PC 58–67]. HML:ssa samat laulut, mutta eri järjestyksessä. Maskulainen on sijoittanut näistä yhden VIII-osastoon [HML 45] ja yhden XI-osastoon [HML 72].

60. O te teinit oppikaatte. Lat. O scholares discite. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Laulu tunnettu Ruotsissa birgittalaispiireissä keskiajalla. Koululaulu. PC 59. Suom. HM.

61. Kaikella väellä, yhdellä äänellä. Lat. O scholares voce pares. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Koululaisten piirileikkilaulu (ei uskonnollinen). Viimeinen säkeistö alkaa sanoin "opin sauna, autuas aina". PC 66. Suom. HM.

62. Opin poika puhele. Lat. Disciplinae filius. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 61. Suom. HM.

63. Kunnian koulu kukoisti, kun [cuin] pelko siinä kiinni riippui. Lat. Schola morum floruit dum timorem habuit. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 64. Suom. HM.

(*) 64. Puhtauden pyhyyttä, nuoret rakastakaa. Lat. Castitatis speculum scholares amate. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 58. Muokaten suom. HM (yksi säe erilainen).

65. Nuorten menoa muinaista. Lat. Regimen scholarium. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 67. Suom. HM.

66. Nuoret tänne kootkaa [coodca] teitä. Lat. Scholares conuenite. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 60. Suom. HM.

67. [Kuolon cattel jo jäll näky]. Lat. Olla mortis patescit. Tekijä? – Olavus (akrostikon). Kurvinen arvelee, että tekijä luultavasti Turun piispa Olavi Maununpoika (k. 1460; Kurvinen 1929, 406). Laulua ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. Nimi Olaus osoittaa, että laulu on pohjoismaalainen. Laulun aihe profeetta Jeremian kirjasta (Kurvinen 1929, 127-128). PC 62. Suom. HM.

[XI] Historioista [68–76]

PC:ssa otsikkona Historicae cantiones, ja osio sisältää ainoastaan kolme laulua [PC 70–72]. HML:ssa kolme uutta laulua, ja lisäksi Maskulainen on siirtänyt yhden koululaulun [HML 72] tähän osioon.

* 68. Anna äiti Marian, jonka pojas´ profetiat. UUSI LAULU! Lat. Johelis prophetia clarescit in Maria. Tekijä luultavasti Linköpingin piispa Nicolaus Hermanni (k. 1391; Kurvinen 1929, 117-118). Suom. HM (latinaksi PC:n vuoden 1625 laitoksessa).

(*) 69. Sakkeus syntinen, ja varreltansa [varttans] vähäinen. Lat. Zachaeus arboris ascendit stipitem. Tunnettu böömiläisissä käsikirjoituksissa 1400-luvun alusta (Kurvinen 1929, 406; Oramo 2021). Laulu liittyy kirkonvihkimisjuhlaan. PC 70. Muokaten suom. HM. Osin Hemminki Maskulaisen laulu (säk. 3).

70. Elävistä kustakin lajista, pari Nooan arkkiin annettiin. Lat. Ramus virens olivarum. Laulun 9. säkeistön kohdalla marginaalissa "Anno 1150". Tekijä? – Ragvaldus (akrostikon). Kurvinen arvelee, että tekijä luultavasti Turun piispa Ragvaldus II (k. 1321; Kurvinen 1929, 114, 407). Laulua ei ole tavattu ulkomaisissa lähteissä. Laulun sisältö ja nimi Ragvaldus osoittaa, että laulu on pohjoismaalainen ja ilmeisesti suomalainen. Laulu kuningas Eerikin ja piispa Henrikin retkestä Suomeen. Laulun kertosäkeistö alkaa "Iloitse siis Suomen kansa". PC 72. Suom. HM.

* 71. Ruotsi surren muista murhaa. UUSI LAULU! Lat. O quam dolet gens Suecorum. Otsikon kohdalla marginaalissa "Anno 1317" ja 5. säkeistön lopussa "A. 1319". Laulu kertoo kuningas Birgerin ilkitöistä veljiään Eerikiä ja Valdemaria kohtaan. Laulun sisältö osoittaa, että se on kotimainen – laulua ei ole tavattu ulkomaisissa lähteissä. Suom. HM (latinaksi tavattu vasta suomennosta myöhemmältä ajalta).

(*) 72. Olen omalta maaltani ajettu. Lat. Sum in aliena provincia. Kotimainen? – ei tavattu ulkomaisissa lähteissä. PC 65. Muokaten suom. HM (säkeistöt eri järjestyksessä). Osin Hemminki Maskulaisen laulu (säk. 6). Neljäs säkeistö: "En munkkina taida olla / enkä erakkona [ermättin] metsissä tuolla [? muolla] / Häpeän minä myös kerjätä / enkä voi kaivaa, tehdä työtä".

* 73. Tanskan [Danin] maan kuningas Kristian [Christer]. UUSI LAULU! Lat. Natus quidam rex et Dacus. Laulun 1. säkeistön kohdalla marginaalissa "Anno 1520". Tekijä? – Nicolaus (akrostikon). Laulun sisältö kertoo, että laulu on kotimainen ja mahdollisesti suomalainen (ei myöskään tavattu ulkomaisissa lähteissä). Laulu kertoo Kristian II:n toimeenpanemasta Tukholman verilöylystä 1520. Mainitaan myös piispa Arvid Kurjen kuolema ja tämän sukulainen Kristiina Knuutintytär (Kurvinen 1929, 128-130). Suom. HM (latinaksi tavattu vasta suomennosta myöhemmältä ajalta).

[XII] Keväästä ja kesästä [74–76]

PC:ssa otsikkona De tempore vernali cantiones, ja sisältää kaksi laulua [PC 73–74]. HML:ssa lisälauluna toisinto [HML 75].

74. Alussa ajan ihanan, suveen suotuisaan tultaessa. Lat. In verneli tempore. Tekijä ilmeisesti tanskalainen Aarhusin koulun rehtori Morten Borup (k. 1526). PC 73. Suom. HM. 

* 75. Kylmän talven tauottua [taucoman], päivän penseys soimaa ? "Se sama vähän toisin". UUSI LAULU! HM:n sepittämä laulu edellisen laulun pohjalta.

(*) 76. Aika on nyt iloinen, iloita me mahdam´. Lat. Tempus adest floridum. PC 74. Suom. HM. Osin Hemminki Maskulaisen laulu (säk. 3).

Virsien jälkeen koristekuvio (yllä), ja seuraavalta sivulta alkaa laulujen hakemisto ("tämän kirjan virten lucu"). Luettelon pituus on neljä sivua, ja sen aluksi ja lopuksi koristenauha. Lopuksi tyhjä sivu.