17. Yksi vähä suomenkielinen virsikirja | 1605

• Nimike: [Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja, Suomencocouxis jumalata kijttä suomenkielellä, tehty m. Jacobilda Suomalaiselda, ja muild Suomen papeilda cunnjalisten herrain Turun pispan m. Erichin, ja capitularisten tiedhost ja suosiost, h. Hemmingin Maschun kirkoherran vaevall ja culutuxel]
• Tekijä: Hemmingius Henrici Maskulainen (toim.)
• Painettu: [Tukholma]; [Andreas Gutterwitz]; 1605
• Ulkoasu: [460] sivua; 12:o; sisällysluettelo

Toinen suomenkielinen virsikirja. Ns. Hemminki Maskulaisen virsikirja. Ensimmäisestä painoksesta tunnetaan ainoastaan kaksi vajavaista kappaletta, mm. nimiölehti ja johdantosivut puuttuvat kummastakin. 

Sisältää yhteensä 242 virttä (näistä ns. liitevirsiä viisi) ja mukana ovat myös kaikki Finnon virsikirjan (n. 1583) 101 virttä (neljään näistä Maskulainen on lisännyt uusia säkeistöä ja kahden sisällystä muuttanut). Uusia virsiä on siis 141, joista hieman yli puolet on suoria suomennoksia (osa pienin muutoksin) latinalaisista, saksalaisista, tanskalaisista tai ruotsalaisista virsistä (yhteensä 74). Lopuista uusista virsistä suurimman osan Maskulainen on enemmän tai vähemmän mukaillen suomentanut samoin ulkomaalaisten esikuvien pohjalta (yhteensä 43). Maskulaisen itsenäisesti sepittämiä virsi on 18 (näin Kurvinen 1929, 92-93). Nämä ovat (nykymuodossa): 1) psalmivirsi Ynnä yksi yhteys, keskinäinen rakkaus, 2-5) evankeliumivirret Kun Jeesus kävi haahtehen, Kun Jeesus vuorella kirkastui, Herodes häijyn ilkinen ja Kylväjä siemenes´meni kylvämään, 6) purjehtivaisten virsi Kristus sinä apuumme ehdit, 7-8) jouluvirret Riemuita me mahdam´ vahvast´ ja Enkeli ilmestyi taivaasta, 9) piinavirsi O Jeesus, kuinkas olet piinattu, 10-11) helatorstaivirret Jeesus Isänsä tahdon täytti täällä ja Jeesus täältä voiton kunnian kanssa, 12-13) helluntaivirret Herran Henki ilman alkuu´ ja Tule, luoja, lohduttaja, 14) virsi enkeleistä Armon liiton enkeli, 15) marttyyreista Kaikki kuin Kristusta kunnioitti sekä 16-18) häävirret Jumala asetti aviokäskyn, Kuin Kristus seurakuntaansa rakastaa ja Itse Jumala alussa tiedäm´. 

Virsikirjassa on lisäksi viisi Turun tuomiorovasti Pietari Melartopaeuksen (virsien kohdalla nimimerki P. M.) tekemäksi merkittyä virttä (Kurvinen 1929, 90-91). Näistä neljä on toisintoja jo Jaakko Finnon virsikirjassa esiintyvistä virsistä ja yksi itsenäinen virsi (Jeesus nousi kuolleist´ ylös). Viimeisen virren (Ota pois Jumala päältämme julma vihasi) kohdalle on merkitty nimikirjaimet P. I. C. Kurvinen (1929, 64) arvelee, että kyseessä voisi olla Viipurin hospitaalin ja sairaalan saarnaaja Paulus Johannis Carelius. Virsi on suomennos alunperin latinalaisesta laulusta Aufer immensam, Deus, aufer iram (1541; saks. 1583).

Hengellinen runous (2), virsikirja (2).

Painettu uudestaan: 1607 (Rostock/julk. Simon Johannis Carelius), 1630 (Tukholma/julk. Thomas Georgii), 1639 (Tukholma), 1640 (ei säilynyt), 1652 (ainakin Manuale 1653 -painos), 1653 (ainakin Manuale 1653 -painos). Maskulaisen virsikirja kuuluu olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun Manuale finnonicum -teoksiin (1646–1693) ja muihin ns. kansankäsikirjoihin (1668–1700).

Bibliografiat: Pipping 27. – SKB 4214, 4216–4220.

Verkossa: Hemminki Maskulaisen virsikirja 1605 (Kotus/vain tekstit) | Yxi vähä suomenkielinen wirsikiria (1607/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Hemminki Maskulaisen virsikirjan virret (vuoden 1607 painoksen mukaan)

18. Katekismus – kristillisen opin pääkappaleet | 1607

• Nimike: Catechi(s)mus, se on christilisen opin pääcappaleet, d. Martinus Lutherin vlostoimituxen cansa, soomen kielen tulkitut
• Tekijä: Simon Johannis Carelius (toim.)
• Painettu: Rostock; Stephan Möllemann; 1607
• Ulkoasu: 72 sivua; 12:o

Tämä ns. Careliuksen katekismus löydettiin Saksan Dresdenistä vuonna 2015 (yhteensidottuna Rostockissa vuonna 1607 painetun Hemminki Maskulaisen virsikirjan kanssa). Säilynyt yksi kappale. Simon Carelius vastasi myös Maskulaisen virsikirjan vuoden 1607 painoksesta.

Sisältää nimiösivun jälkeen 1) Simon Careliuksen Rostockissa 20.9.1607 päiväämän pitkän esipuheen (23 sivua), 2) "kristillisen opin pääkappaleet" eli ns. kanonisen katekismuksen tekstit (6 sivua; I Kymmenen Jumalan käskyä, II Apostolinen uskontunnustus (raamatunviittauksineen), III Meidän Herran rukous, IV Kasteen sakramentista, VI Ehtoollisen sakramentista eli Herran ehtoollisesta; ripin kohta jäänyt ilmeisesti epähuomiossa pois) ja 3) Lutherin Vähän katekismuksen toimitetun suomennoksen (42 sivua; mukana myös opetus "Taivahan valtakunnan avaimista eli ripistä", joka ei kuitenkaan ole Lutherin Vähän katekismuksen "standardiversion" mukainen; lopussa myös aamu-, ehtoo- ja ruokarukoukset sekä "moninaiset jalot opetukset pyhästä raamatusta" eli huoneentaulu; lisäyksenä Lutherin Vähään katekismukseen esim. aamurukouksen jälkeen "Jokapäiväinen rukous" ja "Nuorten lapsien rukous").

Simon Johannis Carelius toimi Rostockissa respondenttina kahdessa Lucas Bacmaisterin väitöskirjassa vuosina 1605 ja 1607 (SKB 617–618). Nämäkin kaksi latinankielistä teosta on painettu Stephan Möllemannin kirjapainossa.

Katekismukset (5), vähä katekismus (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: –

Verkossa: Catechi(s)mus Se on christilisen opin pääcappaleet (1607/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

19. Käsikirja jumalanpalveluksesta ja kristillisistä kirkonmenoista | 1614

• Nimike: Käsikiria Jumalan palveluxesta, ja christilisestä kircon menoista, iotka meiden seuracunisan pitä pidhettämän
• Tekijä: Ericus Erici Sorolainen (toim.)
• Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1614
• Ulkoasu: 152 sivua; 4:o; kuvitettu; nuotteja

Säilynyt julkisissa kirjastoissa ja arkistoissa 20–30 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (6), messujärjestys (3) & kirkolliset toimitukset (2).

Ei painettu uudestaan. Johannes Gezelius vanhempi toimitti käsikirjan uudestaan vuonna 1669.

Bibliografiat: Pipping 22. – SKB 1051.

Verkossa: –

20. Katekismus eli kristillisen opin pääkappaleet | 1614

• Nimike: Catechismus eli christilisen opin pääcappalet, lyhykäisen ja yxikerraitzen vlgostoimitoxen cansa
• Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
• Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1614 
• Ulkoasu: 528 sivua; kuvitettu; 8:o; osa nimiösivun tekstistä painettu punaisella

Sorolaisen iso katekismus sisältää nimiölehden jälkeen 1) Ericus Ericin pitkähkön esipuheen (19 sivua), 2) esipuheen oikaisusivun (1 sivu), 3) katekismukseen ns. johdantokysymykset (10 sivua), 4) katekismuksen pääkappaleiden tekstit (11 sivua; ei rukouksia tai huoneentaulua) ja tämän jälkeen 5) perusteellisesti kysymys-vastaus -menetelmällä läpikäytynä katekismuksen pääkappaleet (I Jumalan kymmenet käskysanat/181 sivua, II Uskontunnustus/128 sivua, III Isä meidän/66 sivua, IV Kasteen sakramentti/34 sivua, V Rippi eli synninpäästö/38 sivua, VI Alttarin sakramentti/37 sivua). Lopussa katekismuksen oikaisusivu (1 sivu).

Katekismukset (6), iso katekismus (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 23. – SKB 1050.

Verkossa: Catechismus eli christilisen opin pääcappalet (1614/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Sorolaisen ison katekismuksen kuvat (1614) | Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

21. Vähä katekismus | n. 1614

• Nimike: [Wähä catechismus, erinomaisten kysymisten ia wastausten cansa, vlgoswedetty suomen kielen catechismuxesta, ensistä oppiwaisten tähden]
• Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
• Painettu: [Tukholma]; [Christopher Reusner tai Ignatius Meurer]; [1614]
• Ulkoasu: [120] sivua; 12:o

Sorolaisen Vähä katekismus tunnetaan säilyneenä vasta vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty varmana, että vähintään yksi painos on julkaistu tätä ennen, ja todennäköisesti samoihin aikoihin kuin iso katekismus. 

Vuoden 1629 painos sisältää nimiölehden jälkeen 1) johdantokysymykset "Mikä katekismus on?" (1 sivu), 2) kysymys-vastaus menetelmällä läpikäytynä katekismuksen pääkappaleet (105 sivua; I Jumalan kymmenet käskysanat, II Uskontunnustus, III Isä meidän -rukous, IV Kasteen sakramentti, V Rippi eli synninpäästö, VI Herran ehtoollinen), 3) Athanasioksen uskontunnustuksen (6 sivua) sekä 4) katekismuksen aamu-, ehtoo- ja ruokarukoukset (6 sivua).

Vähän katekismuksen viiden säilyneen painoksen (1657/ainakin Manuale 1664 -painos, 1670/myös Manuale 1670 -painos, 1682/myös Manuale 1684 -painos) loppuun sisältyy Lutherin ohjekirja ehtoolliselle aikoville ja Pyhän Hieronymuksen profetia. Lutherin kirjasen on suomentanut Jacobus Johannis Collinus ilmeisesti vuonna 1664.

Katekismukset (7), vähä katekismus (5).

Painettu uudestaan (tiedot tässä esitetty SKB:n mukaan – sivumäärät vaihtelevat): 1629 (Tukholma: Ignatius Meurer), 1630 (ei säilynyt), 1630 (vain nimiölehti säilynyt), 1630 (ns. Manuale 1630 -painos), 1651 (96 s./kolofonissa 1630; Pippingin mukaan myös Manuale 1653 -painos/ei säilynyt), 1652 (kolofonissa 1630; ainakin Manuale 1653 -painos), 1654, 1654 (si säilynyt; Pippingin mukaan Manuale 1658 -painos), 1654 (ei säilynyt), 1657 (kolofonissa 1654; ainakin Manuale 1658 -painos), 1657 (ainakin Manuale 1664 -painos), 1668 (ei säilynyt), 1670 (myös Manuale 1670 -painos), 1682 (Tukholma: Johan Georg Eberdt; kaksi varianttia; myös Manuale 1684 -painos; ks. SKB 2545). Sorolaisen Vähä katekismus sisältyy lukuisiin 1600-luvun lopun Manuale finnonicum -teoksiin (1653–1693; ns. vuoden 1630 manualea ei ilmeisesti julkaistu yhteisellä nimiölehdellä varustettuna; ks. SKB 2538). Vuosien 1671, 1685 ja 1693 manuale-laitoksissa Sorolaisen Vähä katekismus julkaistiin ilman omaa nimiölehteä. 

Bibliografiat: Pipping 34. – SKB 1054–1067.

Verkossa: Wähä catechismus (1629/Digitaaliset aineistot) | Wähä catechismus (1630/Digitaaliset aineistot) | Wähä catechismus (1652?/Digitaaliset aineistot) | Wähä catechismus (1654/Digitaaliset aineistot) | Wähä catechismus (1670/Digitaaliset aineistot) | Wähä catechismus (1682/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

22. Aapinen | n. 1614

• Nimike: [A A a b c d e f ff g h i k l m ...]
• Tekijä: [Ericus Erici Sorolainen]
• Painettu: [Tukholma], [Christopher Reusner tai Ignatius Meurer]; [1614]
• Ulkoasu: [16] sivua; 8:o

Agricolan Abc-kirjan (3. p. 1559) jälkeen seuraava säilynyt aapiskatekismus on vuodelta 1629. On kuitenkin pidetty todennäköisenä, että Sorolainen olisi julkaissut myös aapiskatekismuksen, ja mahdollisesti samaan aikaan kuin muut katekismuksensa.

Vuoden 1629 painoksen sisältö: 1) Aakkoset (nimiösivu) | 2) Isä meidän -rukous |  3) Uskontunnustus |  4) Kymmenen käskyä | 5) Kaste | 6) Rippi | 7) Ehtoollinen | 8) Ruokarukoukset | 9) Aamu- ja iltarukous | 10) Neljä rauhanrukousta | 11) Agnus Dei -parafraasi (Oi puhdas Jumalan Karitsa) | 12) Iltarukous.

Katekismukset (8), aapiskatekismus (2).

Painettu uudestaan: 1629 (Tukholma: Ignatius Meurer). Seuraava aapiskatekismus on Gezeliuksen Yksi lasten paras tavara (1666).

Bibliografiat: SKB 3.

Verkossa: A A a b c d e f ff g h i k l m ... (1629/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Aapinen (1629) | Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

23. Vanhain Suomen maan piispain ja kirkon esimiesten latinankieliset laulut | 1616

• Nimike: Wanhain Suomen maan piispain, ja kircon esimiesten latinan kielised laulud, Christuxesta, ja inhimisen elämän surkeudhesta, muutamissa, m. Jacobilda Finnolda, (Suomen seoracunnista paljon hyvää ansainelda mieheldä) ojetud: aina Suomen schouluissa veisatud 
• Tekijä: Hemmingius Henrici Maskulainen (suom. toim.)
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1616
• Ulkoasu: 142 sivua; 8:o

Maskulaisen suomennos perustuu latinankieliseen laulukokoelmaan Piae cantiones ecclesiasticae et scholasticae vetervm episcoporum ("Vanhojen piispojen hurskaita kirkko- ja koululauluja"), jonka uusmaalainen Theodoricus Petri Nylandensis eli Didrik Persson Ruuth (k. ennen 1617) oli koonnut ja Turun koulun rehtori Jaakko Finno tarkastanut ja korjannut. Didrik Ruuth vastasi teoksen painamisesta opintomatkallaan Greifsvaldissa vuonna 1582 (2. uud. p. 1625, 3. uud. p. 1679; SKB 3058, 3060–3061).

Sisältää nimiölehden jälkeen 1) Hemmingius Henricin 9.6.1616 Maskussa päivätyn esipuheen (6 sivua), 2) Maskulaisen kirjoittaman esipuherunon (2 sivua), 3) 76 laulua (127 sivua) ja 4) laulujen hakemiston (5 sivua).

Olisiko Maskulainen vastannut myös Finnon katekismuksen (n. 1583) ja rukouskirjan (1583) uusista painoksista vuonna 1615?

Hengellinen runous (3), laulukirja (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 26. – SKB 3059.

Verkossa: Wanhain Suomen maan Piijspain ja kircon esimiesten latinan kielised laulud (1616/Doria)

DigiAineistot: Maskulaisen Piae cantiones -suomennoksen esipuheet (1616) | Hemminki Maskulaisen laulukirjan laulut (1616)

24. Yksi historia Jerusalemin surkeasta hävityksestä | 1616

• Nimike: Yxi historia Hierusalemin surkiasta häwijtöxest, lyhyest käsitetty
• Tekijä: Thomas Georgii Wiburgensis/Carelius (suom.)
• Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1616
• Ulkoasu: 24 sivua; kuvitettu; 8:o; nimiösivulla kuva

Kansalliskirjaston ilmoituksen mukaan "perustunee Flavius Josephuksen teokseen Peri tu Iudaiku polemu (Juutalaissodan historia)". 

Sisältää nimiösivun jälkeen 1) raamatunkohdat Matt. 23:37-38 ja Luuk. 19:43-44 auki kirjoitettuina (1 sivu; välissä kuva), 2) johdannon Jerusalemin hävitykseen historiaan (4 sivua; yksi kuva) ja 3) Jerusalemin hävityksen historian (17 sivua; otsikko Nyt seurapi häwitöxen historia lyhykäisestä). Lopussa suuremmin kirjaimin: "Jokaisella valtakunnalla ompi loppu, mutta Kristuksen valtakunta pysyypi iankaikkisesti. Aamen."

Hartaus ja opetus (3), kirkkohistoria (1).

Painettu uudestaan: 2. uud. 1629 (14 sivua; 4:o/vain Thomas Georgiin toimittaman vuoden 1629 passion mukana; SKB 2806). Jerusalemin hävityksen historia kuului lisäksi olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun Manuale finnonicum -teoksiin (1646–1693) sekä lukuisiin muihin ns. kansankäsikirjoihin (1668–1688/1690).

Bibliografiat: Pipping 25. – SKB 2014.

Verkossa: Yxi historia Hierusalemin surkiasta häwijtöxest (1616/Digitaaliset aineistot)

25. Evankeliumit ja epistolat | 1618

• Nimike: Evangeliumit ja epistolat, iotca seuracunnas ymbäris aiastaian luetan eli weisatan, sunnuntaina ia muina pyhäpäivinä
• Tekijä: [Olaus Erici Elimaeus (toim.)]
• Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1618
• Ulkoasu: [360] sivua; 8:o; kuvitettu

Ensimmäinen itsenäinen evankeliumikirja. Ei säilynyt kokonaisena. Laatinut todennäköisesti tuolloin Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana toiminut Olaus Elimaeus, toimitustyön apuna Thomas Georgii Wiburgensis. Sisältää kirkkovuoden mukaan järjestetyt evankeliumi- ja epistolatekstit sekä kollehtarukoukset. Lopussa myös muuta liturgista aineistoa kuten rukouksia.

Olaus Elimaeukselta on säilynyt lukuisia Tukholman kirkoissa vuosina 1615–1618 pidettyjä saarnoja, mutta nämä on kaikki painettu ruotsinkielellä (SKB 1007, SKB 1009–1013). Ruotsissa toimiessaan Elimaeus ilmeisesti osallistui myös hankkeeseen painaa Ljungo Tuomaanpojan suomentamat maanlaki ja kaupunkilaki (käsikirjoitus valmistui 1601–1609). Painatustyöstä valmistui kuitenkin vain koearkki (8 sivua), joka sisälsi nimiölehden lisäksi Kristoffer- ja Kaarle-kuninkaan lain vahvistuskirjelmät latinaksi ja suomeksi (Rodzin waldacunnan maan laki 1610; Pipping 21. – SKB 3203). Suomennokset on todennäköisesti laatinut Elimaeus.

Kirkkokäsikirjat (7), evankeliumikirja (2).

Painettu uudestaan: 1622 (uud. painos), 1630 (ns. Manuale 1630 -painos; SKB 2538), 1637, 1644. Evankeliumit ja epistolat kuuluu olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun Manuale finnonicum -teoksiin (1646–1693) ja muihin ns. kansankäsikirjoihin (1668–1690).

Bibliografiat: Pipping 28. – SKB 1078–1081.

Verkossa: –

[26.] Jälkimuistokirjoitus | n. 1619

• Nimike: [Jä]lkimuisto-kiriotus, Liuttulan sukulaisten [tapatur]-maisesta [...]n iotca nuorel ijäll tästä surkeudesta Iumala pois cutzunu [...]akillen tila andamahan nijstä edesmennehistä oikein aiachdella; oma ajan [...] ja nijtä surullisia lochdutella, kirjoitettu
• Tekijä: [Hartvig Henrici Speitz]
• Painettu: [painopaikka ja painaja tuntematon]; viimeistään 1619
• Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 1:o

SKB:n mukaan julkaisun kohdehenkilönä "Speitzin suvun perilliset Hämeessä". Nelikielinen; suomi-latina-ruotsi-saksa.

Yksisivuinen teos sisältää invokaation Deo opt. max. s. (= to the greatest, best and most sacred God) ja otsikon jälkeen 1) kokoelman raamatun- ja mietelauseita lähinnä suomeksi (osin latinaksi), 2) suomenkielisen runon (alkaa sanoilla Niin cuin caunimmat cuckaiset) ja tämän parafraasit ruotsiksi ja saksaksi, 3) uuden kokoelman raamatun- ja mietelauseita lähinnä suomeksi (osin latinaksi) ja 4) lopussa lyhyen latinankielisen runon. Muistokirjoituksen tekstin on julkaissut Tuhkanen (2005, 326–332).

Tämä paperille painettu "jälkimuistokirjoitus" sijaitsee Speitzin perheen muistotaulun alaosassa, eikä siis ole varsinainen kirja tai vihkonen. Taulun lahjoittajana pidetään Hartvig (Hartikka) Speitziä (k. 1651), jonka nimi ja vuosiluku 1619 ovat maalauksen taakse kaiverretussa tekstissä. Syyksi aatelisperheen muistotaulun teettämiseen on arveltu perhettä kenties kirkkomatkalla kohdannutta veneonnettomuutta, jossa surmansa saivat erään tiedon mukaan suvun kaksi vanhempaa ja neljä nuorempaa miestä sekä kaksi tyttöä (ks. Tuhkanen 2005, 177–178; muistokirjoituksen lopussa esiintyy sana haaxiricohon). Suomalainen lainlukija Hartvig Speitz voi hyvin olla myös kirjoituksen laatija, koska hän mm. Wittenbergissä oppia saaneena oli varmasti kielitaitoinen ja hänen kirjoituksiinsa sisältyi usein antiikin oppineiden sitaatteja. Olisivatko taulu ja sen kirjoitus valmistuneet jo Wittenbergissä, jonne Hartvig olisi saanut tiedon perhettä kohdanneesta tragediasta? Myöhemmin Hartvig Speitz käänsi suomeksi useita lakitekstejä. 

Muistotaulu ja sen muistokirjoitus ovat alun perin ollut Sääksmäen kirkossa, mutta nykyään niitä säilytetään Kansallismuseossa.

Henkilökirjaset (1), hautajaiset (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Melander 14. – SKB 2050.

Verkossa: –

27. Suomenkielinen virsikirja | 1621

• Nimike: Soomenkielinen wirsikiria, Soomencocouxis Jumalata kijttä soomenkielellää, tehty m. Jacobilda Soomalaiselda, ia muilda Soomen papilda
• Tekijä: Olaus Erici Elimaeus (toim.)
• Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1621
• Ulkoasu: 304 sivua; kuvitettu; 8:o; osa nimiösivun tekstistä painettu punaisella

Kolmas suomenkielinen virsikirja. Viipurin piispa Olaus Elimaeuksen toimittama ja tarkoitettu lähinnä maan itäosien käyttöön. Virsikirjaa tunnetaan säilyneenä ilmeisesti vain kaksi puutteellista kappaletta.

Olaus Elimaeuksen virsikirja sisältää nimiösivun jälkeen 1) kalenterin (s. 2–7), 2) raamatunkohdat Ps. 147:1, 7 ja Kol. 3:16 auki kirjoitettuina (s. 8), 3) yhteensä 153 virttä (s. 9–294), 4) kaksi morsiushuoneen siunaustoimituksen rukousta (s. 294–295) ja 5) virsien hakemiston (s. 296–304). Mukana on 100 Finnon virsikirjan virttä (yksi selvästi muutettuna; puuttuu ainoastaan kaksikielinen Yksi lapsi syntyi Betlehemis´) ja Maskulaisen virsikirjasta näiden lisäksi 50 virttä (kolme selvästi muutettuna). Uusia virsikirjan virsiä on siis kolme (24. Isä kaikkivaltias, sinä se totinen luoja, 92. O sinä Pyhä Henki tule, täytä sinun uskollistesi sydämet, 125. Ylösnouskaatte kristityt kaikki).

Hengellinen runous (4), virsikirja (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 29. – SKB 4215.

Verkossa: Soomenkielinen wirsikiria (1621/Libris)

DigiAineistot: Olaus Elimaeuksen virsikirjan virret (1621)

28. Postilla: 1. osa | 1621

• Nimike: Postilla, eli vlgostoimitus, nijnen ewangeliumitten päälle cuin ymbäri aiastaian, saarnatan Iumalan seuracunnasa. Caickein jumalisten ia hywäin suomalaisten, jotca Iumalata ia hänen pyhä sanans racastawat, hywäxi, opixi ia oiennuxexi, tehty ia coconpantu. I. osa. Adwenti sunnuntaista nijn pyhän colminasuiden sunnuntain asti. 
• Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
• Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1621
• Ulkoasu: 1264 sivua; 4:o; kuvitettu

Ensimmäinen suomenkielinen postilla. Sorolaisen monumentaaliteos, jonka vaikutus suomalaiseen saarnaan on ollut perustavanlaatuinen. Ensimmäinen osa sisältää saarnat adventista Marianpäivään.

Saarnat ja puheet (1), postilla (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 30. – SKB 1052.

Verkossa: Postilla: 1. osa (1621/Digitaaliset aineistot)

29. Rististä ja kiusauksesta | 1622

• Nimike: Ristist ja kiusauxest p. isäden ja martyritten oppi ja neuwo ruodzin kielexi käätty ja coottu. à m. Petro Gotho Norcopensi. Ia nyt suomexi ulos tulkittu Riigan caupungis. à Carolo Pictorio Aboensi.
• Tekijät: Petrus Johannis Gothus (ruots.) & Carolus Olai Pictorius (suom. toim.)
• Painettu: Riika; Nicolays Mollyn; 1622
• Ulkoasu: 112 sivua; 8:o

Ensimmäinen laajempi suomenkielinen hartaudellinen opetuskirja, aikaisemmin olivat ilmestyneet vain kaksi rukouskirjaa (1544, 1583) ja Jerusalemin hävityksen historia (1616). Pictoriuksen toimittama kirja  pohjautuu Petrus Gothuksen teokseen Om korss och anfechtning (1588). Loppuun on suomennettu keskustelu "Syntisen ja Jumalan sanan" välillä sekä kuolemasta kertova virsi Salaisest nousin warhain.

Hartaus ja opetus (4), opetuskirja (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 31. – SKB 3050. 

Verkossa: Ristist ja kiusauxest (1622/Digitaaliset aineistot)

30. Neljä suloista ja lohdullista kiitos- ja rukousveisua | 1622

• Nimike: IV. suloista ja lohdullista kijtos ja rucous weisu Iumalan cunniaxi ja suomalaisten hywäxi käätty ja lauletta tehty Dynminnin linnas. A Carolo Pictorio, Aboensi militum concionatore.
• Tekijä: Carolus Olai Pictorius (suom. toim.)
• Painettu: Riika; Nicolaus Mollyn; 1622
• Ulkoasu: 16 sivua; 8:o; nuotteja

Ensimmäinen suomenkielinen arkkiveisujulkaisu – toisaalta julkaisua voitaneen pikemminkin pitää virsikokoelmana. Kaksi virttä ovat suomennos Sigfridus Forsiuksen virsikokoelmasta Andeliga psalmer och wijsor (1614). Virret alkavat sanoin: 1. Suru ilon edell... (vuoden 1701 virsikirjassa nro 289) | 2. Suru Jumal cuing sinu kiitän... | 3. Iloisest tahdon weisat... | 4. Ainostans toevos heit Jumalan pääll... Julkaisun on laatinut Riian ympäristöön sijoitettujen suomalaiskomppanioiden sotilassaarnaaja, turkulainen Carolus Olai Pictorius.

Hengellinen runous (5), arkkiveisu (1) / virsikokoelma (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 3062.

Verkossa: IV. suloista ja lohdullista kijtos ja rucous weisu (1622/Digitaaliset aineistot)

31. Postilla: 2. osa | 1625

• Nimike: Postilla, eli vlgostoimitus, nijnen ewangeliumitten päälle cuin ymbäri aiastaian, saarnatan Iumalan seuracunnasa. Caickein iumalisten ia hywäin suomalaisten, iotca Iumalata ja hänen pyhä sanans racastavat hywäxi opixi ia oiennuxexi tehty ia coconpantu. Toinen osa. Pyhän colminaisuden sunnuntaista nijn adwenti sunnuntain asti.
• Tekijä: Ericus Erici Sorolainen
• Painettu: Tukholma; Christopher Reusner; 1625
• Ulkoasu: 982 sivua; 4:o; kuvitettu; osa nimiösivun tekstistä painettu punaisella

Ensimmäisen suomenkielisen postillan toinen osa, ensimmäinen osa vuonna 1621. Sorolaisen monumentaaliteos. Toinen osa sisältää saarnat Kolminaisuudenpäivästä pyhäinpäivään. 

Sorolaisen postillan toinen osa on tiettävästi myös ensimmäinen teos, jonka alussa on suomenkielinen onnitteluruno tekijälleen. Sen kirjoittaja on ylioppilas Olaus Petri Sämingensis.

Saarnat ja puheet (2), postilla (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 30. – SKB 1053

Verkossa: Postilla: 2. osa (1625/Digitaaliset aineistot)

32. Yksi rukous yhteisesti tähän aikaan | 1626

• Nimike: Yxi rucous yhteisesti tähän aican : caikis christilisis seoracunnis sangen tarpelinen luetta
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1626
• Ulkoasu: [4] sivua; [4:o]

Ei tiedossa säilynyttä kappaletta. Sivumäärä ja bibliografinen koko merkitty seuraavan rukouksen (n. 1656) mukaan.

Käsikirjoitus sisältyy Finnon rukouskirjan toisen painoksen (1615) tyhjille loppulehdille (Helsingin yliopiston kappale).

Kirkolliset virallisjulkaisut (1), rukous (1).

Ei painettu uudestaan. 

Bibliografiat: Pipping 32. – SKB 3270.

Verkossa: Yxi rucous yhteisesti tähän aican (käsikirjoitus 1626/Digitaaliset aineistot)

33. Suomenkielinen tri Martti Lutherin pienempi katekismus | 1628

• Nimike: Somen kielinen d. Martinus Lutherin pienembi catechismus saxan kielen jälken ojettu, a Canuto Carelio Vijdeburgio. Ja hänen culutuxellans painettu Stockholman caupungis.
• Tekijä: Canutus Martini Carelius
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1628
• Ulkoasu: 80 sivua; 4:o

Tornion kirkkoherra Canutus Martini Careliuksen sommittelema katekismus. Tämä katekismus muistetaan erityisesti ripin painotuksestaan.

Sisältää nimiösivun jälkeen 1) raamatunkohdat 5. Moos. 6:6-7 ja Jes. 30:21 auki kirjoitettuina (1 sivu), 2) Canutus Careliuksen Torniossa vuonna 1628 päivätyn esipuheen (2 sivua), 3) katekismuksen pääkappaleet muutamin kysymyksin ja loppukehotuksin höystettynä (13 sivua; I Jumalan kymmenen käskyä, II Apostoleiden ja niiden kristittyjen uskontunnustuksen artikkelit eli kappaleet, III Herran rukous, IV Pyhän kasteen sakramentti, V Taivaan valtakunnan avaimet: rippi ja synninpäästö, VI Alttarin eli Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja veren sakramentti; lopussa aamu- ja ehtoorukous, ruokarukoukset sekä "rauhan edestä rukous"), 4) Lutherin Vähän katekismuksen toimitetun suomennoksen runsaine raamatunviittauksineen ja muine lisäyksineen (48 sivua; kolmannen uskonkappaleen selitys jäänyt ilmeisesti epähuomiossa pois; lopussa katekismusrukouksiin liittyviä ohjeita ja huoneentaulu), 5) Athanasioksen uskontunnustuksen (3 sivua), 6) Ambrosiuksen ja Augustinuksen Te Deum laudamus -kiitosvirren (1 sivu; lähteenä Finnon katekismus, 1583) ja 7) lopussa neljä viidesta Mooseksen kirjasta poimittua raamatunkohtaa (11 sivua; lähteinä Finnon katekismus ja Agricolan Ne profeetat, 1552).

Katekismukset (9), vähä katekismus (6).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 33. – SKB 2504.

Verkossa: Somen kielinen d. Martinus Lutherin Pienembi catechismus (1628/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

[Katekismus eli kristillinen oppi | 1628]

• Nimike: [Katehizmus" èli se hristilinen' op'pi menden" uskom" pâe kappalegista
  Katehizis" lûteranskij, napečatannyj v" Stokgol'mě, v" 1628 godu kirillovskimi bukvami]
  
• Tekijä: [tekijä tuntematon]
• Painettu: Tukholma; Peter van Selow; 1628
• Ulkoasu: [sivumäärä ja bibliografinen koko ei itselläni tiedossa]; kyrillisin kirjaimin

Painettu kyrillisin kirjaimin – tämä katekismus on venäjänkielinen (korjaus 27.5.2023). 

Katekismukset , vähä katekismus.

Ei painettu uudestaan. Vuoden 1644 kyrillinen katekismus on eri teos.

Bibliografiat: –

Verkossa: –

34. Käsikirja | 1629

• Nimike: Käsikiria, jossa on käsitetty, millätawalla Jumalan palwelus, christilisten ceremoniain ia kirconmenoin cansa, Somen seuracunnis pidhettämän pitä
• Tekijä: Olaus Erici Elimaeus (toim.)
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1629
• Ulkoasu: 106 sivua; 4:o; kuva nimiölehdellä; nuotteja

Toimitustyön apuna Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Thomas Georgii Wiburgensis. Turun piispa Ericus Erici Sorolaisen esipuhe. Suunnattu ensisijaisesti Viipurin hiippakunnan käyttöön, mutta käytetty myös Turun hiippakunnassa. Säilynyt kirjastoissa ja arkistoissa 20-30 kappaletta.

Olaus Elimaeus (k. 1629) kuuluu Maskulaisen ja Sorolaisen rinnalla suomenkielisen kirkollisen käyttökirjallisuuden "toisen aallon" keskeisiin toimijoihin. Viipurin piispa huolehti siitä, että itäinen hiippakunta sai tarpeisiinsa evankeliumikirjan (1618; SKB 1078), virsikirjan (1621/SKB 4215) ja käsikirjan (1629/SKB 1008). Lisäksi Elimaeuksen toimiaikana valmistuivat Viipurin hiippakuntaa varten ainakin katekismus (1628; SKB 2504) sekä aapinen (1629; SKB 3). Suomalaisen kirjallisen kulttuurin kehittäminen ei ollut 1600-luvun alkupuoliskolla enää yksinomaan Turun tuomiokapitulin ja tuomiokirkkopapiston varassa.

Kirkkokäsikirjat (8), messujärjestys (4) & kirkolliset toimitukset (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 35. – SKB 1008.

Verkossa: –

35. Passio | 1629

• Nimike: Passio: meidhän herran Iesuxen Christuxen pijnan historia, neliäst evangelisterist coottu, wastwdhest rodzinkielisen iälken ylidzecadzottu ia oiettu
• Tekijä: Thomas Georgii Wiburgensis/Carelius (toim.)
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1629
• Ulkoasu: 40 sivua; 4:o; kuva nimiölehdellä

Sisältää nimiösivun jälkeen 1) Thomas Georgiin laatiman dedikaation (1 sivu), 2) varsinaisen passion tekstit kiirastorstain tapahtumista Kristuksen hautaamiseen (24 sivua; lopussa versus ja kaksi rukousta) ja 3) omalla nimiölehdellä varustettuna Thomas Georgiin uudestaan suomentaman Jerusalemin hävityksen historian (1629; 14 sivua; lopussa vaakunakuva ja kolofoni).

Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalainen ja sittemmin kirkkoherra Thomas Georgii Wiburgensis (k. n. 1632) kuuluu Maskulaisen, Sorolaisen ja Elimaeuksen rinnalla suomenkielisen kirkollisen käyttökirjallisuuden "toisen aallon" keskeisiin toimijoihin. Thomas Georgii toimitti omalla nimellään suomeksi paitsi tämän passion uuden laitoksen (ensimmäisen laitoksen toimitti Mikael Agricola 1549; 2. p. 1616; 3. p. 1620) myös ensimmäisen Jerusalemin hävityksen historian (1616) ja osallistui myös vuoden 1618 evankeliumikirjan (nro 24), vuoden 1629 kirkkokäsikirjan (nro 34) ja todennäköisesti myös vuoden 1630 virsikirjan (ks. nro 16) julkaisemiin. Suomenkielisen painetun kirjallisen kulttuurin kehittäminen ei ollut 1600-luvun alkupuoliskolla enää yksinomaan Turun tuomiokapitulin ja tuomiokirkkopapiston varassa.

Hartaus ja opetus (5), raamatunhistoria (1).

Painettu uudestaan: 1630 (56 sivua; 12:o/ns. Manuale 1630 -painos; epävarmaa, julkaistiinko vuoden 1630 manualea yhteisellä nimiölehdellä varustettuna; SKB 2538). Sekä passio ja Jerusalemin hävityksen historia sisältyvät myös kaikkiin 1600-luvun Manuale finnonicum -teoksiin (1646–1693) sekä lukuisiin muihin ns. kansankäsikirjoihin (1668–1688/1690).

Bibliografiat: Pipping 8 c. – SKB 2806.

Verkossa: Passio (1629/Digitaaliset aineistot)

36. Yksi kristillinen saarna | 1634

• Nimike: Yxi christillinen saarna, pidhetty Turusa, sen suuren ychteisen rucous päivän pälle, 20. Maji, wuonna MDCXXXIV. ab Isaaco Rothovio episcopo Aboensi.
• Tekijä: Isaacus Rothovius (ruots.) & Jacobus Henrici (suom.)
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1634
• Ulkoasu: 40 sivua; 4:o

Rothoviuksen saarna on pidetty vuoden 1633 rukouspäivänä ja sen aiheena on lepopäivän pyhittäminen. Alkuteos Een christeligh predikan (1633). Suomentaja Alastaron kirkkoherra Jacobus Henrici.

Pipping mainitsee, että eräiden tietojen mukaan myös toinen Rothoviuksen saarnateos olisi käännetty suomeksi (Pipping 53/ei säilynyt). Ruotsiksi tämä yli 300-sivuinen saarnateos painettiin vuonna 1645 (SKB 3223).

Isaacus Rothoviukselta tunnetaan kymmenen ruotsinkielistä saarnajulkaisua vuosilta 1633–1648 (SKB 3215–3223, 3226). Rothoviuksen Constitutiones-sääntöjä tunnetaan kuusi eri laitosta, viisi ruotsinkielistä ja yksi suomenkielinen (ks. Pipping 41). Yksi ruotsinkielinen laitos on painettu (viim. 1640; 8 sivua; 4:o/SKB 3224).

Saarnat ja puheet (3), yksittäissaarna (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 37. – SKB 3228.

Verkossa: Yxi christillinen saarna (1634/Digitaaliset aineistot)

37. Passio – virreksi sovitettu | 1636

• Nimike: Passio, se on: meidän herran Iesuxen Christuxen pijnan historia virdeksi sovitettu ja suomalaisten tarpehexi iulijstettu, Bertuli Hordelilda. v.c. Auta mua Iumalan täsä tuscas
• Tekijä: Bartholdus Johannis Hordelius
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1636
• Ulkoasu: 16 sivua; pieni 8:o

Sisältää kolme virttä, jotka on suomentanut/laatinut Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Bartholdus Johannis Hordelius. Virret alkavat sanoin (suluissa vuoden 1701 virsikirjan numero): 1. O ichminen muistel syndeis pääll... (141) | 2. Cosk Christus caik oli täyttänyt... | 3. O christit sinuas valmista... (402).

Hengellinen runous (6), arkkiveisu (2).

Painettu uudestaan: 2. uud. 1690 (8 s./Turku: Johan Winter).

Bibliografiat: Pipping 38. – Hultin s. 61–62. – SKB 1933–1934.

Verkossa: Passio (1636/Digitaaliset aineistot) | Meidän herran Iesuxen Christuxen pijnan coco historia (1690/Digitaaliset aineistot)

38. Plakaati kymmenyksistä | 1638

• Nimike: Kuningallisen maytt:in placati tijondist eli kymmenexist
• Painettu: [Tukholma]; [painaja tuntematon]; [1638]
• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Asetus 22.2.1638. SKB:n mukaan typografian perusteella tämä (tai vastaava) julkaisu olisi painettu Turussa ja vasta vuonna 1662–1667; säilyneessä kappaleessa kyseessä lienee siis uusintapainos.

Kirkolliset virallisjulkaisut (2), asetus (1).

Painettu uudestaan: n. 1665 (SKB 348).

Bibliografiat: Pipping 39. – SKB 348.

Verkossa: Kuningallisen maytt:in placati tijondist eli kymmenexist (1638/Digitaaliset aineistot)

39. Biblia – koko pyhä Raamattu | 1642

• Nimike: Biblia, se on: coco pyhä Ramattu, suomexi. Pääramattuiden, hebrean ia grekan jälcken: esipuhetten, marginaliain, concordantiain, selitösten ia registerin cansa.
• Painettu: Tukholma; Henric Keyser I; 1642 
• Ulkoasu: 1488 sivua; kuvitettu; 2:o;  täydellisessä kappaleessa neljä kuparipiirrosta

Ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu. Kirjan historian merkkitapaus. Vuoden 1642 Raamatun syntyhistoria on pitkä ja "piispallinen"; ensimmäinen raamatunkäännöskomitea asetettiin jo piispa Sorolaisen toimesta vuonna 1602, hankkeen maaliin ohjannut käännöskomitea (pj. Aeschillus Petraeus, siht. Jonas Raumannus) aloitti toimintansa vuonna 1638 piispa Rothoviuksen myötävaikuttamana. Painos 1200 kpl. Nykyään säilyneenä muutama sata. Kuparipiirroksia sisältävät kappaleet harvinaisia.

Vuoden 1642 Raamatun täydellinen kappale sisältää alussa (yhteensä 48 sivua) 1) kaksi nimilehteä (4 sivua), 2) kuningatar Kristiinan kuvalehden ja hänelle osoitetun omistuskirjoituksen (4 sivua), 3) esipuheen Vanhasta testamentista (4 sivua), 4) sisällysluettelon "Pyhän Raamatun kirjat" (1 sivu) ja Jonas Raumannuksen laatiman hakemiston "Erinomaisten kristillisten opinkappalten rekisteri" (35 sivua). Vanha testamentti (yhteensä 1128 sivua) on jaettu Lutherin esikuvan mukaan neljään osaan (Mooseksen kirjat/232 sivua, historialliset kirjat/306 sivua, opetuskirjat/152 sivua ja profeettakirjat/280 sivua – profeettakirjojen alussa lisäksi oma nimiölehti/2 sivua) ja varsinaisten Vanhan testamentin kirjojen jälkeen seuraavat myös Vanhan testamentin apokryfikirjat (156 sivua). Kaikissa kirjoissa on lyhyt johdanto ja reunamerkintöjä, varsinainen esipuhe opetus-, profeetta- ja apokryfikirjoissa. Uuden testamentin osuus (yhteensä 310 sivua) sisältää oman nimiölehden, esipuheen ja sisällysluettelon (4 sivua) sekä Uuden testamentin kirjat (306 sivua). Kaikissa kirjoissa on lyhyt johdanto ja reunamerkintöjä, pidemmät esipuheet ovat Roomalaiskirjeessä, 1. korittilaiskirjeessä ja Ilmestyskirjassa. Koko teoksen lopussa on painovirheiden oikaisulehti (2 sivua). 

Vuoden 1642 Raamatun merkitys suomen virallisen kirjakielen, puhumattakaan "pipliasuomen" vakiinnuttajana on ollut suuri. 

Raamatut (5), koko Raamattu (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava koko Raamattu on vuoden 1685 Raamattu.

Bibliografiat: Pipping 42. – SKB 3125.

Verkossa: Biblia (1642/Doria)

DigiAineistot: Vuoden 1642 Raamatun kuvat – Vanha testamentti (134 kuvaa) | Vuoden 1642 raamatun kuvat – Uusi testamentti (32 kuvaa)

40. Corpusculum doctrinae | 1642

• Nimike: Corpusculum doctrinae, hoc est: partes praecipuae, et summa christianae doctrinae, pueris in schola domiquae quaestiunculis propositae, & ubique ad catechismi d. Lutheri fundamentum relatae à m. Matthaeo Judice. Olim latino germanice nunc verò sveo-finnonice concinnatae, & ad fidem correctiorum exemplarium emendatae. 
• Tekijä: Matthaeus Judex (lat.) – Aegidas Aurelius Upsaliensis (ruots.)
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1642
• Ulkoasu: 128 sivua; 8:o

Kirja on kristinuskon keskeisten opinkohtien esittely ja tarkoitettu lähinnä (kirkollisen) kouluopetuksen tarpeisiin. Nelikielinen; latina-saksa-ruotsi-suomi. Ruotsinkielisten osien laatija todennäköisesti upsalalainen Aegidis Aurelius, suomenkielisten osuuksien laatijasta ei tietoa. Lutherin rippikysymykset esiintyvät tässä ensimmäisen kerran suomeksi (vrt. nro 20). 

Lopussa on Bartholdus Johannis Hordeliuksen kaksi suomesta ruotsiksi kääntämää Jaakko Finnon virsikirjan virttä (myös Pipping 43/SKB 1935): 1. Christi pijno betenckiom wij (Kristuksen piinaa muistakaamme. | 2. Fadher wår (O Herra Jumala armollinen Isä). Loppu ilmestynyt myös itsenäisenä nimellä Twå schöna psalmer aff finsko på swenskan försatte (1642; SKB 1935).

Kirkolliset virallisjulkaisut (3), kirkon toiminta (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 43. – SKB 2016.

Verkossa: –

41. Ylimmäisen keisarin Jeesuksen Kristuksen mandaatti | 1643

• Nimike: Ylimmäisen keisarin Jesuxen Christuxen mandati eli käsky, weisattawaxi tehty, sillä nuotilla: Autuas autta köyhä waiwaist, etc. J. M. C. 
• Tekijä: Johannes Matthiae Collinus (suom.)
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1643
• Ulkoasu: 8 sivua; [12:o]

Ensimmäinen Suomessa ja Turun akatemian kirjapainossa painettu suomenkielinen julkaisu. Pippingin ja Hultinin mukaan bibliografinen koko duodesimo (12:o), SKB:n mukaan oktaavo (8:o). Alkuperäinen virsi on saksankielinen (1524), mutta Collinuksen suomennos on valmistunut virren ruotsinkielisestä käännöksestä. 

Virsi alkaa sanoin Jeesus sinä kunnian kuningas.

Hengellinen runous (7), arkkiveisu (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 47. – Hultin s. 236. – SKB 883.

Verkossa: Ylimmäisen keisarin Jesuxen Christuxen mandati eli käsky (1643/Doria)

42. Katekismus | 1643

• Nimike: [Katechismus...]
• Tekijä: Petrus Bjugg
• Painettu: Tukholma; Peter van Selow; 1643
• Ulkoasu: [88] sivua; [pieni 8:o]

Bjuggin katekismus ei ole säilynyt, mutta seuraavana vuonna kyrillisin kirjaimin painettu katekismus perustunee siihen. Sivumäärä ja bibliografinen koko merkitty tämän kyrillisen katekismuksen (nro 43) mukaan. Petrus Bjugg oli nimitetty Viipurin piispaksi vuonna 1642.

Katekismukset (10), vähä katekismus (7).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 46. – SKB 2054.

Verkossa: –

43. Katekismus – kristillinen oppi | 1644

• Nimike: Katechismus, eli se: christillinen oppi meiden uskom päe kappalegista nuorel ja yxikertaisel kansal sangen tarpellinen
• Tekijä: [Henricus Martini Fattbuur (toim.)]
• Painettu: Tukholma; Peter van Selow; 1644
• Ulkoasu: 88 sivua; pieni 8:o; ladottu kyrillisin kirjaimin

Tämän kyrillisen katekismuksen pohjana on Bjuggin katekismus (nro 42). Translitteroija lienee Johan Bengtsson Rosenlindt. 

Pippingin arvion mukaan suomalainen katekismus kyrillisin kirjaimin olisi painettu ensimmäisen kerran jo vuosien 1639 ja 1640 välisenä aikana (Pipping 40. – SKB 2053/ei säilynyt).

Katekismukset (11), vähä katekismus (8).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 50. – SKB 2055.

Verkossa: Katechismus (1644/Doria)

44. Selitykset jokapäiväisiin huomen-, ehtoo- ja ruokarukouksiin | 1644

• Nimike: Selityxet ioca-päiwäisten huomen-ehto-ia ruocalucuin eli siunausten, yxikertaisil saarnoill edespannut Laurent: Petri Aboico minist. verbi Dei in Loimi-Joki
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1644
• Ulkoasu: 128 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen saarnakokoelma (muu kuin postilla). Sisältää seitsemän saarnaa.

Saarnat ja puheet (4), saarnakokoelma (1).

Painettu uudestaan: 1860 (miltei vuoden 1644 painoksen mukainen).

Bibliografiat: Pipping 48. – SKB 2355.

Verkossa: Selityxet ioca-päiwäisten huomen-ehto-ia ruocalucuin eli siunausten (1644/Digitaaliset aineistot)

45. Muutamat kristilliset saarnat yhteisestä synnintunnustuksesta ja siunauksesta | 1644

• Nimike: Muutamat christilliset saarnat yhteisest-synnin tunnustoxest ia hywästisiunauxest, cocon-pannut à Laurentio Petri Aboico v. D. min. in Loimi-Ioki 
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1644 
• Ulkoasu: 40 sivua; 4:o

Sisältää kolme saarnaa. Laurentius Petri Loimaan kappalainen vuodesta 1636. Laurentius Petri Aboicus kuuluu Ericus Erici Sorolaisen rinnalla suomenkielisen saarnakirjallisuuden uranuurtajiin.

Saarnat ja puheet (5), saarnakokoelma (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 49. – SKB 2354.

Verkossa: Muutamat christilliset saarnat (1644/Digitaaliset aineistot)

46. Yksi surullinen veisu | n. 1644

• Nimike: Yxi surullinen weisu
• Tekijä: [Jonas Matthiae Raumannus]
• Painettu: Turku; Peder Wald; [1644]
• Ulkoasu: 4 sivua; 8:o

Kyseessä on ilmeisesti Margareta Henrikintyttären kuoleman johdosta valmistunut arkkiveisujulkaisu (akrostikon). Tekijä lienee Turun lukion opettaja Jonas Raumannus, joka otti virren mukaan myös kaksi vuotta myöhemmin toimittamansa Manuale finnonicum -kokoomateoksen virsikirjaan (1646; nro 49). SKB:n mukaan typografian perusteella painettu vuosien 1644 ja 1660 välillä.

Virsi alkaa sanoin Mun sieluni jälkin nyt pian (vuoden 1701 virsikirjassa numero 392).

Hengellinen runous (8), arkkiveisu (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 3974. – Hultin s. 243. – SKB 4438.

Verkossa: Yxi surullinen weisu (n. 1644/Digitaaliset aineistot)

47. Rukouspäiväjulistus | 1645

• Nimike: Me Christina ... mingä tähden : me olem yhdestä jumalisesta aicomisesta, hywaxi ia christelisexi ajatellu, vlgoskirjoitaxem yhden solen kijtos ia rucous päiwän, ylitze coco meidän waldacundam
• Painettu: Turku; Peder Wald; [1645]
• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Asetus 26.9.1645. Ensimmäinen suomenkielinen painettu rukouspäiväjulistus tunnetaan säilyneenä vuodelta 1645. SKB:n mukaan typografian perusteella painettu viimeistään 1654.

Rukouspäiviä vietettiin vuosina 1645–1675 yleensä kolme ja vuodesta 1676 alkaen neljä kertaa vuodessa. Lisäksi voitiin määrätä ylimääräisiä rukouspäiviä. Rukouspäiväjulistukset (yksi vuodessa) suomennettiin ja painettiin kaikki Turussa ja lähes kaikki kvarttokokoisina. Sivumäärä oli tavallisesti kahdeksan.

Kirkolliset virallisjulkaisut (4), asetus (2).

Painettu uusi laitos vuosittain (vuosilta 1646, 1650, 1651, 1654, 1661, 1669, 1685 ja 1693 ei ole säilynyt rukouspäiväjulistusta – vuosina 1646, 1669, 1685 ja 1693 sellainen on ainakin ollut; SKB 351, 423, 517, 561). Tapa jatkui myös 1700-luvulla, mutta silloin yleistyi myös käytäntö painattaa varsinaisten rukouspäiväjulistuksen ohella tai sijasta pelkät rukouspäivien tekstit.

Bibliografiat: Pipping 52, 54, 58, 59, 61, 68, 70, 76, 81, 88, 91, 95, 98, 102, 106, 108, 120, 126, 136, 139, 145, 154, 162, 166, 168, 174, 177, 181, 186, 191, 195, 203, 217, 224, 228, 240, 224, 251, 266, 270, 277, 283, 290, 296, 301, 306, 314, 321, 326, 337, 340. – SKB 350–353, 357, 360, 361, 363, 366, 368, 369, 374, 375, 378, 381, 382, 395, 403, 415, 417, 423, 429, 432, 433, 438, 446, 449, 461, 463, 467, 473, 477, 491, 502, 507, 512, 517, 524, 540, 546, 548, 550, 554, 558, 561, 563, 565, 572, 575, 582, 584.

Verkossa (digitaaliset aineistot): Me Christina... (1645) | Placat colmest... (1647) | Me Christina... (1648) | Me Christina... (1649) | Me Christina... (1652) | Me Christina... (1653) | Me Carl Gustaff... (1655) | Me Carl Gustaff... (1656) | Me Carl Gustaff (1657) | Placati eli armolinen suosio... (1658) | Placati colmest yhteisest... (1659) | Me Carl... (1660) | Placati colmest yhteisest... (1662) | Placati colmest yhteisest... (1663) | Placati colmest yhteisest... (1664) | Placat colmesta julkisest... (1665) |  Placati colmesta julki... (1666) | Placati colmesta julkisest... (1667) | Placati colmest yhteisest... (1668) | Placati colmesta yhteisest... (1670) | Placati colmest yhteisest... (1671) | Placati colmesta julkisest... (1672) | Placati colmesta julkisest... (1673) | Placati colmest ychteisest... (1674) | Placati colmesta julkisesta... (1675) | Placati neljästä julkisesta... (1676) | Placati neljästä julkisesta... (1677) | Placati neljästä julkisesta... (1678) | Placati neljästä julkisesta... (1679) | Placati neljästä julkisesta... (1680) | Placati neljästä julkisesta... (1681) | Placati neljästä julkisesta... (1682) | Placati neljästä julkisesta... (1683) | Placati neljästä julkisesta... (1684) | Placati neljästä julkisesta (1686) | Placati neljästä julkisesta (1687) | Placati neljästä yhteisestä... (1688) | Placati neljästä yhteisestä... (1689) | Placati nijstä neliästä yhteisestä... (1690) | Placati neljästä yhteisestä... (1691) | Placati neljästä yhteisestä... (1692) | Placati neljästä julkisesta... (1694) | Placati neljästä yhteisestä... (1695) | Placati neljästä yhteisestä... (1696) | Placati neljästä yhteisestä... (1697) | Placati neljästä yhteisestä... (1698) | Placati neljästä yhteisestä... (1699)

[48.] Jerusalemin hävityksen historia virreksi tehty | n. 1646

• Nimike: Jerusalemin häwitöxen historia wirrexi tehty
• Tekijä: [tekijä tuntematon]
• Painettu: Turku; Peder Wald; [1646]
• Ulkoasu: 8 sivua; 8:o

Painovuosi mm. Pippingin arvion mukaan. Teosta ei ilmeisesti julkaistu koskaan itsenäisesti omalla nimiölehdellä varustettuna, vaan se sisältyy ensimmäisen kerran vuoden 1646 manualessa kokonaisuuteen (SKB 2539; nro 49), johon kuuluvat Passio Christi (nimiölehti; painovuosi 1647), Jerusalemin hävityksen historia (nimiösivu; ei painovuotta) ja Jerusalemin hävityksen historia virreksi tehty (ei nimiösivua; vain otsikko).

Virsi alkaa sanoin Historia on tosin idzestäns.

Vuosien 1647 ja 1664 väliltä on peräisin Matthiae Christianuksen käsinkirjoitettu arkkivirsijulkaisu Mailman turhast menost, ia täydellisest taiwahan ilost (8 sivua; 8:o). Epäselvää, onko koskaan painettu – ilmeisesti ei (ei SKB:ssa).

Hengellinen runous (9), arkkiveisu (5).

Ei painettu uudestaan. Julkaistiin useita kertoja myös Manuale finnonicum -teosten yhteydessä (1646–1670, 1684).

Bibliografiat: Pipping 56. – SKB 2012.

Verkossa: Jerusalemin häwitöxen historia wirrexi tehty (1646/Digitaaliset aineistot)

49. Manuale finnonicum I | 1646

• Nimike: Manuale finnonicum, se on: muutamat tarwittawat ia aina käsillä pidettävät suomenkieliset kirjat, nyt consistoriumin suosiost ia suomast ahkerasti cadzotut: ja muutamis cappalis ojetut ja enätyt. Studio Jonæ Matt. Raumanni.
• Tekijä: Jonas Matthiae Raumannus (toim.)
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1646–1647
• Ulkoasu: noin 1140 sivua; 8:o

Ensimmäinen suomenkielinen kansankäsikirja-tyyppinen kokoomateos (olettaen, ettei vuoden 1630 manualea julkaistu yhteisellä nimiölehdellä varustettuna; SKB 2538). Esikuvana vastaavat ruotsalaiset Enchiridion- ja Manuale sveticum-kokoomateokset. Jonas Raumannuksen suomeksi toimittaman teoksen kustansi ja sitä kauppasi turkulainen raatimies Sigfridus Laurentii Salko. Suomenkielisen kirjan historian merkkiteos.

Sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri | 2. Suomenkielinen virsikirja (ns. Jonas Raumannuksen virsikirja) | 3. Evankeliumit ja epistolat (1646) | 4. Katekeesis eli kristillinen oppi (1646) | 5. Passio Christi (1647) | 6. Jerusalemin hävityksen historia & Jerusalemin hävityksen historia virreksi tehty | 7. Rukouskirja (1647).

Kansankäsikirjat (1), manuale (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava manuale-tyyppinen kansankäsikirja painettiin Tukholmassa vuonna 1653. Turussa akatemian kirjapainossa ei painettu 1600-luvulla muita manuale-teoksia.

Bibliografiat: Pipping 55. – SKB 2539.

Verkossa: Manuale finnonicum (1646/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Vuoden 1646 manualen virsikirja (ns. Jonas Raumannuksen virsikirja) | Kaste 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (1/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (1/2)

50. Vähä kirja | 1647

• Nimike: Wähä kirja, cuinga Jumalan palwelus christillisen tawan jälken meidän seoracunnisam pidetän; ja muut tarpelliset cappalet sijhen lisätyt
• Tekijä: [Jonas Matthiae Raumannus (toim.)]
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1647
• Ulkoasu: 48 sivua; pieni 8:o

Sisältää messujärjestyksen sekä joukon kirkollisia toimituksia. Vain muutama kappale säilynyt, nekin puutteellisina. Teoksen esikuva Ruotsissa Petrus Rudbeckiuksen toimittamaan Enchhiridioniin sisältynyt Swenska kyrkeordningen (p. 1627).

Teos on ollut kirkollisissa toimituksissa myös pappien käytössä, mutta virallinen kirkollinen käsikirja se ei ole.

Kansankäsikirjat (2), kirkkokäsikirja (1). 

Ei painettu uudestaan. Vähä kirja (yleensä muunneltuna) sisältyy yhteensä 15 kertaa Manuale finnonicum -teoksiin (1653–1693) ja muihin ns. kansankäsikirjoihin (1674–1692).

Bibliografiat: Pipping 57. – SKB 2185.

Verkossa: –

51. Yksi kristillinen saarna kymmenestä neitsyestä | 1649

• Nimike: Concio de decem virginibus yxi christillinen saarna kym̃enest neidzest, Matth. 25. Selitetty ja präntijn annettu a Laurentio Petri Aboico past. eccl. in Tammela.
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1649
• Ulkoasu: 48 sivua; 4:o

Laurentius Petrin kolmas saarnajulkaisu. Laurentius Petri Tammelan kirkkoherra vuodesta 1648.

Saarna ja puheet (6), yksittäissaarna (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 63. – SKB 2351.

Verkossa: Concio de decem virginibus (1649/Digitaaliset aineistot)

52. Confessio fidei – Augsburgin uskontunnustus | 1651

• Nimike: Confessio fidei, se on Avgsbvrgin uscon tunnustos, svomexi, nijn että ne colmet yhteiset christiliset symbolat ia tunnustoxen artikelit ruodzin ia suomen kielen, hywin ia soweliast yhten sowitetut owat; ynnä etehen-pandun, ehkä halwan, nijn cuitengin tarpelisen, esipvhen cansa: käätty ia walmistettu a Jacobo Pauli Raumanno, omalla ahkerudell' ia culutuxella.
• Tekijä: Jacobus Petri Raumannus (suom.)
• Painettu: Tukholma; Henrik Keyser I; 1651
• Ulkoasu: 152 sivua; 4:o

Ensimmäinen tunnustuskirjojen suomennos (mikäli Lutherin Vähän katekismuksen useita toimitettuja versioita ei oteta huomioon). Teos sisältää Raumannuksen pitkän esipuheen, kolme vanhan kirkon uskontunnustusta sekä Augburgin tunnustuksen. Kaksikielinen; ruotsi-suomi. Ensimmäinen nimike: Confessio fidei. Thet är, then Avsbvrgiske troos bekenelse vppå finska språket.

Kirkolliset virallisjulkaisut (5), tunnustuskirjat (1).

Ei painettu uudestaan. Vuoden 1693 Confessio fidei on uusi suomennos.

Bibliografiat: Pipping 67. – SKB 600.

Verkossa: –

53. Ultima justa – viimeinen muisto | 1651

• Nimike: Wijmeinen muisto, eli kirjoitus, ylitze ... f. Christinan Catharinan Steenbokin, ... herr Pietar Brahenn ... rackan puolisan ja cumpanin; ioca, ... sielunss Ivmalan käsin andoi.
• Tekijä: Ericus Johannis Justander
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1651
• Ulkoasu: 20 sivua; 2:o

Muistorunon kohdehenkilö on Pietari Brahen puoliso Christina Steenbock. Kolmikielinen; latina-ruotsi-suomi. Ensimmäinen nimike: Ultima justa... Toinen nimike: Sidste ehretienst...

Henkilökirjaset (2), hautajaiset (2).

Ei painettu uudestaan. Seuraava luetteloomme merkitty hautajaisruno on vasta vuodelta 1680. Ennen tätä ainakin Jacobus Brennerin muistojulkaisuun (1668) sisältyy yksi suomenkielinen, Johannes Rautheliuksen laatima muistoruno (Pipping 141). Tämä teos on kuitenkin lähinnä latinankielinen.

Bibliografiat: Pipping 65. – Melander 277. – SKB 2042.

Verkossa: Ultima justa (1651/Digitaaliset aineistot)

54. Epitaphium – haudan ylitse kirjoitus | 1652

• Nimike: Epitaphium, se on haudan : ylitzen kirjoitus, ... waimolle, Christina Staphanin tyttärelle, cunniallisen ja hywin oppenen miehen, dn. Bartholdi Simonis Judii Nybynsis, edesmennelle rackahall puolisalle.
• Tekijä: Ericus Johannis Justander
• Painettu: Turku; Peder Wald; 1652
• Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 1:o

Muistosanojen kohdehenkilö on Christina Stephanintytär. 

Ericus Justanderilta on suomenkielellä peräisin myös kuningas Kaarle X Kustaan ja Hedvig Eleonaaran häiden onnentoivotusruno Hywä Herra Carl Cuningas (Justanderin teoksessa Talasio, Carolo Gustavo 1654; Melander 325. – SKB 2041), toinen häiden onnentoivotusruno Äsken Airick awiomiehex cunnialisex cudzutan (teoksessa Carmen nuptiale; Melander 369. – SKB 805) ja Viipurin Siikaniemen kirkonvihkimiseen valmistunut runo Cass cuin se suuri Salomon (Samuel Reuterin teoksessa Inauguratio templi S. S. Trinitatis 1664; Pipping 110. – SKB 3167). 

Henkilökirjaset (3), hautajaiset (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 69. – Melander 283. – SKB 2036.

Verkossa: –

55. Manuale finnonicum II  | 1653

• Nimike: Manuale finnonicum, josa löytän kymmenen kirja...
• Tekijä: [Ignatius Meurer (kirjanpainaja-kustantaja)]
• Painettu: Tukholma; Ignatius Meurer; 1653–1654
• Ulkoasu: noin 1150 sivua; 12:o

Toinen suomenkielinen manuale (olettaen, ettei vuoden 1630 manuale ilmestynyt yhteisellä nimiölehdellä varustettuna; SKB 2538 – SKB:n mukaan tämän manualen painaja olisi myös ollut Ignatius Meurer). 

Vuoden 1653 manuale sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri | 2. Yksi vähä suomenkielinen virsikirja (1652/1653) | 3. Evankeliumit ja epistolat (1653) | 4. Passio Christi. | 5. Jerusalemin hävityksen historia & Jerusalemin hävityksen historia -virreksi tehty | 6. Vähä kirja | 7. Vähä katekismus (1652/1654) | 8. Daavidin psalttari | 9. Rukouskirja (1653) | 10. Athanasioksen uskontunnustus.

Kansankäsikirjat (3), manuale (2).

Painettu uudestaan (Ignatius Meurerin Tukholmassa painamat manualet): 1658, 1664, 1670. Vuoden 1658 painoksessa mukana 10 kirjaa, vuoden 1664 painoksessa 12 (lisätty Lutherin Kauniit kysymykset alttarin sakramentista sekä Hieronymuksen profetia), vuoden 1670 painoksessa 13 (lisätty Johannes Avenariuksen Kristilliset aamu- ja ehtoorukoukset). Seuraava manuale-laitos 1671.

Bibliografiat: Pipping 71, 94, 118, 157. – SKB 2540–2543.

Verkossa: Manuale finnonicum 1653 (Digitaaliset aineistot) | Manuale finnonicum 1664 /Digitaaliset aineistot) | Manuale finnonicum 1670 (Digitaaliset aineistot)

56. Exercitium catecheticum | n. 1653

• Nimike: Exercitium catecheticum hyemale lectione & repetitione
• Tekijä: Aeschillus Olai Petraeus
• Painettu: Turku; [Peder Waldin leski]; [1653]
• Ulkoasu: 12 sivua; 4:o

Ohjekirjanen papeille paastonajan katekismuskuulusteluja varten. Kaksikielinen; latina-suomi.

Kirkolliset virallisjulkaisut (6), kirkon toiminta (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 84. – SKB 2858.

Verkossa: Exercitium catecheticum (1653/Digitaaliset aineistot)

57. Modus absolvendi confitentes | n. 1653

• Nimikkeet: Modus absolvendi confitentes 
• Tekijä: Aeschillus Olai Petraeus
• Painettu: Turku; [Peder Waldin leski]; [1653]
• Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Ohjevihkonen papeille ehtoollisvieraiden rippiä varten (julkaisu täydentää Rothoviuksen konstituutioissaan antamia ohjeita). Painovuotta tai painajaa ei ole tässäkään julkaisussa mainittu. Todennäköisesti tämäkin piispuuden alkuajoilta; SKB:n mukaan 1653–1655. Aeschillus Petraeus toimi Turun piispana vuosina 1652–1657. Kaksikielinen; latina-suomi. 

Petraeus laati ohjevihkosen myös pappien sairaskäyntejä/yksityisrippiä varten (Modus visitandi aegrotos). Painetusta teoksesta (n. 1652–1657) ei ole tiedossa säilynyttä kappaletta (SKB 3034); säilyneet käsikirjoitukset ovat pelkästään ruotsinkielisiä. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (7), kirkon toiminta (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 83. – SKB 3033.

Verkossa: –

58. Lyhyt hääsaarna | 1654

• Nimike: Lyhy hää-saarna. Iosa awioskeskyn asettaja, cuinga sihen walmistettaman, ja sijnä oldaman pitä, osotetan. ... her Simon Clemen poica Muuli Ab. Iumalan sanan palwelian Oriwedellä, rackan heimolaiseni. Hänen rackan emendens cansa ... Walbor Iosephin tyttären, häisä.
• Tekijä: Thomas Bartholdi Rajalenius
• Painettu: Turku; Peder Waldin leski; 1654 
• Ulkoasu: 24 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen hääsaarnajulkaisu. Nimiösivun mukaan pidetty 13.2.1648.

Henkilökirjaset (4), hääsaarna (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 72. – Melander 240. – SKB 3138.

Verkossa: Lyhy hää-saarna (1854/Digitaaliset aineistot)

59. Kristillinen ruumissaarna | 1654

• Nimike: Christilinen rwmis-sarna ... Iohan Bomgardin ... herr Petar Brahen, greifwin Wijsingzboris, wapaherran Cajanaas, ... foudin Brahelinnan läänin ylidzen; hautamises. Joca Herrasa nuckui anno 1653. 24. julij, ia samana wuona 4. augusti s. Michelin kircosa, suresa Sawoisa haudattin, ... pidetty â Georgio Andreae ecclesiae Christineae v. d. ministro 
• Tekijä: Georgius Andreae Kyander
• Painettu: Turku; Peder Waldin leski; 1654
• Ulkoasu: 32 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen ruumissaarnajulkaisu. Julkaistu samana vuonna myös ruotsiksi (SKB 2224).

Pidetty Pietari Brahen vouti Johan Bomgardille 4.8.1653 Mikkelin kirkossa.

Henkilökirjaset (5), ruumissaarna (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 73. – Melander 304. – SKB 2225.

Verkossa: Christilinen rwmis-sarna (1654/Digitaaliset aineistot)

60. Muutamat kristilliset saarnat | 1654

• Nimike: Muutamat christilliset saarnat: iotca ioca wuosi Iumalan seuracunnas saarnatan ia edespannan. Pidetyt, coconpannut ia omalla culutuxella präntättä annetut a Thoma B. Raialenio comministro Huittensi.
• Tekijä: Thomas Bartholdi Rajalenius
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1654
• Ulkoasu: 120 sivua; 4:o

Kuusi pääsiäiseen liittyvää saarnaa. Huittisten kappalainen Thomas Rajalenius kuuluu Ericus Erici Sorolaisen ja Laurentius Petri Aboicuksen rinnalla suomenkielisen saarnakirjallisuuden uranuurtajiin.

Saarnat ja puheet (7), saarnakokoelma (3). 

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 74. – SKB 3139.

Verkossa: Muutamat christilliset saarnat (1654/Digitaaliset aineistot)

61. Kihlaamisen tapa | n. 1654

• Nimike: Kihlamisen tapa
• Tekijä: Aeschillus Olai Petraeus
• Painettu: [Turku]; [Peter Hansson]; [1654]
• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Vihkonen sisältää kahdeksan kohtaa sisältävät ohjeet avioesteiden tutkimiseksi ja avioliittoon vihkimisen ("kihlaamisen") kaavan. Ideana on vahvistaa kirkollisen vihkimisen oikeudellista luonnetta. Tästäkin painovuosi puuttuu; SKB:n mukaan painettu vuosien 1651 ja 1654 välillä. Käännettiin ja painettiin myös ruotsiksi (SKB 3037).

Kirkkokäsikirjat (9), kirkolliset toimitukset (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 85. – SKB 2863.

Verkossa: –

62. Asetus meidän kristillisen oppimme oikeasta harjoituksesta ja säilyttämisestä | 1655

• Nimike: Asetvs, ... meidän christellisen opin oikiast hariotuxest ia conservationist, techty Stockholmis 25. junij ao. 1655.
• Painettu: [Turku]; [Peter Hansson]; 1655
• Ulkoasu: 16 sivua; 4:o

Vuoden 1655 uskontosääntö. Asetus annettu 25.6.1655.

Kirkolliset virallisjulkaisut (8), asetus (3).

Painettu uudestaan: 1667 (täydennetty; 12 sivua). Uskontosääntö uudistettiin myös vuonna 1671, mutta tällöin sitä ei ilmeisesti painettu suomeksi.

Bibliografiat: Pipping 77, 135. – SKB 364, 413.

Verkossa: Asetvs, ... meidän christellisen opin oikiast hariotuxest ia conservationist (1655/Digitaaliset aineistot)

63. Säädös papiston erioikeuksista | 1655

• Nimike: Me Carl Gustaff ... temme tiettäwäx : että ... herrat pispat, ... osottaneet ... drottning Christinan privilegiat anno 1647 heille annetut, ... anoden, että me samat privilegiumit wahwista tahdosimme. ... löydämme itzem halullisexi holhoman ... että papit estämätä mahtawat nautita ja tawoitta ennen nimitetyt heidän privilegiumins, ...
  
• Painettu: [Turku]; [Peter Hansson]; [1655]
• Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Asetus 29.6.1655. Ensi kerran pappissäädyn erioikeuksista säädettiin vuonna 1647/1650, mutta näitä säädöksiä ei tuolloin ilmeisesti painettu suomenkielisenä. Papiston privilegiot sisälsivät myös säännöksiä esim. seurakunnan oikeuksista papinvirkoja täytettäessä (contra aateliston patronaattioikeus). 

SKB:n tietojen mukaan näyttäisi olevan painettu suomeksi ensimmäisen kerran vasta vuosien 1673 ja 1676 välillä (SKB 365; asetus 29.6.1655). Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy kuitenkin 19.6.1655 annetuksi merkitty painettu privilegioasetus (pitäisikö olla 29.6.1655?), jonka painovuodeksi on oletettu 1655. Myös Pipping näyttää olettavan painovuodeksi 1655 (Pipping 78).

Tässä Kaarle Kustaan 29.6.1655 antamassa asetuksessa lienee kyseessä vain lyhyt vahvistuskirjelmä – varsinainen 32-sivuinen asetusteksti painettiin vuonna 1673 (Pipping 173. – SKB 359).

Kirkolliset virallisjulkaisut (9), asetus (4).

Painettu uudestaan (erilaisia papiston privilegioihin liittyviä julkaisuja): 1673 (32 s./kaksikielinen; Pipping 173. – SKB 359), 1680 (kaksikielinen), 1689 (kaksikielinen), 1723 (Pipping 467).

Bibliografiat: Pipping 78, 173, 278, 467. – SKB 365, 359, 457, 456.

Verkossa: Me Carl Gustaff... (1655/Digitaaliset aineistot)

64. Kristillinen saarna haureuden välttämisestä | 1656

• Nimike: Concio de vitanda fornicatione christilinen saarna huoruden wältämisest pidetty ja präntijn annettu. Laurentius Petrilda Tammelan pitäjän kirkoherralda 
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1656
• Ulkoasu: 36 sivua; 4:o

Saarnat ja puheet (8), yksittäissaarna (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 87. – SKB 2352.

Verkossa: Concio de vitanda fornicatione (1656/Digitaaliset aineistot)

65. Muutamat kristilliset rukoukset | 1656

• Nimike: Mwtamat christelliset rucouxet, Jumalan seuracunnasa ychtisest, lijatengin saarnastolist luettawat
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1656
• Ulkoasu: 12 sivua; 4:o; kuva nimiösivulla

Ohjevihko saarnan yhteydessä luettavista synnintunnustuksesta ja esirukouksista.

Kirkkokäsikirjat (10), saarnatuoliliturgia (3).

Painettu uudestaan: 1670 (laajennettu; 24 sivua).

Bibliografiat: Pipping 86, 158. – SKB 2688–2689.

Verkossa: Mwtamat christelliset rucouxet (1656/Digitaaliset aineistot) | Mwtamat christelliset rucouxet (1670/Digitaaliset aineistot)

66. Turun tuomiokapitulin kiertokirje | 1656

• Nimike: Cunnialiselle ja christilliselle Jumalan seuracunnalle, Jumalan armo ja ystäwuys Jesuen Caristuyen cautta
• Tekijä: Aeschillus Olai Petraeus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1656
• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Ensimmäinen suomenkielinen Turun tuomiokapitulin kiertokirje. Sisältää esityksen piispantarkastuksesta ja seurakunnissa luettavaksi tarkoitetun tätä koskevan ilmoituksen. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (10), kirkon toiminta (4).

Julkaisusta on ilmeisesti säilynyt myös variantti (SKB 4129).

Bibliografiat: Pipping 82. – 4130.

Verkossa: Cunnialiselle ja christilliselle Jumalan seuracunnalle (1656/Digitaaliset aineistot)

67. Psalmi ja rukous sodan aikana | n. 1656

• Nimike: Psalm: ja rucou: sodan aican
• Painettu: [painopaikka ja painaja tuntematon]; [1656]
• Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Koskee vuosina 1655–1661 käytyä toista Pohjan sotaa. Sodan voitokkaan taistelun jälkeen painettiin myös kirkoissa luettavaksi tarkoitettu kiitos (SKB 2171).

Kirkolliset virallisjulkaisut (11), rukous (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 79. – SKB 3271.

Verkossa: Psalm: ja rucou: sodan aican (1656/Digitaaliset aineistot)

68. Ajan tieto | 1658

• Nimike: Synopsis chronologiae Finnonicae, rythmica eli ajan tieto, Suomenmaan menoist ja vscost, erinomaisest Suomen pispoist cungin kuningan ajall, lyhykäisijn rijmein coottu Laurentio Petri Ab: pastore Tamm. 
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1658
• Ulkoasu: 16 sivua; 8:o

Ensimmäinen itsenäinen suomenkielinen kokonaisesitys Suomen (kirkko)historiasta. Runomuotoinen.

Hartaus ja opetus (6), kirkkohistoria (2).

Painettu uudestaan: 1671 (uud. painos), 1684, 1695, 1752 (toim. Carl Rein), 1891 (toim. J. A. Cederberg).

Bibliografiat: Pipping 93. – SKB 2356–2359.

Verkossa: Synopsis chronologiae Finnonicae (1658/Digitaaliset aineistot) | Synopsis chronologiae Finnonicae (1684/Digitaaliset aineistot) | Synopsis chronologiae Finnonicae (1752/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Ajan tieto (1658)

69. Jeesuksen Kristuksen, meidän ainoan välimiehemme, kärsimisen historia | 1659

• Nimike: Hircus emissarius novi foederis, se on: Iesuxen Christuxen meidän ainoan wälimiehem, kärsimisen historia; senjälkeen cuin se on neliäldä ewangelistald coconpandu; ja paston ajalla. maalla', Iumalan seoracunnas saarnattawaxi asettettu; lyhykäises seitzemäs saarnas selitetty ab Abraham Ikalensi theol. studioso
• Tekijä: Abrahamus Abrahami Ikalensis
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1659
• Ulkoasu: 208 sivua; 4:o

Sisältää seitsemän paastonajan saarnaa. Ikaalisten kappalainen Abrahamus Abrahami Ikalensis kuuluu Ericus Erici Sorolaisen, Laurentius Petri Aboicuksen ja Thomas Bartholdi Rajaleniuksen rinnalla suomenkielisen saarnakirjallisuuden uranuurtajiin.

Saarnat ja puheet (9), saarnakokoelma (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 97. – SKB 5.

Verkossa: Hircus emissarius novi foederis (1659/Digitaaliset aineistot)

70. Yksi yhteinen rukous saarnan jälkeen | 1660

• Nimike: Yxi ychteinen rucous sarnan jälken, joca caikeisa seuracunnis ylitze coko Ruotzin rijkin, nijncuin tämän ajan tuska suresta waari, on pidettäpä
• Painettu: Turku; Peter Hansson; [1660]
• Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Kirkolliset virallisjulkaisut (12), rukous (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 99. – SKB 3272.

Verkossa: Yxi ychteinen rucous sarnan jälken (1660/Digitaaliset aineistot)

71. Asetus aateliston kirkollisista tavoista | 1664

• Nimike: Asetos ja käsky, muutamist ylönpaldisist ja sijwottomist tawoist ia ylitzekäymisist, awuin owat tapachtunut adeleitten kichlauxis, pidois, lapsenristiäisis ja maahapaniaisis 
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1664
• Ulkoasu: 16 sivua; 4:o

Asetus 30.8.1664.

Kirkolliset virallisjulkaisut (13), asetus (5).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 389.

Verkossa: Asetos ja käsky... (1664/Digitaaliset aineistot)

72. Asetus porvariston kirkollisista tavoista | 1664

• Nimike: Asetos ja käsky, muutamitten ylitzekäymisisten ja sijwottomutten poispoistamisest, waldacunnan borgerskapin eli cauppamiesten kihlauxis, pidois, lapsenristiäisis ja maahanpaniaisis, nijn myös waattein parsisa 
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1664
• Ulkoasu: 22 sivua; 4:o

Asetus 5.10.1664.

Kirkolliset virallisjulkaisut (14), asetus (6).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 117. – SKB 392.

Verkossa: Asetos ja käsky... (1664/Digitaaliset aineistot)

73. Kristillinen ruumissaarna | 1665

• Nimike: Cona(a)ti succurre mihi dulcissime Jesu. Ode consolatoria eli christilinen ruumiin saarna iumalisten lohdutuxist, jolla he taitawat elämäs ja cuolemas wirgotta ia wahwista itzens.
• Tekijä: Johannes Gregorii Favorinus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1665
• Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Toinen suomenkielinen ruumissaarnajulkaisu (ensimmäinen vuonna 1654, seuraava vuonna 1671). Lisäksi joissakin ruotsinkielisissä ruumissaarnajulkaisuissa esiintyi suomenkielisiä muistorunoja; tällaisia ovat ainakin Daniel Reuterin (1664; Pipping 107) ja Gabriel Laguksen (1668; Pipping 144) laatimat. 

Pidetty Margaretha Paavalintyttärelle Hämeenkyrössä 1. adventtina 1665.

Kyseessä ei ole varsinainen ruumissaarna, vaan ns. ulosvientisaarna silloin, kun ruumista alettiin kuljettaa kotoa kirkolle.

Henkilökirjaset (6), ruumissaarna (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 124. – Melander 491. – SKB 1104.

Verkossa: Cona(a)ti succurre mihi dulcissime Jesu (1665/Digitaaliset aineistot)

74. Yksi paras lasten tavara | 1666

• Nimike: Yxi paras lasten tawara on I. ABC kirja. II. Catechismus. III. Kysymyxet. IV. P. Raamatun erinomaiset opetus sanat 
• Tekijä: Johannes Gezelius vanh.
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1666
• Ulkoasu: 96 sivua; 8:o

Käytetyin suomenkielinen katekismus 1600-luvun lopussa ja 1700-luvulla. Julkaistu myös ruotsiksi vuonna 1666. Toisesta, vuoden 1670 painoksesta alkaen Gezeliuksen katekismukset pyrittiin kaiketi painamaan omassa kirjapainossa Johan Winterillä.

Ensimmäinen painos jakaantui neljään osaan ja etenee pedagogisesti helpommasta vaikeampaan: 1. Aapinen (myös katekismuksen pääkappaleet) | 2. Katekismus (Lutherin selityksin ja huoneentaulu) | 3. Kysymysosa (nojautuu mm. Rudbeckiuksen kysymyskirjaan Eenfalligha fråghor, 1643) | 4. Raamatunkohdat (pohjautuu mm. Olaus Laureliuksen oppikirjaan Articolurum fidei synopsis biblicaan, 1649).

Katekismukset (12), aapiskatekismus (3).

Painettu uudestaan (tiedot tässä esitetty SKB:n mukaan – sivumäärät ja koko vaihtelevat): 2. p. 1670 (ei säilynyt), 3. p. 1674 (ei säilynyt), 4. p. 1680 (ei säilynyt), 5. p. 1682 (ei säilynyt), 6. p. 1683 (ei säilynyt), 7. uud. p. 1684 (kysymysosaa lyhennetty ja raamatunkohdat korvattu rukousosalla Muutamat kristilliset rukoukset), 1687 (viidenneksi osaksi Athanasioksen uskontunnustus), 1687, 1687, 1691, 1693. 1700-luvulla Gezeliuksen katekismuksesta otettiin noin 60 painosta (Pipping 132–134); nimeksi vakiintui Lasten paras tavara, rukousosa tippui kokonaan pois vuoden 1702 painoksesta alkaen ja vuodesta 1724 lähtien Athanasioksen tunnustuksen jälkeen seurasivat Seitsemän kuningas Daavidin katumuspsalmia. 

Myös Medelplanin tunnettu puuhun leikkaama katekismus (1719; Pipping 446) oli Gezeliuksen katekismuksen pohjalta syntynyt.

Bibliografiat: Pipping 131. – SKB 1423–1434.

Verkossa: Yxi paras lasten tawara (1666/Digitaaliset aineistot) | Yxi paras lasten tawara (1684/Digitaaliset aineistot) | Yxi paras lasten tawara (1693/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Kaste 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (2/2)

75. Plakaati valoista ja sapattirikoksista | 1666

• Nimike: Placati ja säändö waloista ja sabbathin eli lepopäiwän rikoxesta 
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1666
• Ulkoasu: 38 sivua; 4:o

Asetus 2.10.1665.

Kirkolliset virallisjulkaisut (15), asetus (7).

Painettu uudestaan: 1680, 1680 (kaksikielinen/ei säilynyt). Valoja ja sapattirikoksia koskeva sääntö uudistettiin myös vuonna 1687, mutta tällöin sitä ei ilmeisesti painettu suomeksi. Sen sijaan asetus julkaistiin vuoden 1688 kirkkolain liitteenä.

Bibliografiat: Pipping 121. – SKB 397–398, 476.

Verkossa: Placati ja säändö waloista ja sabbathin eli lepopäiwän rikoxesta (1666/Digitaaliset aineistot)

76. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen viimeisestä puheesta ristin päällä riippuessa | 1667

• Nimike: Cantio cygnea domini nostri, Jesu Christi. Se on: meidän Herran Jesuxen Christuxen wijmeisest puhest, ristin päälle rippuesa: eli jumaliset ajatoxet, ylidze nijdhen seidzemen ihanaisten sanaen, cuin Herra Jesus ristin päälle puhunut on
• Tekijä: Andreas Michaelis Pacchalenius (suom.)
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1667
• Ulkoasu: 248 sivua; 8:o

Ensimmäinen suomenkielinen hartausteos, jonka lähtökohtana on raamatunkohtien selittäminen. Alkuteos Porvoon kirkkoherra Henricus Henrici Carstenius vanhemman ruotsinkielinen Cantio cygnea domini nostri Jesu Christi, thet är: wårs Herres Jesu Christi Swane-sång (1656; SKB 821).

Hartaus ja opetus (7), raamatunselitys (1).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 137. – SKB 822.

Verkossa: Cantio cygnea domini nostri, Jesu Christi (1667/Digitaaliset aineistot)

77. Laurentius Petri Aboicuksen virret | n. 1667

• Nimike: L. P. A. wirret. I. Pahain pijnast ja hywäin autudest: II. Leskein ja orwoin lohdutuxest. III. Äkilisest cuolemast lohdutus IV. Rucous (omaisten) waeldawaisten edest
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Peter Hansson; [1667]
• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

SKB:n mukaan painettu vuosien 1664 ja 1683 välisenä aikana. Vihkonen on todennäköisesti ilmestynyt liitteenä vuoden 1668 virsikirjaan (SKB 4221) ja vuoden 1674 virsikirjan lopussa nämä virret esiintyvät omana ryhmänään (SKB 4224). SKB:n mukaan itsenäisen julkaisun "varhaisin mahdollinen painovuosi saattaa olla myös 1672" (SKB 2360). 

Sisältää kuusi virttä (suluissa vuoden 1701 virsikirjan numero): 1. Ihminen, jonk´ Jumal´ loi... (407) | 2. Sinun tekos, o Herra... (331) | 3. Kuulkaat Christityt kaikki... (394) | 4. Herra, kuin asetit ajan... (338). | 5. Ratk´taivaassa, ratk´taivaassa... (410; tekijä Laurentius Laurius). | 6. Jexusen muisto ihana... (137).

Hengellinen rukous (10), virsikokoelma (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 2360.

Verkossa: L. P. A. wirret (n. 1667/Digitaaliset aineistot)

78. Suomenkielinen virsi- ja evankeliumikirja | 1668

• Nimike: Suomenkielinen wirsi ja ewangeliumi kiria. Josa myös paidzi nijtä löytän...
• Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi (toim.)
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1668 
• Ulkoasu: noin 600 sivua; 4:o

Sisältää seuraavat teokset: 1. Kalenteri | 2. Virsikirja | 3. Evankeliumit ja epistolat (1667) | 4. Katekismus (pelkkä Lutherin katekismus) | 5. Passio Christi | 6. Jerusalemin hävityksen historia.

Kansankäsikirjat (4), virsi- ja evankeliumikirja (1).

Painettu uudestaan (Johannes Gezelius vanhemman nimellä toimitetut virsikirjat): 1674 (Suomenkielinen wirsi-kirja.../Turku: Johan Winter/duodesimo). Vuoden 1674 laitoksessa kymmenen kirjaa; lisätty Kirkkojärjestys (vuoden 1647 Vähä kirjan hieman muokattu painos), Athanasioksen uskontunnustus, Yksi vähäinen rukouskirja sekä Johannes Avenariuksen Aamu- ja ehtoorukoukset. 

Ilmeisesti painettu myös 1685 (Pipping 249. – SKB 4230; ei säilynyt).

Bibliografiat: Pipping 142, 176. – SKB 4221, 4224.

Verkossa: –

79. Käsikirja jumalanpalveluksesta ja kristillisistä kirkonmenoista | 1669

• Nimike: Käsikiria Jumalan palweluxesta, ja christilisistä kircon menoista, jotca meidän seuracunnisam pitä pidettämän
• Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi (toim.)
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1669
• Ulkoasu: 132 sivua; 4:o

Vuoden 1614 kirkkokäsikirjan toimitettu uusintapainos. Säilynyt useita kymmeniä kappaleita.

Kirkkokäsikirjat (11), messujärjestys (5) & kirkolliset toimitukset (5).

Ei painettu uudestaan. Seuraava kirkkokäsikirja ns. karoliininen kirkkokäsikirja (1694).

Bibliografiat: Pipping 149. – SKB 2186.

Verkossa: –

80. Rukouskirja | 1669

• Nimike: Rucous kirja, ionga monill iumalisilla, tarpelisilla ja caickinaisis sekä hengellisis että ruumillisis tarpeisa soweljoilla, wanhast suomenkielen nijn myös muista rucouskirjoista cootuilla rucouxilla enätyn
• Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi (toim.)
• Painettu: Turku; Johan Winter; 1669
• Ulkoasu: 232 sivua; 8:o

Finnon rukouskirjan (1583) toimitettu uusintapainos.

Hartaus ja opetus (8), rukouskirja (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 150. – SKB 3286.

Verkossa: Rucous kirja (1669/Digitaaliset aineistot)

81. Yksi harras ja sydämellinen rukous | 1669

• Nimike: Jumalan seoracunda tahdois tehdä yhden hartan ia sydämmellisen rucouxen, meidän rackan taiwallisen Isäm tygö, että hän hänen poicans Iesuxen Christuxen tähden, tahdois rangasta Satanan ja hänen tyranniudens, cuin hänell canßan suruttomattomuden, Jumalan sanan ja saarnawiran ylencatzen tähden, on sallittu tehdä muuttamitten personain nijn nuorten cuin wanhain cansa, ylhäll Itädaalas ja Bohuusin läänis 
• Painettu: [painopaikka ja painaja tuntematon]; [1669]
• Ulkoasu: 4 sivua; 4:o

Kaksikielinen; suomi-ruotsi. 

Kirkolliset virallisjulkaisut (16), rukous (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 151. – SKB 3273.

Verkossa: Jumalan seoracunda tahdois tehdä yhden hartan ia sydämmellisen rucouxen (1669/Digitaaliset aineistot)

82. Muutamat yksinkertaiset kysymykset | 1670

• Nimike: [Mutamat yxikertaiset kysymyxet, uloswedetyt endisistä,ja pidemmistä kysymyxistä (cuin owat cootut nijden tähden, jotca tahtowat Lutheruxen selityxen P. Ramatun perustoxella wahwista) ja uloskäynet, että yhtäläinen tapa pidettäisin caikisa seuracuñisa]
• Tekijä: Johannes Gezelius vanhempi
• Painettu: Turku; Johan Winter; 1670
• Ulkoasu: 24 sivua; 12:o

Lyhennelmä Gezeliuksen Yksi paras lasten tavara -katekismukseen (1666) sisältyneestä kysymysosasta. Sisältää myös kokonaan uusia kysymyksiä ja Athanasioksen uskontunnustuksen. Ensimmäista painosta ei tunneta säilyneenä. Julkaistiin myös ruotsiksi vuonna 1670 (ei säilynyt; SKB 1446).

Katekismukset (13), nuorten opetus (1).

Painettu uudestaan (tiedot tässä esitetty SKB:n mukaan – sivummärät vaihtelevat): 2. p. 1671, 3. p. 1673 (ei säilynyt), 1685–1701, 1685–1701, 1687, 1695. Lars H. Backmann toimitti Gezeliuksen kysymyskirjan uudestaan vuonna 1739.

Bibliografiat: Pipping 159. – SKB 1439–1445.

Verkossa: Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1671/Digitaaliset aineistot) | Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1685–1701/Digitaaliset aineistot) | Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1685–1701/Digitaaliset aineistot) | Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1687/Digitaaliset aineistot) | Mutamat yxikertaiset kysymyxet (1695/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Kaste 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (2/2)

83. Kristillinen saarna enkeleistä | 1671

• Nimike: Concio synodalis de angelis, christillinen saarna engeleistä, jonga Turun duomiokircosa pappein cocouxesa, 1666. wuonna jälken Jesuxen Christuxen syndymisen 19. januarij on pitänuyt Laurentius Petri praepositus & pastor Tammelensis
• Tekijä: Laurentius Petri Aboicus
• Painettu: Turku; Johan Winter; 1671
• Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Vuoden 1666 synodaalisaarna. Pipping mainitsee, että eräiden tietojen perusteella myös Georgius Christophori Alanuksen synodaalisaarna enkeleistä olisi käännetty suomeksi (Concio de angelis 1668; Pipping 143. – SKB 217/ei säilynyt).

Saarnat ja puheet (10), yksittäissaarna (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 153. – SKB 2353.

Verkossa: –

84. Manuale finnonicum III | 1671

• Nimike: Täsä uudes suomalaises manuales. Löytän nämät caxikymmendä kirja...
• Tekijä: Henric Keyser II (kirjapainaja-kustantaja)
• Painettu: Tukholma; Henric Keyser II; 1671
• Ulkoasu: noin 1180 sivua; 8:o; teemakuva

Kirjanpainajaksi on nimiösivulla mainittu Friedemann Hetstädt. Keyserien kirjapainosta oli aikaisemmin valmistunut myös saamenkielinen manuale (Manuale lapponicum, 1648). Sen ruotsinkielisestä manualesta saameksi käänsi Alatornion kirkkoherra Johannes Tornaeus.

Toinen nimike: Novum manvale finnonicum iosa löytän 20 kiria toisella puolella nimitetyt. 

Sisältää 20 kirjaa: 1. Ajantieto (kalenteri) | 2. Daavidin Psalttari | 3. Jeesus Siirakin kirja | 4. Jeremian valitusvirret | 5. Tobiaan kirja | 6.Susannan historia | 7. Täydellinen virsikirja | 8. Evankeliumit ja epistolat | 9. Lutherin katekismus (Sorolaisen Vähä katekismus) |  10. Katekismuksen huoneentaulu | 11. Athanasioksen uskontunnustus |12. Kristuksen piinan historia | 13. Kristuksen ylösnousemisesta | 14. Kristuksen taivaaseen astmisesta | 15. Jerusalemin hävityksen historia |16. Hieronymuksen profetia | 17. Käsikirja (Vähä kirjan muunneltu uusintapainos) | 18. Täydellinen rukouskirja | 19. Matkamiesten rukoukset | 20. Yhteiset rukoukset. Lopussa rukouskirjan ja virsikirjan rekisterit.

Kansankäsikirjat (5), manuale (3).

Painettu uudestaan (Tukholmassa painetut  manualet – sovimäärät ja koko vaihtelevat): 1684 (Tukholma: Johan Georg Eberdt), 1685 (Tukholma: Henrik Keyser), 1693 (Tukholma: Henrik Keyser). Vuoden 1684 laitoksessa 13 kirjaa, vuoden 1685 laitoksessa 45 kirjaa, vuoden 1693 laitoksessa 25.

Bibliografiat: Pipping 164, 243, 247, 304. – SKB 2544–2547.

Verkossa: Manuale finnonicum 1671 (Digitaaliset aineistot) | Manuale finnonicum 1684 (Digitaaliset aineistot) | Manuale finnonicum 1685 (Digitaaliset aineistot) | Manuale finnonicum 1693 (Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Vuoden 1693 manualen virsikirja

85. Suomalaisten sielun tavara I | 1671

• Nimike: [Suomalaisten sielun tawara, eli ne callit cappalet suomenkielises wirsi- evangeliumi- ja rucous-kirjasa, nijn myös muisa hengellisis cauneisa kirjoisa, nyt wastudest tähän aiwan tarpeliseen kirjaan suurella ahkerudella cootut ja lisätyt]
• Tekijä: [Henric Keyser II (kirjapainaja-kustantaja)]
• Painettu: Tukholma; Henric Keyser II; 1671
• Ulkoasu: noin 800 sivua; pitkä 12:o

Ei tunneta säilyneenä. Nimike ja sivumäärä vuoden 1691 painoksen mukaan.

Vuoden 1691 painos sisältää seuraavat kirjat: 1. Kalenteri | 2. Virsikirja | 3. Evankeliumit ja epistolat | 4. Passio Christi | 5. Jerusalemin hävityksen historia | 6. Käsikirja (Vähä kirjan muunneltu painos) | 7. Rukouskirja | 8. Lutherin Katekismus (ilman lisäyksiä) | 9. Caspar Neumannin Rukousten ydin (1692). Lopussa rukousten ja virsien rekisteri.

Kansankäsikirjat (6), virsi- ja evankeliumikirja (2).

Painettu uudestaan (nimellä Suomalaisten sielun tavara Tukholmassa painetut): 1680-luvulla (nimike ei varmuudella tiedossa), 1690, 1691. Vuoden 1690 painoksen on painanut Lars Wall, muut Henrik Keyser. Olen merkinnyt eri teokseksi vuonna 1686 Turussa Johan Winterillä painetun Suomalaisten sielun tavaran.

Bibliografiat: Pipping 165. – SKB 4223, 4227, 4236–4237.

Verkossa: –

86. Kristillinen ruumissaarna | 1671

• Nimike: Vade-vale extremum: se on, christillinen rwmijn saarna, ylitze ... her Iohannexen Matthiae Collinuxen, tähänsaacka Carkun pitäjäs hywinansainneen kirckoherran, ... cosca hänen cuollut ruumijus ... asetettuun lepocammiohons mahanpandijn, sinä 25 junij, sisälolewaisella wuodella 1671, ... erinomaisen anomisen jälken, Carkun kirkos, ... pidetty, ab Abraham Ikalensi, past. & eccl. ordin. in Ikalis
• Tekijä: Abrahamus Abrahami Ikalensis
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1671
• Ulkoasu: 36 sivua; 4:o

Pidetty Karkun kirkkoherra Johannes Matthiae Collinukselle Karkun kirkossa 25.6.1671.

Henkilökirjaset (7), ruumissaarna (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 163. – Melander 568. – SKB 6.

Verkossa: Vade-vale extremum (1671/Digitaaliset aineistot)

87. Päätös papiston valitusten ylitse | 1672

• Nimike: Resolutiost ja selityxest nijden walitusten ylitze, jotca hänen uscolliset alimmaisens papit yhteisest läsnä olewaisisa herrain päewisä täällä coos olewaiset, nöyrydes owat sisälle andanet ja edestuonet, annetusta Stockholmin linnasa, sinä 23 päiwänä talwicuusa, wuonna 1672.
• Painettu: [Turku]; [Johan Winter]; [1672]
• Ulkoasu: 2 sivua (1 lehti); 4:o

Asetus 23.1.1672. Gezeliuksen kirjapaino aloitti toimintansa vuonna 1668 ja sai kuninkaalta privilegion suomentaa ja julkaista asetukset ja näihin rinnastettavat julkaisut kuten rukoukset. Ei ole tiedossa, kuka Gezeliuksen kirjapainon yhteydessä olisi huolehtinut näiden suomentamisesta. Voisiko ainakin myöhempien osalta tulla kyseeseen Henricus Florinus, joka sai Johannes Gezelius vanhemmalta tehtäväkseen myös Biblian (1685) ja kirkkolain (1688) sekä Johannes Gezelius nuoremmalta Confessio fidein (1693) ja käsikirjan (1694) suomentamisen?

Kirkolliset virallisjulkaisut (17), asetus (8).

Painettu uudestaan (kyseessä toki eri "valitukset" kuin vuonna 1672): 1723 (Pipping 220 a/466).

Bibliografiat: Pipping 167. – SKB 434.

Verkossa: Resolutiost ja selityxest nijden walitusten ylitze (1672/Digitaaliset aineistot)  

88. Mittaamaton ja tutkimaton Jumalan rakkaus | 1673

• Nimike: Charitas sine modo! Dilectio sine exemplo! Se on mittamatoin ja tutkimatoin Iumalan rackaus, nijsä lohdullisis Herran Christuxen sanois; nijn racasti Iumala mailma &c. Joh. 3. ... Rwmin saarnas, ... her Johannexen G. Favorinuxen, Suomen Kyröin uscollisen kirckoherra wainaan christillises hautamises; ioca tapahdui, saman pitäjän kircos ... wuonna jälken Christuxen syndymän 1673. Yhdexändänä päiwänä maalis cuusta, ... edespandu, ja nyt anomisen jälkeen pränttiin walmistettu ab Abraham Ikalensi past. in Ikalis
• Tekijä: Abrahamus Abrahami Ikalensis
• Painettu: Turku; Peter Hansson; 1673
• Ulkoasu: 28 sivua; 4:o

Pidetty Kyrön kirkkoherra Johannes Gregorii Favorinukselle Kyrön kirkossa 9.3.1673.

Henkilökirjaset (8), ruumissaarna (4).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 172. – Melander 606. – SKB 4.

Verkossa: Charitas sine modo! (1673/Digitaaliset aineistot)  

89. Tri Martti Lutherin katekismus – se suurempi | 1674

• Nimike: D. Martinus Lutheruxen Catechismus se suurembi hänen cuningallisen Maij:tins cuningas Carlein, sen XI. Ruotzin, Göthein, ja Wendein, etc. etc. suurwoimallisimman cuningan ja herran armollisimman käskystä, ja culutuxella. Suomexi käätty â Jacobo Raumanno pastore & praeposito in Birckala 
• Tekijä: Jacobus Pauli Raumannus (suom.)
• Painettu: Turku; Johan Winter; 1674
• Ulkoasu: 256 sivua; 4:o; nimiösivulla muotokuva Lutherista; kaksi vaakunakuvaa

Alussa dedikaatiokirjoitus Kaarle XI:lle sekä Lutherin elämäkerta.

Katekismukset (14), iso katekismus (2).

Painettu uudestaan: 2. p. 1821, 3. p. 1831. Vuoden 1849 Lutherin Iso katekismus on uusi suomennos.

Bibliografiat: Pipping 175. – SKB 2497.

Verkossa: D. Martinus Lutheruxen Catechismus se suurembi (1674/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Kaste 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Rippi 1600-luvun katekismuksissa (2/2) | Ehtoollinen 1600-luvun katekismuksissa (2/2)