1. Abc-kirja | n. 1543

• Nimike: Abckiria [Michael Olaui] Agricola

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: [Tukholma]: [Amund Laurentsson], [1543]

• Ulkoasu: [16] sivua; pieni 8:o; painopinnan suuruus noin 120 x 68 mm; nimiökehys

Ensimmäinen suomenkielinen kirja. Ensimmäisestä painoksesta ainoastaan fragmentteja säilynyt. Abc-kirjan lähimpinä esikuvina mm. Lutherin Vähä katekismus (1529) ja Melanchtonin Catechismus puerilis (1536). On mahdollista, että Abc-kirjan ensimmäinen painos on julkaistu jo 1530-luvun lopulla, Agricolan Saksan-opintomatkan (1536–1539) aikana.

Sisältö (tiedot koottu kolmesta eri painoksesta): Alkuruno (nimiö); 1) Aakkoset; 2) Kymmenen käskyä; 3) Uskontunnustus; 4) Isä meidän; 5) Ave Maria; 6) Kaste; 7) Rippi; 8) Ehtoollinen (tähän päättyi mahdollisesti ensimmäinen painos); 9) Ruokarukoukset; 10) Aamu- ja iltarukous; 11) Kellensoittorukoukset; 12) Luvut. 

Katekismukset (1), aapiskatekismus (1). 

Painettu uudestaan: [2.p.] [1549–1551], [3.p.] 1559. Ensimmäisessä painoksessa arvellaan sivuja olleen 16, seuraavissa 24. Vasta toiseen painokseen sisältyy Agricolan nimiösivun tervehdys Christiano salutem. Vasta kolmas painos sisältää varmuudella rukoukset ja lukusanat. 

DigiAineistot: Agricolan Abc-kirja (n. 1543/1559)

BlogiTorni: Agricolan Abc-kirja - mitä varten? (1/2) | Agricolan Abc-kirja - milloin? (2/2)

2. Rukouskirja | 1544

• Nimike: Rucouskiria, Bibliasta, se on, molemista testamentista, messuramatusta, ia muusta monesta
• Tekijä: Mikael Agricola
• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1544
• Ulkoasu: 877 sivua; pieni 8:o; painopinnan suuruus noin 120 x 72 mm; kuvitettu; punaisella painettuja osuuksia; lopussa sisällysluettelo

Toinen suomenkielinen kirja (olettaen, ettei Agricola julkaissut Abc-kirjan jälkeen erillistä katekismusta). Agricolan jättiläistyö. Yhteensä 694 rukousta. Rukouskirja -teosta kirjastoissa säilyneenä 13 kappaletta.

Hartaus ja opetus (1), rukouskirja (1). Agricolan rukouskirja oli suunnattu lähinnä pappien jumalanpalvelus-, opetus- ja hartauskäyttöön, mutta virallinen kirkollinen käsikirja se ei ole.

Ei painettu uudestaan. Seuraava hartaus- ja rukouskirja on Finnon rukouskirja (1583).

DigiAineistot: Agricolan Rukouskirjan kalenteri (1544) | Agricolan Rukouskirjan esipuherunot (1544) | Agricolan Rukouskirjan evankelisen julistuksen pääkohdat (1544)

3. Uusi testamentti | 1548

• Nimike: Se Wsi Testamenti
• Tekijä: Mikael Agricola
• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1548
• Ulkoasu: 719 sivua; 4:o; runsaasti kuvitettu; kaksi nimiölehteä; alussa sisällysluettelo

Kolmas suomenkielinen kirja. Agricolan mestariteos. Uutta testamenttia kirjastoissa säilyneenä 59 kappaletta. Uuden testamentin oikoluvusta Tukholmassa huolehti Mikael Tapaninpoika.

Toinen nimiölehti: Se pyhen Paualin epistola Romarein tyge.

Raamatut (1), Uusi testamentti (1).

Ei painettu uudestaan. Agricolan suomentama Uusi testamentti on vaikuttanut ratkaisevasti paitsi kaikkiin tuleviin raamatunkäännöksiin myös suomen kirjakieleen. Seuraava raamattujulkaisu on Daavidin psalttari (1551), koko Uusi testamentti painettiin seuraavan kerran vuoden 1642 Raamatussa.

DigiAineistot: Agricolan Uuden testamentin toinen alkupuhe (1548) | Agricolan Uuden testamentin kuvat (1548)

4. Käsikirja kasteesta ja muista kristikunnan menoista | 1549

• Nimike: Käsikiria castesta ia muista christikunnan menoista

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1549

• Ulkoasu: 80 sivua; 4:o; kolme kuvaa; alussa sisällysluettelo

Agricolan toimittaman käsikirjan pohjana Olaus Petrin laatima kirkollisten toimitusten käsikirja (1541/1548). Käsikirjaan suomennettu myös Caspar Huberinuksen opas kuolemisen taidosta (1529) sekä kirkkoisä Epifanios Salamislaisen esitys Jeesuksen elämästä (1543). Kirjastoissa säilyneenä 14 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (1), kirkolliset toimitukset (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava kirkollisten toimitusten käsikirja on Sorolaisen käsikirja (1614).

DigiAineistot: Agricolan Käsikirja kasteesta (1549)

5. Messu eli Herran ehtoollinen | 1549

• Nimike: Messu eli Herran echtolinen

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1549

• Ulkoasu: 64 sivua; 4:o; neljä kuvaa

Agricolan toimittaman messun pohjana Olaus Petrin laatima jumalanpalvelusjärjestys (1541/1548). Loppuun ennen litaniaa suomennettuna 23 Vanhan testamentin lukukappeletta ja ensimmäisen Mooseksen kirjan neljä ensimmäistä lukua. Agricolan messua kirjastoissa säilyneenä 13 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (2), messujärjestys (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava messukirja on Juustenin messu (1575).

DigiAineistot: Agricolan Messun messujärjestys (1549) | Litania Agricolan Messussa (1549)

6. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen piina, ylösnousemus ja taivaaseen astumus | 1549

• Nimike: Se meiden Herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen astumus, niste neliest euangelisterist coghottu

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1549

• Ulkoasu: 52 sivua; 4:o; kaksi kuvaa

Agricolan toimittaman passion pohjana Johannes Bugenhagenin passioharmonia (1544). Loppuun liitetty kristologinen tutkielma, jonka lähdettä ei tiedetä. Passio -teosta kirjastoissa säilyneenä 15 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (3), saarnatuoliliturgia (1). Agricolan passion "Sitz im Leben" on hiljaisen viikon jumalanpalveluksissa tapahtunut kärsimyshistorian lukeminen ja siitä saarnaaminen - toisaalta kärsimyshistorian lukeminen lienee yleistynyt melko pian myös yksityisessä hartaudessa.

Painettu uudestaan: 2.p. 1616, 3.p. 1620. Vuoden 1616 painos on oktaavo, vuoden 1620 painos duodesimo. Vuoden 1620 painoksesta ei ole tiedossa säilynyttä kappaletta.

DigiAineistot: Agricolan passion loppukehotus (1549)

7. Daavidin psalttari | 1551

• Nimike: Dauidin psaltari

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1551

• Ulkoasu: 238 sivua; 4:o; kuvitettu; nimiökehys painettu punaisella

Psalttarin suomentamiseen näyttävät osallistuneen myös Turun koulun oppilaat opettajansa Paavali Juustenin johdolla. Daavidin psalttaria kirjastoissa säilyneenä 13 kappaletta.

Raamatut (2), Vanha testamentti (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraavan kerran koko Psalttari on julkaistu vuoden 1642 Raamatussa. Seuraava Psalttari omalla nimiölehdellään varustettuna - tosin ilman merkintää painopaikasta ja julkaisuvuodesta - on vuoden 1653 Manualessa.

8. Veisut ja ennustukset | 1551

• Nimike: Weisut ia ennustuxet. Mosesen laista ia prophetista wloshaetut.

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1551

• Ulkoasu: 276 sivua; 4:o; kaksi kuvaa; nimiökehys painettu punaisella

Jatkoa Agricolan Vanhan testamentin käännöksille. Agricolan haluna oli saada käännettyä koko Raamattu suomenkielelle. Veisut ja ennustukset -teosta kirjastoissa säilyneenä 12 kappaletta.

Raamatut (3), Vanha testamentti (2).

Ei painettu uudestaan.

9. Profeetat | 1552

• Nimike: Ne prophetat. Haggaj. Sacharia. Maleachi.

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1552

• Ulkoasu: 80 sivua; 4:o; yksi kuva

Vanhan testamentin kolmen viimeisen profeettakirjan suomennosta ei kelirikon vuoksi saatu painettua edellisen teoksen yhteyteen. Agricolan viimeinen teos. Loppuun liitetty otteita Mooseksen kirjoista sekä 23 siunausrukousta. Profeetat -teosta kirjastoissa säilyneenä 9 kappaletta.

Raamatut (4), Vanha testamentti (3).

Ei painettu uudestaan.

10. Katekismus | 1574

• Nimike: Catechismus, somenkielen tulkittus udistettu ja jumalisten ja caunisten rukoisten ja kijtos sanain cansa enätty ia surella wisudella koottu somalaisten hywäxi ja jocapäiväsexi tarpexi, secä cotona että matkas

• Tekijä: Paavali Juusten

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1574

• Ulkoasu: [24-] sivua; 8:o

Ei tunneta säilyneenä (ainakaan toistaiseksi). Viimeinen tiedossa oleva kappale tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. Juustenin katekismuksen tarkempi sisältö on arvailujen varassa. Kyseessä voi olla esim. Agricolan aapiskatekismuksen "uudistettu" ja rukouksin "lisätty" laitos tai jonkun ruotsalaisen rukouksia sisältävän katekismuksen suomeksi "tulkittu", suomalaisille sommiteltu esitys - tai kaikkea tältä väliltä. 

Katekismukset (2), vähä katekismus (1). 

Ei painettu uudestaan. Seuraava katekismus on Finnon katekismus (n. 1583). 

11. Pyhä messu | 1575

• Nimike: Se pyhä messu somen kielen, ei pauin mutta pyhän euangeliumin ia christilisen seuracunnan tauan iälken visusta Somen Turus coottu

• Tekijä: Paavali Juusten

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1575

• Ulkoasu: 180 sivua; 4:o

Juustenin messu sisältää sekä messujärjestyksen (s. 2-37) että kirkkovuoden ja pyhimyspäivien mukaan järjestetyt kollehtarukoukset ja epistola- ja evankeliumitekstit (s. 38-180). Messujärjestyksen pohjana Agricolan messu (1549) ja Olaus Petrin messu (6.p. 1557), mutta sisältöihin on vaikuttanut myös emämaan uudempi liturginen kehitys, mm. Nova ordinantia (1575). Evankeliumikirjan pohjana Agricolan rukouskirja ja raamatunsuomennokset (1544-52) ja ruotsalainen evankeliumikirja (3.p. 1572). 

Teos ilmestyi kolofonin ilmoituksen mukaan Amund Laurentsonin kirjapainosta 12. syyskuuta 1575. Juusten kuoli kolmisen viikkoa aikaisemmin 22. elokuuta 1575. Teos jäi myös Laurentssonin kirjapainon viimeiseksi painotyöksi.

Juustenin messua tunnetaan säilyneenä neljä täydellistä ja seitsemän defektiä kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (4), messujärjestys (2) & evankeliumikirja (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava messujärjestys sisältyy Sorolaisen käsikirjaan (1614). Seuraava evankeliumikirja - ensimmäisen kerran itsenäisenä julkaisuna - painettiin vuonna 1618.

DigiAineistot: Juustenin Pyhän messun messujärjestys (1575)

12. Yksi vähä rukouskirja | 1583

• Nimike: Yxi wähä rucous kiria monil jumalisil ia tarpelisil rucouxil ia kijtos sanoil sekä entisistä suomen kielen että mos muista rucous kirioista lisätty, enätty ia vdhistettu Jumalan cunniaxi ia suomalaisten tarpexi

• Tekijä: Jaakko Finno

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], 1583

• Ulkoasu: 256 sivua; 8:o; kuvitettu

Säilynyt kaksi puutteellista kappaletta, mm. viimeinen lehti puuttuu. Yhteensä 189 rukousta. Finnon rukouskirjan pääasiallisena lähteenä 1500-luvun ruotsinkielinen rukouskirjallisuus, mutta myös suomalaista, saksalaista ja latinankielistä rukouskirjallisuutta sommitellen hyödynnetty. Finnon rukouskirja - enemmän kuin Agricolan Rukouskirja (1544) - oli tarkoitettu myös rahvaan hartauskäyttöön.

Hartaus ja opetus (2), rukouskirja (2).

Painettu uudestaan: 2.p. 1615 (278 sivua; nimiösivu osin punaisella). Finnon rukouskirja muokattuna sisältyy olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun manuale -teosten painoksiin (1646-93). Nimiösivujen perusteella rukouskirja olisi painettu usein myös erikseen (1646, 1653, 1658, 1665, 1670, 1682), mutta vain vuoden 1653 painos ilmeisesti tunnetaan itsenäisesti säilyneenä julkaisuna. Lisäksi Johannes Gezelius vanhempi toimitti Finnon rukouskirjasta uudistetun painoksen vuonna 1669.

13. Virsikirja | n. 1583

• Nimike: [Yxi wähä suomenkielinen wirsikiria]

• Tekijä: Jaakko Finno

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], [1583]

• Ulkoasu: [180] sivua; 8:o; kuvitettu
  

Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja. Virsiä yhteensä 101 - Finnon itsensä sepittämiä ainakin seitsemän. Ainoastaan yksi vajavainen kappale säilynyt, mm. nimiölehti ja viimeinen lehti puuttuvat. 

Hengellinen runous (1), virsikirja (1).

Ei painettu uudestaan. Finnon virsikirjasta on säilynyt kaksi käsinkirjoitettua kopiota 1600-luvun alkupuolelta. Seuraava virsikirja on Maskulaisen virsikirja (1605).

DigiAineistot: Finnon virsikirjan alkupuhe (n. 1583)

14. Katekismus | n. 1583

• Nimike: [Catechismus...]

• Tekijä: Jaakko Finno

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], [1583]

• Ulkoasu: [76-] sivua; 8:o

Finnon katekismus on suomalaisista, ruotsalaisista ja saksalaisista lähteistä kokoonpantu, mutta varsin omaperäinen teos. Huoneentaulu esitetty ensimmäisen kerran suomeksi. Ensimmäisestä painoksesta vain yksi puutteellinen kappale säilynyt, mm. nimiölehti ja viimeinen lehti puuttuvat.

Katekismukset (3), vähä katekismus (2).

Painettu uudestaan: 2.p. 1615. Catechismus, eli sen christillisen opin pää cappalet, toim. Hemmingius Henrici Maskulainen. Toinen painos kuvitettu, nimiösivu painettu osin punaisella. Seuraava katekismus Careliuksen katekismus (1607).

15. Yksi kiitossana ja rukous | n. 1595

• Nimike: Yx kijtossana ia rucous wden vuoen päivänä Jumalan tyge sanotappa

• Tekijä: [Ericus Erici Sorolainen]

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], [1595]

• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Teos sisältää uudenvuodenrukouksen (s. 1-4) sekä saarnatuoliliturgiaan liittyvän saarna-, rippi- ja esirukouksen (s. 4-8). Ainoastaan yksi kappale säilynyt Juustenin messun (1575) loppuun liitettynä.

Kirkkokäsikirjat (5), saarnatuoliliturgia (2).

Ei painettu uudestaan.

DigiAineistot: Sorolaisen uudenvuodenrukous (n. 1595) | Sorolaisen saarnatuoliliturgia (n. 1595)