Kristillisen kirjan historia: 1500-luku (2/2)

1500-luvun suomenkielinen kristillinen kirjallisuus henkilöityy kolmeen mieheen Turun hiippakunnan johtoportaassa. Seuraavassa on lueteltuna heidän kirjansa – unohtamatta kaikkia heidän kollegojaan, keskustelutovereitaan, läheisiään, opettajiaan ja kirjallisia lähteitään, joihin heidän esityksensä mitä suurimmassa määrin nojaa.

Mikael Agricolan teokset

Agricolan kirjallinen tuotanto on peräisin hänen toimintavuosiltaan Turun katedraalikoulun rehtorina (nrot 1-2), mutta suurimmaksi osaksi ajalta, jolloin hän oli tuomiokapitulin jäsen - tarvittaessa piispan avustaja - vailla varsinaista virkaa (nrot 3-9). Tuntuu uskottavalta ajatella, että Agricolan annettiin rehtorin toimensa jälkeen nimenomaan keskittyä kirjalliseen toimeensa, vaikka mitään nimenomaista määräystä tästä ei tunneta. Heininen (2007) on erinomaisessa Agricola -elämäkerrassaan laatinut kiinnostavan taulukon, montako kappaletta Agricolan teoksia on säilyneinä julkisissa kirjastoissa, joka tieto on seuraavassa luettelossa merkitty hakasulkeisiin.

1. Abc-kirja, todennäköisesti 1543. | 2. Rukouskirja, 1544 [13] | 3. Uusi testamentti, 1548 [59] | 4. Käsikirja kasteesta ja muista kristikunnan menoista, 1549 [14] | 5. Messu eli Herran ehtoollinen, 1549 [13] | 6. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen piina, ylösnousemus ja taivaaseen astumus, 1549 [15] | 7. Daavidin psalttari, 1551 [13] | 8. Veisut ja ennustukset, 1551 [12] | 9. Profeetat, 1552 [9].

Agricolan merkitys on suuri niin raamatunsuomentajana kuin kirkollisten käsikirjojen valmistelijana. Rukouskirjaa pidetään yleensä Agricolan omaperäisimpänä teoksena. Kuka tarttuisi haasteeseen ja kirjoittaisi Gummeruksen jälkeen siitä uuden tutkimuksen? Toinen lisätutkimusta kaipaava teos olisi ilman muuta Agricolan toimittama ja kääntämä Kristuksen kärsimyshistoria, eli passio. Passio-instituution vaiheista ei tietääkseni ole valmistunut tutkimusta. Aiheesta riittäisi selvittelyä väitöskirjaan asti.

Agricolan kaikki teokset löydät digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä  Doria -julkaisuarkistosta. Abc-kirjan osalta nähtävillä on vuoden n. 1549-1551 painos.

Paavali Juustenin kirjallinen tuotanto

Juustenin kirjallinen tuotanto on peräisin lyhyen ajan sisältä hänen viimeisiltä toimintavuosiltaan Turun piispana (nrot 1-6); sekin tiedetään, että Juusten valmisteli kirjallisia töitään ollessaan rauhanneuvottelumatkalla (ja vankeudessa) Venäjällä heinäkuusta 1569 helmikuuhun 1572. Vaikka Juustenin teokset ovatkin kaikki valmistuneet kiinteästi viranhoidon vaatimuksesta tai sen osana, syntyy vaikutelma, että ainakin kaksi käsikirjoitusta ovat lähtöisin myös Juustenin akateemisen harrastuneisuuden tai henkilökohtaisen tarpeen siivittäminä (nrot 1 ja 3). Seuraavassa on poikkeuksellisesti lueteltu myös Juustenin latinankieliset pääkäsikirjoitukset - ei tietenkään kaikkia säilyneitä kiertokirjeitä ymv. - koska ilman niiden huomioimista Juustenin kirjallisen tuotannon tarkastelu jäisi kovin vajaaksi. 

1. Suomen piispainkronikka, todennäköisesti 1570-luvulla [käsikirjoitus, latinaksi] | 2. Postilla, 1570/73. [käsikirjoitus, latinaksi] | 3. Kertomus matkasta Venäjälle, 1572 [käsikirjoitus, latinaksi] | 4. Hiippakuntasäännöt, 1573 [käsikirjoitus, latinaksi] | 5. Katekismus, 1574. | 6. Pyhä messu, 1575.

Piispainkronikan toimittamisen ansiosta Juustenia muistetaan Suomen ensimmäisenä kirkkohistorioitsijana. Unohtaa ei sovi, että hän on merkittävä tienraivaaja myös Suomen oloihin tarkoitetun saarna-, kertomus- ja synodaalikirjallisuuden alalla. Valitettavasti Juustenin katekismus ei ole säilynyt ja postillastakin tunnetaan ainoastaan esipuhe. Juusteniin on yleisesityksissä tapana kiinnittää huomiota Agricolan perinnön vaalijana ja tarmokkaana kirkonmiehenä, mutta nimenomaan näkemyksineen omaperäisenä kirjoittajana hän ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota. Ehkäpä hänen Venäjän matkan kertomukseen liittyvä akateeminen itsetilityksensä kuvaa myös hänen pyrkimystään niin piispana kuin kirjoittajana; "Tätä kirjoittaessani en ole taipunut oikealle enkä vasemmalle enkä pyytänyt kenenkään ihmisen suosiota, olen vain sanonut veneen veneeksi ja viikunan viikunaksi" (suom. Mikkola 1942, 177). Juustenin koottujen teosten laitos on edelleen toimittamatta. 

Juustenin kirjoituksia ei tietääkseni löydy digitoituna. Sen sijaan H. G. Porthanin väitöskirjat Juustenin matkakertomuksesta ja piispainkronikasta ovat esillä Doriassa.

Jaakko Finnon valmistelemat kirjat

Finnoa muistetaan Maarian kirkkoherrana, mutta todellisuudessa hänelläkin oli siis vankka asemansa Turun tuomiokapitulin johtoryhmässä. Maarian seurakuntakin oli itseasiassa vain hänen palkkiotilansa, kun Finno hoiti varsinaista virkaansa Turun koulun rehtorina ja välillä kapitulilaitoksen "teologian lehtorina ja poenitentiariuksena" (Paarma 1980, 77-78). Todennäköisesti kaikki Finnon julkaisut (nrot 1-4) ovat valmistuneet hänen toimiessaan teologian lehtorin virassa lokakuusta 1578 vuoteen 1583. Tällöin hänen nimenomaiseksi tehtäväkseen annettiin paitsi luennoida myös "kääntää muutamia hyödyllisiä kirjoja suomeksi".

1. Pia cantiones, 1582 [muokannut, latinaksi] | 2. Yksi vähä rukouskirja, 1583 | 3. Virsikirja, n. 1583 | 4. Katekismus, n. 1583.

Finnon pääteoksena pidetään oikeutetusti hänen virsikirjaansa, jonka pohjalle kaikki 1600-luvun virsikirjamme mitä suurimmassa määrin rakentuvat. Mutta unohtaa ei sovi myöskään Finnon katekismusta ja rukouskirjaa. Finnon katekismus näyttää olevan omaperäinen, vaikkakin nimenomaan oman aikansa kirkollisia oloja varten laadittu opus. Finoon rukouskirjan "kohtalona" oli päätyä - Agricolan rukouskirjan sijaan - myös lukuisiin Manuale finnonicum -kansankäsikirjojen painoksiin 1600-luvulla. Reformaation tutkimus Finnon kirjallisen tuotannon osalta on vieläkin lähes kirjoittamaton lehti. Saatavilla ei tietääkseni ole edes teosta, joka esittelisi hänen elämäntyönsä ja suomen kielelle toimittamansa kirjat – niin perustava työ ja niin perustavat kirjat monin tavoin. 

Finnon rukouskirjan (1583),  Finnon virsikirjaan pohjautuvan Maskulaisen virsikirjan (1607) sekä Maskulaisen Piae cantiones -teoksen suomennoksen (1616) löydät digitoituna Doriasta.

Yhteenveto: 1500-luvun kristillinen kirja

Kun otetaan huomioon Agricolan Abc-kirjan uusintapainokset (n. 1551, 1559), Juustenin latinankieliset pääkäsikirjoitukset ja Finnon toimittama latinankielinen Piae cantiones, saadaan 1500-luvun kristillisestä kirjallisuuden määrästä julkaisuvuoden mukaan seuraavanlainen taulukko. 

Kristillisen kirjan alku reformaation vuosisadalla 1500-luvulla oli nimikemäärältään vaatimaton, mutta vaikutushistorialtaan sitäkin merkittävämpi. 

Lähteet ja kirjallisuus:

J. J. Mikkola, Lännen ja idän rajoilta: historiallisia kirjoitelmia, 1942. Porvoo.

Yrjö Blomstedt & Eero Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554-1809, 1963. Helsinki.

F. W. Pipping, Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista, 1967 (jäljennöspainos). Helsinki.

Eero Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli, 1976. Turku.

Jukka Paarma, Hiippakuntahallinto Suomessa 1554-1604, 1980. Helsinki.

Suomen kansallisbibliografia 1488-1700 (SKB), toim. Tuija Laine & Rita Nyqvist, 1996. Helsinki.

Simo Heininen, Mikael Agricola: elämä ja teokset, 2007. Helsinki.

Hakupalvelu. – Kansalliskirjasto. Suora linkki: https://kansalliskirjasto.finna.fi/. Viitattu 11.3.2020.

Doria -julkaisuarkisto. – Kansalliskirjasto. Suora linkki: https://www.doria.fi/. Viitattu 23.12.2018.

Blogia muokattu 10.2.2019, 25.2.2019 sekä 11.3.2020.