Vuodet 1600–1649

Vuosilta 1600–1649 tunnetaan ainoastaan 17 sellaista kokonaan (6) tai osittain (11) suomenkielistä painettua julkaisua, joita ei ole luettelossa 1600-luvun suomenkielisestä kristillisestä kirjallisuudesta. Näistä kahdeksan on erilaisia laki- tai virallisjulkaisuja (nrot 2, 4, 7, 9, 10, 14, 15, 16), kuusi erilaisissa henkilökirjasissa esiintyviä runoja tai lauluohjeita (nrot 1, 3, 5, 9, 12, 17) ja kolme suomen kieleen liittyvää julkaisuja (nrot 6, 11, 13).

1610

1. Olaus Goergii Suomalaisen suomenkielinen runo teoksessa Eufemía nuptiis (1610). 2 sivua (1 lehti). Wittebergae: typis Meisnerianis. Folio. Runo alkaa sanoilla Calun caunin ja tawaran. Melander 58. – SKB 3498.

2. Rodzin waldacunnan maan laki (1610). Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Vain arkki A painettu (8 sivua). Koearkki sisältää nimiölehden lisäksi Kristoffer- ja Kaarle-kuninkaan lain vahvistuskirjelmät latinaksi ja suomeksi. Perinteisen näkemyksen mukaan Ruotsin maanlain ja kaupunkilain suomensi Ljungo Tuomaanpoika. Vuonna 1610 ltätä suomennosta ryhdyttiin painamaan ilmeisesti Olaus Elimaeuksen johdolla. Pipping 21. – SKB 3203.

Ensimmäinen Ruotsin maanlain suomentaja oli todennäköisesti Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalainen Martinus Olaui eli ns. Herra Martti, jonka suomennos valmistui ilmeisesti 1500-luvun puolivälissä (ks. tarkemmin täältä). Toinen nimeltä tunnettu lainsuomentaja on Kalajoen kirkkoherra Ljungo Tuomaanpoika, joka käänsi suomeksi sekä Kristofferin maanlain (1602) että Maunu Eerikinpojan kaupunkilain (1609) – painotyöt aloitettiin vuonna 1610, mutta ne keskeytyivät (nro 2). Kolmas varhainen suomentaja on maisteri Abraham Kollanius, jonka käännös maanlaista ja kaupunkilaista valmistui vuonna 1648. Käännös eteni Turun hovioikeuden tarkistettavaksi, mutta tämäkin työ jäi lopulta painamatta. – Ks. esim. Koivusalo 2007.

Muuten erilaisia profaaneja lakitekstejä käännettiin 1600-luvun puoliväliin mennessä ainakin 14. Näistä 1500-luvulta on peräisin noin seitsemän (ks. tarkemmin täältä), samoin vuosilta 1600–1649 seitsemän (tässä luettelossa mainitut). Erikoismaininnan ansaitsee lainlukija ja lainsuomentaja Hartvig Speitz, joka käänsi suomeksi asetuskokoelmia (nrot 7, 9). Mahdollisesti Speitz käänsi 1640-luvulla suomeksi myös Ruotsin valtakunnan lain, mutta tämä ei ole säilynyt.

1611

3. Olaus Georgii Suomalaisen suomenkielinen runo teoksessa Votum super conjugium secundum (1611). 8 sivua. Wittebergae: typis Martini Henckelij. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Hoy, hoy suosinen sukuni! Melander 56. – SKB 3501.

1615

4. Mö Gustaf Adolph... (1615). 12 sivua. [Tukholma: Meurer]. Kvartto. Asetus 7.2.1615. Kustaa II Adolfin määräys koskee kansan velvollisuutta järjestää sotaväen kulkua ja muonitusta. Pipping 24. – SKB 344.

1624

5. Samuel J. Kroellin suomenkielinen runo teoksessa Novis honoribus (1624). 20 sivua.  Rostochi: typis Joachimi Pedani. Kvartto. Runo alkaa sanoin Mailmas pyrky lehne. Melander 106. – SKB 2721.

1632

6. Ericus Johannis Schroderuksen Lexicon latino-scondicum (1632). 204 s. Holmiæ Sueonum: sumptibus & typis Henrici Käysers regij typographi. Duodesimo. Ei säilynyt. Sanakirja: latina-ruotsi-saksa-suomi. 2. p. 1637. Pipping 36. – SKB 3369–3370.

Tämä Ericus Schroderuksen vuonna 1632 julkaisema pieni tulkkisanakirja on ensimmäinen suomen kieltä sisältänyt sanakirja. Teoksesta on säilynyt vain sen vuodelta 1637 peräisin oleva toinen painos (hakusanoja noin 2 400). Suomea taitamattoman Schroderuksen oppaana sanastoa laatiessa toimi porilaissyntyinen kappalainen Marcus Sadelerus. Toinen 1600-luvulta säilynyt sanakirja on koululaisille tarkoitettu oppikirja Variarum rerum (1644/nro 11), johon liittyy myös kolmikielinen keskusteluopas. Tästä sanakirjasta otettiin kaikkiaan neljä painosta. Kolmas on Paimion kirkkoherra Henricus Matthiae Florinuksen niin ikään koululaisille suunnattu Nomenclatura rerum brevissima (1678/nro 55), neljäs Lexicon pentaglotton (1686/nro 67 – ei säilynyt) ja viides Henricus Florinuksen sanakirjasta laadittu uusi laitos Vocabularium latino-sveco-germanico-finnonicum (1695/nro 79). Olennaisesti näitä kaikkia laajempi oli Daniel Jusleniuksen Suomalaisen sana-lugun coetus, joka ilmestyi vuonna 1745 (noin 16 000 hakusanaa). Ensimmäistä kertaa hakukielenä oli suomi ja sanat olivat aakkosjärjestyksessä. – Ks. esim. Häkkinen 2007.

1642

7. Krigz lagh (1642). 100 s. Tryckt i Stockholm på nytt: hoos Peter van Selow. Kvartto. Suomentanut Hartvig Speitz. Kaksikielinen: ruotsi-suomi. Finnassa ilmoitetaan painovuodeksi 1643. Alkulehdistä myös variantti (1642/4 sivua). Kyseessä on Kustaa II Adolfin vuoden 1621 sota-artikloiden suomennos. Pipping 44. – SKB 2211–2212.

8. Lauluohje teoksessa Parentatio thet är (1642). 8 sivua. Tryckt i Åbo: aff Peder Wald. Oktaavo. Suomeksi ainoastaan lauluohje Siunges såsom then Finska: O Herra Iumal armolinän Isä. Sisältää kaksi ruotsinkielistä virttä ja latinankielisen runon. Kyseessä on Enevaldus Svenonis Svenoniuksen teos. Melander 187. – SKB 3669.

1643

9. General privilegium så och åtskillige andre förordningar... (1643). 60 s. Tryckt i Stockholm: aff Peter van Selow. Kvartto. Suomentanut Hartwig Speitz. Kaksikielinen: ruotsi-suomi. Olemassa myös variantti. Sisältää neljä asetusta vuosilta 1637–1638. Pipping 45. – SKB 346.

10. Me Christina... cuinga ja millä rahalla caicki contractit tehtämän ja päätettämän, ja mingälainen raha caupois pidettämän ja käymän pitä (1643). 4 s. [Turku: Peder Wald]. Folio. Asetus 24.3.1643. Vain Finnassa.

1644

11. Variarum rerum (1644). 168 s. Holmiae: typis Ignatii Meurer. Oktaavo. Teoksen toimittajaa/suomentajaa ei tunneta. Sisältää kolmikielisen sanakirjan (latina-ruotsi-suomi) ja latinankielisen keskusteluoppaan Formulae puerilium colloquiorum. 2. p. 1659. 3. p. 1668. 4. p. 1683 (ei säilynyt). Pipping 51. – SKB 4185–4188.

1648

12. Nicolaus Nicolai Marcheliuksen suomenkielinen runo teoksessa Clarissimo atq(ue) doctissimo viro (1648). 12 s. Stregnesiae: excudebat Zacharias Brockeni. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Tämä neidze on wlgoswalitut. Melander 246. – SKB 871.

1649

13. Aeschillus Olai Petraeuksen Linguae finnicae brevis institutio (1649). 88 s. Aboae: imprimebat Petrus Wald. Suomen kielioppi. Kaksikielinen: latina-suomi. Pipping 62. – SKB 2865.

Ensimmäisen suomen kieliopin laati mahdollisesti jo raumalainen Johannes Jussoila noin vuonna 1583. Tämä teos ei ole säilynyt eikä ole varmaa, onko se koskaan valmistunutkaan (ks. tarkemmin täältä). Ensimmäisen varmuudella valmistuneen suomen kieliopin laati Naantalin kappalainen Henricus Crugerus 1640-luvulla. Käsikirjoitus ei ole säilynyt, eikä teos koskaan ilmestynyt painettuna. Turun akatemian professorin Aeschillus Petraeuksen syyskussa 1649 ilmestynyt suomen kielen kielioppi on ensimmäinen lajeissaan – varhaisin säilynyt ja myös ensimmäinen varmuudella painettu. Seuraavina valmistuivat Hauhon kirkkoherran Matthias Martinuksen (1689/nro 71) ja Ilmajoen kirkkoherra Bartholdus Vhaelin laatimat kieliopit. Vhaelin suomen kielen kielioppi painettiin postuumista vasta vuonna 1733. – Ks. esim. Laine 1997.

14. Me Pietari Brahe... (1649). 2 sivua (1 lehti). Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Folio. Päiväys 8.1.1649. Per Brahen kielto väärän kaupan teosta. Huom! Olen joskus merkinnyt omiin luetteloihini, että Pietari Brahelta olisi säilynyt toinenkin suomenkielinen kirje vuodelta 1649 – en ole enää onnistunut löytämään tiedon lähdettä. SKB 668.

15. Krogarein ja gästgifwarein ordningi (1649). 18 s. [Präntätty Turusa: Petar Waldilda]. Kvartto. Asetus 1.10.1649. SKB 354.

16. Wahwistus, annettu ychteisellä canssalle maalle, skydin ia gästningin wapaudhen päälle, wastoin skydin rahan vlgos tekemistä (1649). 8 s. [Präntätty Turusa: Petar Waldilda]. Asetus 1.10.1649. Suom. Matthias Johaninpoica ja Anders Jacoinpoica Aima. 2. p. 1649. Pipping 60. – SKB 355–356.

17. Lauluohje teoksessa Threnodiae eller några klage-wijsor (1649). 16 s. [Åbo]: tryckt aff Peder Wald. Oktaavo. Suomeksi ainoastaan lauluohje Siunges såsom Christicund Christuxel kihlattu. Sisältää kolme ruotsinkielistä laulua. Melander 256. – SKB 3798.

Vuodet 1650–1699

Vuosilta 1650–1699 tunnetaan kaikkiaan 137 (68 + 69) sellaista kokonaan tai osittain suomenkielistä painettua julkaisua, joita ei ole luettelossa 1600-luvun suomenkielisestä kristillisestä kirjallisuudesta.

Alla olevassa luettelossa on näistä yhteensä 68 julkaisuja (kokonaan suomenkielisiä ilmeisesti 28). Näistä 25 on erilaisia laki- ja virallisjulkaisuja (nrot 26, 27, 29, 34, 38, 39, 42, 43, 47–54, 61–63, 66, 72, 74, 75, 80, 83), 34 erilaisissa henkilökirjasissa esiintyviä suomenkielisiä runoja (nrot 18–25, 28, 30–33, 36, 37, 40, 41, 44–46, 56–60, 68–71, 73, 76, 77, 81, 84) ja neljä lähinnä suomen kieleen liittyvää julkaisuja (nrot 35, 55, 67, 79). Lisäksi suomenkieltä esiintyy virsijulkaisussa Waanlige och i wårt käre fädernesland (nro 65), Elias Erici Til-Lantzin kasvikirjassa Catalogus plantarum (nro 67), David Johannis Lundin väitöskirjassa Lingvarum ebraeae et finnicae convenientia (nro 82) ja kokonaan suomenkielisissä arkkiveisujulkaisuissa Ruotzin suru weisu (nro 78; kuuluu myös henkilökirjasten joukkoon) ja ilmeisesti Jonas Andreae Mennanderin suomeksi toimittamassa opetusveisussa Huonen-speili (nro 85). Laajin kokonaan suomenkielinen teos on 80-sivuinen Sodan-articuluxet (1683/nro 63).

Alla olevassa luettelossa ei ole SKB:ssa vuosilta 1650–1699 lueteltuja suomenkielisiä asetuksia (ks. SKB 358–588). Kun SKB:ssa on kaikkiaan 230 varsinaista asetusjulkaisua, on näistä 94 kokonaan ruotsinkielisiä ja 65 aiheiltaan kirkollisia (mukana 46 rukouspäiväjulistusta). Ns. profaaneja suomenkielisiä asetusjulkaisuja on siis 71 kappaletta (osa kaksikielisiä). Näistä kaksi on varsinaisesti kahteen kertaan painettuja (SKB 372–373, SKB 440–441), joten eri julkaisujen lukumäärä on 69 (seitsemän ei säilynyt). Dramaattisimpien joukkoon kuuluvat lastenmurhaa käsittelevät asetustekstit, joita on painettu suomenkielellä peräti neljään kertaan (SKB 362, 424, 492, 511).

1650

18. Johannes Curnovius suomenkielinen runo teoksessa Svecia triumphans (1650). 8 s. Stockholmiae: typis Ignatii Meureri. Folio. Runo alkaa sanoilla Olju, jol odzas siwellän. Melander 264. – SKB 3504.

19. Suomenkielisiä sanoja gratulaatiossa teoksessa Descriptionis imperij Sveo-Gothici, 3 (1650). 52 s. Aboae: imprimebat Petrus Wald. Oktaavo. Gratulaation on kirjoittanut Ericus Achrelius. Kyseessä on Michael Olai Gyldenstolpen väitöskirja. Gyldenstolpen väitöskirjasarjasta Descriptio imperii Sveo-Gothici (1-10) painettiin myös laajennettu laitos (Epitome descriptionis Sueciae, Gothiae, Fenningiae, et subjectarum provinciarum 1650). Pipping 64. – SKB 1635, 1649.

1651

* 20. Suomenkielinen runo teoksessa Octo beatitudines in funere Caroli Gyldenhielm expositas carmine hebraeo, chaldaico, syriaco, arabico, graeco, latino, germanico, finnonico, cum explicatione Suetica (1651). Ei säilynyt. Kyseessä on Enevaldus Svenonis Svenoniuksen teos. Pipping 66. – Melander 271. – SKB 3668.

1654

22. Andreas B. Ståhlfootin suomenkielinen runo teoksessa Gamelion nuptiis (1654). 16 s. Aboae: excusum typis Acad. apud viduam Petri Waldz. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Ramatun algus lukea taitan. Melander 338. – SKB 1362.

1655

23. Henrik Henriksson Tawasténin (?) suomenkielinen runo teoksessa Celsissimi et illvstrissimi herois (1655). 4 s. Holmiae: typis Mevrerianis. Folio. Runo alkaa sanoilla Taiwan ja maan Luoialda caicki tulepi. Melander 356. – SKB 3731.

1656

24. Ericus Johannis Justanderin (Airicki Juusti) suomenkielinen runo teoksessa Carmen nuptiale in solennitatem (1656). 8 s. Aboae: impressum â Petro Hanson. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Äsken Airick awiomiehex cunnialisex cudzutan. Melander 369. – SKB 805.

25. Gustaff Andersson Aeimaeleuksen suomenkielinen runo teoksessa Frögdeliga lyckönskningar (1656). 16 s. Tryckt i Åbo: aff Peder Hanson. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Toiwotan totta todesta. Melander 371. – SKB 1347.

26. Olkon tällä christel: ja cunnial: seuracunnalle tiettäwä, cuinga H: K. M: meidän armollisein cuningam ja herram, omista kirioituxista Puolast, wahwa tieto on tullut... (n. 1656). 12 s. Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Kvartto. Kertomus sotatapahtumista ja kiitos. SKB:n mukaan painettu vuosien 1655–1660 välillä. Pipping 80. – SKB 2171.

1657

* 27. Kuningalisen may:tin nijn myös: Ruotzin waldacunnan neuwon andaia, generali ylitze sotawäen suures förstindömis Suomes ja general commendeuri sielä Gustaff Horn Ewertin poica, wapaherra Marienburijn, herra Kankaisin, Pårkalahen Bergsundijn ja Sondnäsijn teen tiettäwäx... Annettu Helsingfårsis sinä 12 päiwänä junij eli kesä cuusa anno 1657 (1657). 2 sivua (1 lehti). Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Ei säilynyt. Sotamarsalkka Gustaf Evertsson Hornin kielto ihmisten salakuljetusesta. Pipping 90. – SKB 1937.

1658

28. Carolus J. Saloniuksen suomenkielinen runo teoksessa Votivae acclamationes quibus (1658). 8 s. Aboae: excusae â Petro Hansonio Acad. typogr. Kvartto. Runo alkaa sanoilla O Mall' sul' riemust maan kielell toiwotan onne. Melander 396. – SKB 4256.

1659

29. Tieto nijstä onnellisistä edeskäymisistä, cuin H:n Kuning:selle Maij:llens caicken meidän armolisimalle kuningalle ja herralle on tapahtunet... (1659). 8 s. Prändätty Turusa: [Peter Hansson]. Kvartto. Taisteluraportti. Pipping 96. – SKB 3848.

1660

31. Bernhardus Gerhardi Låhrmanin (nimimerkki B. L. M.) suomenkielinen runo teoksessa Högtijdz wällmeent lyckönskan (1660). 4 s. Tryckt i Abo: aff Petro Hansonio. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Svomen Turus minä täällä. Melander 435. – SKB 2520.

1664

32. Daniel Laurentii Reuterin suomenkielinen runo Een christeligh lijk- och tröstpredikan (1664). 48 s.  Åbo: tryckt aff Petro Hansonio. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Waiwat waiket. Arvidus Johannis Rothoviuksen Pälkäneen kirkossa Johan von Birckholzin muistolle pitämä ruumissaarna. Pipping 107. – Melander 480. – SKB 3211.

33. Gabriel Josephi Laguksen (Lepus) suomenkielinen runo teoksessa Carmen lugubre in (1664). 4 s. Holmiae: typis Meurerianis. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Woi suru, suurta surkeut! Melander 487. – SKB 2256.

34. Me alla kirjoitetut Ruodzin waldacunnan neuwot... teemme tiettäwäxi... coska ryttäri ombi ulcona crunun palweluxes, pitä hänen saaman isännäldäns palcaxi... Annettu Helsingforsin caupungis sijnä 30. päiwän maalis cuusa, wuona 1664 (1664). 2 sivua (1 lehti). Kustannuspaikka ja kustantaja tuntamaton. Folio. Maaherra Lorentz Creutzin uudistama Henrik Claesson Hornin (k. 1595) käsky koskee ratsuväen palkkausta. Pipping 109. – SKB 1938.

1665

35. Erasmus Rotterdamilaisen Libellus aureus (1665). [? s.] Et Aboa: excusus â Petro Hansonio. Oktaavo. Säilynyt vain osittain (46 sivua). Kolmikielinen: latina-ruotsi-suomi (?). 2. p. 1670. Toinen painos nelikielinen: latina-ruotsi-saksa-suomi (ensimmäinen painos mahdollisesti vain latinaksi ja ruotsiksi). Kirjan suomentajaa ei tiedetä. Kolmas painos (1693; SKB 1049) vain latinaksi ja ruotsiksi. Pipping 125. – SKB 1047–1048.

36. Ericus Johannis Justanderin suomenkielinen runo teoksessa Inauguratio templi s.s. Trinitatis (1665). 32 s. Åbo: tryckt aff Petro Hansonio. Acad. typ. Kvartto. Teoksessa on kyseessä Samuel Laurentii Reuterin Siikaniemen kirkon vihkimissaarna. Gratulaatioruno alkaa sanoilla Cass cuin se suuri Salomon. Pipping 110. – SKB 3167.

1668

37. Johannes D. Rautheliuksen suomenkielinen runo teoksessa Lachrymae & suspiria in obitum (1668). 28 s. Aboae: impressa â Petro Hansonio Acad. typ. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Woi surulista asia. Pipping 141. – Melander 517. – SKB 2236.

38. Kuning:sen maij:tin ja Ruotzin waldacunnan neuwonandaja, ... Herman Flemingh... olen... tarpellisex... löynnyt julista... Turun linnast sinä 14. päiwänä helmi cuusa wuonna 1668 (1668). 4 s. [Turku: Peter Hansson]. Kvartto. Kenraalikuvernööri Herman Claesson Flemingin määräys suolan ostoon liittyen. Pipping 138. – SKB 1246.

1669

39. Nijncuin hänen cuningalinen : majestetins, ...Carl, ... on hywäxi löytänyt ja päättänyt, muiden asiain seasa wapahta ja armachta alammaisia siellä knichtinkirjoituxesta tulewalla wuodella a: 1670. ... Annettu Tynningöösä 11. novembris anno 1669. Herman Flemingh (1669). 4 s. [Turku: Peter Hansson]. Kvartto. Kenraalikuvernööri Herman Claesson Flemingin kirje sotaväen ottoon liittyen. Pipping 148. – SKB 1247.

40. Johannes G. Salmeniuksen kaksi suomenkielistä virttä teoksessa Silva, quâ viro reverendo ac clarißimo (1669). 12 s. Aboae: impressa â Petro Hansonio Acad. typ. Kvartto. Virret alkavat sanoin Sydämen sinä suruinen ja Waimo hywä waick'. Virsien yhteisenä otsikkona Caxi suloista Suomalaista Wirtä Hää päiwän, Saltwijkin pappilassa, Ahwenen maalla pidettyn caunistoxexi tehdyt. Melander 545. – SKB 3318.

41. Gabriel J. Laguksen (Lepus) suomenkielinen runo teoksessa Een christeligh klage- och tröste-sermon (1669). 24 s. Åbo: tryckt aff Petter Hansson, acad. typog. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Kijrust meidän elom mene. Kyseessä on Josephus Laurentii Lethalensiksen pitämä ruumissaarna Hebla Josefsdotter Lepukselle. Pipping 144. – Melander 536. – SKB 2377. 

1670

* 43. Cuningalisen maj:tin Ruotzijn, meidän armollisimman cuningam ja herran asetettu maan-herra ylitze Turun ja Björneborin lähnin... Annettu Turusa sinä 29. septembris, anno 1670 (1670). 2 sivua (1 lehti). [Turku: Peter Hansson]. Ei säilynyt. Kuulutus 29.9.1670. Maaherra Harald Eriksson Oxen kuulutus sotilaskarkuruuteen liittyen. Pipping 156. – 4122. Olemassa ilmeisesti myös variantti, joka on säilynyt (vain Finnassa).

1673

44. Johannes Johannis Saloniuksen suomenkielinen runo teoksessa Epitaphium in praematurum obitum (1673). 4 s. Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Folio. Runo alkaa sanoilla Aiwoin minä oppia otella. Melander 609. – 1033.

1674

45. Sen corkiasti ia hywinoppinen herran her Magnus Celsiuxen cunniaxi coska hän ... Vpsalan Academian rectorixi tehtihin sinä wuonna coska kiriotettin 1674, 15 päiwänä talwicuusa (1674). 2 sivua (1 lehti). Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Folio. Suomenkielinen runo, jonka on tehnyt Jacobus Henrici Corte. Melander 621. – SKB 912.

* 46. Taulu puukehyksissä painettuja muistivärssyjä eräälle Lars Larsson Bockille (1674). 2 sivua (1 lehti)? Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Ei säilynyt. Ollut ennen Janakkalan kirkossa. Finnan mukaan kielenä suomi. Melander 620.

1676

* 47. [Tacksägelse att på predikstolarne uppläsas, för svenska arméens seger vid Halmstad d. 17 aug. 1676] (1676). 4 s. [Åbo: Johan Winter]. Kvartto. Ei säilynyt. Kiitos 17.8.1676. Julkaisun kieli Finnassa oletettu ilmeisesti sillä perusteella, että mukana Pippingin luettelossa (vai olisiko kaksikielinen?). Pipping 183. – SKB 2172.

* 48. [Tacksägelse för Helsingborgs slotts och fästnings eröfring d. 30 decemb. 1676] (1676). 4 s. [Åbo: Johan Winter]. Kvartto. Ei säilynyt. Kiitos 30.12.1676. Julkaisun kieli Finnassa oletettu ilmeisesti sillä perusteella, että mukana Pippingin luettelossa (vai olisiko kaksikielinen?). Pipping 185. – SKB 2173.

1677

49. Relatio cuinga caupungi Malmöö Skonessa, Jumalan sen caickein corckeimman awun ja holhomisen cautta on wapahdettu sijtä cowasta pijritöxestä, jolla cuningas Danmarckissa, kesäcuusa 1677. angarasti sitä ahdisti mutta omalla suurella wahingollans sieldä pois carcotettin (1677). 8 s. [Turku: Johan Winter]. Kvartto. Ilmoitus vapautuksesta piirityksestä. Pipping 188. – SKB 3154.

50. Relatio sijtä woitosta, jonga hänen cuning. maijst: meidän caickin armollisin cuningas ja herra, Jumalan armollisen awun cautta, ylitzen cuningan Danmarkist ynnä hänen cansans lijtosa olewaisten, on saanut Fältflachtningisa Tirupin kylän ja Syrkiöpingin nijttuin tykönä Skonis 14 julij 1677 (1677). 8 s. [Turku: Johan Winter]. Kvartto. Ilmoitus voitosta. Pipping 189. – SKB 3155.

51. Se peräti kijtettäpä ja korkesti ajateldapa woitto, jolla Jumala se caickein corkein nyt toistamiseen on... (1677). 4 s. [Turku: Johan Winter]. Kvartto. Pipping 184. – SKB 2175.

1678

* 52. [Relation om belägringen af fästningen Bohus och dess undsättning samt Christianstads återvinnande] (1678). 4 s. [Åbo: Johan Winter]. Kvartto. Ei säilynyt. Julkaisun kieli Finnassa oletettu ilmeisesti sillä perusteella, että mukana Pippingin luettelossa (vai olisiko kaksikielinen?). Pipping 192. – SKB 3156.

53. Lyhyt sanoma, sijtä cuin tapahtunut on hänen cuning. maij:tins Feldtmarskalckin gref Otto Wilhelm Köningzmarckin, ja Jutin Landt-Rügenisä seisowaisten sotajoucoin wälillä, kirjoitettu Strålsundista 10. januarij, 1678 (1678). 4 s. [Turku: Johan Winter]. Kvartto. Pipping 190. – SKB 2516.

* 54. [Tacksägelse med anledning deraf, att konungens i Danmark försök att undsätta Christianstad blifvit tillintetgjorde och staden genom dagstingan uppgifven] (1678). 4. s. [Åbo: Johan Winter]. Kvartto. Ei säilynyt. Julkaisun kieli Finnassa oletettu ilmeisesti sillä perusteella, että mukana Pippingin luettelossa (vai olisiko kaksikielinen?). Pipping 193. – SKB 2176.

55. Henricus Matthiae Florinuksen Nomenclatura rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica (1678). 148 s. Aboae: excusa â Johanne Winter. Oktaavo. Sanakirja. Kolmikielinen: latina-ruotsi-suomi. 2. p. 1683. Uusi laitos 1695. Pipping 194. – SKB 1256–1257.

1679

56. Samuel Michaelis Gyllenstålpen suomenkielinen runo teoksessa Vota nuptialia quando (1679). 8 s. Aboae: excus. apud. viduam Hansonii typogr. Acad. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Hywän suopa sukulainen. Melander 744. – SKB 4250.

57. Michael Laurentii Coreliuksen (nimimerkki M. L. C.) suomenkielinen runo teoksessa Bröllops dicht (1679). 2 sivua (1 lehti). [Åbo: Johan Winter]. Runo alkaa sanoilla Enbän tahdois vnhotta. Melander 778. – SKB 699.

58. Olaus Jonae Qwastin suomenkielinen runo teoksessa Applausus votivus in sacros (1679). 10 s. Aboae: excus. apud viduam Hansonii, Acad. typogr. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Cuca arwad meillen tienö. Pipping 201. – Melander 734. – SKB 302.

59. Martinus Prochman suomenkielinen runo teoksessa Synkharístikon (1679). 8 s. Aboae: excus. apud viduam Hansonii, Acad. typogr. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Tällä ajal autualla. Melander 736. – SKB 3710.

60. Olaus Olai Lauraeuksen (nimimerkki O. L.) suomenkielinen runo teoksessa Letzter Ehren-Ruhm (1679). 4 s. Gedruckt zu Abo: bey Johan Wintern. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Ihmiset ijän ajalla. Melander 765. – SKB 2378.

61. Nincuin nytt matcan cansa Suomenmaalle wijmengin nijn paljo joutunut on, ... nijn hywin ryttäreistä, cuin dragouneista ja jalcawäestä, pitä itzens sijhen määrättyyn aicaan nijn walmixi laittaman, että he silloin cohta munstringin paicalda mahdaist taita pois marcherata Helsingforsin caupungiin... Turusa 19. maii, wuonna 1679. Carl Falkenberg (1679). 8 s. [Turku: Johan Winter]. Kvartto. Maaherra Carl Falkenbergin käsky Helsingissä majailevaan sotaväkeen liittyen. Pipping 197. – SKB 1098.

62. Nijncuin on täytynyt ylönmielin ymmärtä... että caicki ne jotca heidän ennen käsketyn ryttärins ja munteringins Helsingiforsiin eij ole laittanet ja sieldä vlosmennä andanet, ... pitä Helsingforsin caupungis 16. augusti tulewaisesa cuusa oleman... ja sittä sieldä Räfwelin ylitze menemän. Annettu Helsingforsis 23. julij anno 1679. Carl Falckenberg (1679). 8 s. [Turku: Johan Winter]. Kvartto. Maaherra Carl Falkenbergin käsky Helsingissä majailevaan sotaväkeen liittyen. Pippingin mukaan suomentanut Olaus Lauraeus. Pipping 198. – SKB 1097.

1683

63. Sodan-articuluxet sildä, surelda woimalliselda cuningalda ja herralda, h. Carlelda XI. Ruodzin, Götein ja Wändein cuningalda, wuona 1683. udistetut ja asetetut (1683). 80 s. Stokholmisa: trykätty Henrich Keisarilda cuningaliselda kirjan painajalda. Duodesimo. P. 1788. Pipping 238. – SKB 3422.

64. Elias Erici Til-Lantzin Catalogus plantarum (1683). 72 s. Aboae: excusas â Johanne L. Wallio. Oktaavo. Kasvikirja. Kolmikielinen: latina-ruotsi-suomi. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1673, mutta tässä laitoksessa kasvien nimet on annettu ainoastaan latinaksi (SKB 3875). Pipping 229. – SKB 3876.

65. Suomenkielinen virsi Matias Boskin teoksessa Waanlige och i wårt käre fädernesland öflige exercitier (1683). 16 s. Tryckt i Åbo: aff Johan Winter, kongl. booktr. i stoorförstendöme Finland. 16:o. Virsi alkaa sanoilla Armon lijton engel. Hemminki Maskulaisen virsikirjassa (todennäköisesti Maskulaisen sepittämä virsi). Pipping 237. – SKB 664.

1685

* 66. Kijtos-kirjoitus, Turkin pijritöxen ylönandamisen Braanin caupungin edes... ylösluettu seurakunnisa coco Ruotzin waldakunnasa ja sen alla olewaisisa maacunnisa ja herran lääneisä, syyscuusa, wuonna 1685 (1685). 4 s. Turusa: prändätty Johan Winterildä, cuningal:da booktr:dä suures ruhtinan maasa Suomes. Kvartto. Ei säilynyt. Pipping 246. – SKB 2177.

1686

* 67. Lexicon pentaglotton in quo vocabulis latinis respondent graeca, suecica, germanica, fennica (1686). ? s. [Aboae: Johan Winter]. Ei säilynyt. Sanakirja. Viisikielinen: latina-kreikka-ruotsi-saksa-suomi. Pipping 263. – SKB 2380.

1687

68. Marcus Pauli Zadleheruksen suomenkielinen runo teokssa Astrildz pijlewerckan (1687). 2 sivua (1 lehti). Stockholm: tryckt aff Lars Wall. Runo alkaa sanoilla Herra cuin maan pyrin, armol täyttä. Pipping 1043. –SKB 596.

69. Georgius Gabrielis Kijhlin suomenkielinen runo teoksessa Hysteron próteron eller brudgumme-wahl (1687). 4 s. Tryckt i Åbo: af Iohan Winter, kongl. booktr. Folio. Runo alkaa sanoilla Laske, lähen laulamahan. Runon otsikko Heimocunnan HääWirsi. Melander 1060. – SKB 2183.

1689

70. Matthias Sigfridi Soliniuksen suomenkielinen runo teoksessa In tumulum lessus superadditus (1689). 10 s. Aboae: impr. apud. Joh. Laurent. Wallium. Kvartto. Runo alkaa sanoilla Cuinga käyttä kirckoherran. Melander 1164. – SKB 1991.

71. Matthias Martini Martiniuksen Hodegus finnicus (1689). 136 s. Holmiae: excusus ab Joh. Georg. Eberdt. Oktaavo. Kielioppi. Kolmikielinen: latina-ruotsi-suomi. Tässä teoksessa on myös kuningas Kaarle XI:ta osoitettu suomenkielinen runo, joka alkaa sanoilla Carlei Cullainen Cuningas (Melander 1135²). Pipping 281. – SKB 2549.

1690

1691

* 74. Yhteinen kiitos sana ylize niiden keisarillisten s. 9 p. elokuusa w. 1691. Ungeris Peter-Waradein ja Salankemen wälillä saadun merkillisen woiton perindö wihamiestä Turkia wastan (1691). ? s. Turusa pränd.: Joh. Winter. Kvartto. Ei säilynyt. Pipping 292. – SKB 2179.

1692

* 75. Kijtos kirjoitus sen kuuluisan warustetun caupungin ison Waradinin Ungerisa woitollisesta sisälle ottamisesta (1692). ? s. Kustannuspaikka ja kustantaja tuntematon. Ei säilynyt. Pipping 299. – SKB 2180.

1693

76. Georgius Gabrielis Kijhlin (nimimerkki G. K.) suomenkielinen runo teoksessa Effter molnen solen skijn (1693). 4 s. Stockholm: tryckt af Johann Billingsley. Folio. Runo alkaa sanoilla Talonpoika pellonpoika. Melander 1369. – SKB 986.

1695

* 77. Zacharias Michaelis Lundanuksen suomenkielinen runo teoksessa D. G. sacellan i Kisko animam (1695). ? s. Tryckt i Åbo: af Johan Winter kongl. book. Ei säilynyt. Runo alkaa sanoilla Ylis herran Gabrielin aivan caunin kirckomiehen. Melander 1523. – SKB 2495.

78. Ruotzin suru weisu, Ruotzin Göthein ja Wendein [et]c. [et]c. suriwaldian drotningin Ulrica Eleonoran, ylitze, ioca surkuteldawimast sinä 26. Julii 1693. Herrasa poisnuckui (1695). 8 s. [Turku: Johan Winter]. Oktaavo. Muistoruno/arkkiveisu alkaa sanoilla Woi! woi surun surket ilda. Myös lauluohje Weisatan cuin: Woi, woi minua Waimo parca. Anonyymi; tekijä ilmeisesti Andreas Henrici Aschelinus. P. 1742. P. 1743 (ei säilynyt). Pipping 313. – Melander 1362. – SKB 3287.

79. Henricus Matthiae Florinuksen Vocabularium latino-sveco-germanico-finnonicum (1695). 239 s. Stockholm: tryckt hos Johann Billingsley. Oktaavo. Aiempi laitos 1678/1683. Sanakirja. Nelikielinen: latina-ruotsi-saksa-suomi. Toinen nimiö Yxi lyhykäinen sana-kirja latinan, ruotzin, saxan ja suomenkielellä (1695). Pipping 194 b. – SKB 1258.

1697

81. Ilon ia riemun huuto, coska... ruhtinas Carlei caxitoistakymmenes etc. ... Ruotzin caupungin isosa kirckosa woiteldin. Neljendänä päiwänä toistakymmendä talwicuusa. Wuonna, yxituhatta, cuusi sata, yhdexenkymmendä ja seitzemän (1697). 2 sivua (1 lehti). Stuckhulmisa: präntätty cuningalises kirjanpr: Wankijfwin lesken tykönä. Onentoivotusrunon tekijä Johannes Henrici Schaefer nuorempi. Runo alkaa sanoilla Se suurin Ruhtinas, cuin istu taiwas corckeill´. Melander 1605. – SKB 3348.

82. Suomenkielisiä sanoja David Johannis Lundin väitöskirjassa Lingvarum ebraeae et finnicae convenientia (1697). 16 s. Aboae: impr. apud Jo. Wallium. Oktaavo. Respondentti Ericus Erici Cajanus. Pipping 331. – SKB 2476.

1698

83. Että Cuning:nen Maij:ti... ettei cahden kertainen huorus tule caickein... duomaritten tykönä yhdellä tawalla rangaistuxi... sentähden ja että se nijn cauhia syndi... tästedes yhdellä tawalla ja nijn cowalla curituxella tulis rangaistuxi (1698). 2 sivua (1 lehti). [Åbo: Johan Winter]. Kvartto. Turun hovioikeuden kiertokirje 31.10.1698. Allekirjoittaja Gabriel Falkenberg. SKB 4099.

1699

84. Gregorius Gabrielis Arctopolitanuksen suomenkielinen runo teoksessa Finlandia lugens defunctum beate (1699). 10 s. [Aboae: Johan Winter]. Folio. Runo alkaa sanoilla Mingä meni maamme Herra. Pipping s. 732. – Melander 1708. – SKB 1112.

85. Huonen-speili, iosa ensin edespannan caickein welgolisus yhteisest sitten mitä erinomattain, perhen-isänille ja emänille, poijlle, drängeille, tyttärille ja pijcoille hywin eli pahoin sopi. Hywille cunniaxi ja ylistöxexi, pahoille häwäistyxexi ja hywyteen kehoituxexi. lyhykäisest opixi caikille JaloMaxi (1699). 28 s. [Turku: Johan Winter]. Duodesimo. Suom. toim. Jonas Andreae Mannander. Arkkiveisujulkaisu. Opetusveisu, joka neuvoo, miten talonpoikaista taloutta hoidetaan kunnolla. P. 1766. P. 1786. P. 1794. P. 1800. P. 1806. P. 1814. P. 1817. P. 1817. P. 1848. Pipping 343. – SKB 2570.