1. Abc-kirja | n. 1543

• Nimike: Abckiria [Michael Olaui] Agricola

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: [Tukholma]: [Amund Laurentsson], [1543]

• Ulkoasu: [16] sivua; pieni 8:o; painopinnan suuruus noin 120 x 68 mm; nimiökehys

Ensimmäinen suomenkielinen kirja. Ensimmäisestä painoksesta ainoastaan fragmentteja säilynyt. Abc-kirjan lähimpinä esikuvina mm. Lutherin Vähä katekismus (1529) ja Melanchtonin Catechismus puerilis (1536). On mahdollista, että Abc-kirjan ensimmäinen painos on julkaistu jo 1530-luvun lopulla, Agricolan Saksan-opintomatkan (1536–1539) aikana.

Sisältö (tiedot koottu kolmesta eri painoksesta): Alkuruno (nimiösivu) | 1) Aakkoset | 2) Kymmenen käskyä | 3) Uskontunnustus | 4) Isä meidän -rukous | 5) Terve Maria (Ave Maria) | 6) Kaste | 7) Rippi | 8) Ehtoollinen (tähän päättyi mahdollisesti ensimmäinen painos) | 9) Ruokarukoukset | 10) Aamu- ja iltarukous | 11) Kellonsoittorukoukset | 12) Suomen luvut. 

Katekismukset (1), aapiskatekismus (1). 

Painettu uudestaan: [2. p.] [1549–1551], [3. p.] 1559. Ensimmäisessä painoksessa arvellaan sivuja olleen 16, seuraavissa 24. Vasta toiseen painokseen sisältyy Agricolan nimiösivun tervehdys Christiano salutem. Vasta kolmas painos sisältää varmuudella rukoukset ja lukusanat. 

Bibliografiat: Pipping 1. – SKB 159–161.

Verkossa: Abckiria (n. 1543/Digitaaliset aineistot) | Abckiria (n. 1549–1551/Doria)

DigiAineistot: Agricolan Abc-kirja (n. 1543/1559) | Kaste 1500-luvun katekismuksissa | Rippi 1500-luvun katekismuksissa | Ehtoollinen 1500-luvun katekismuksissa

BlogiTorni: Agricolan Abc-kirja – mitä varten? (1/2) | Agricolan Abc-kirja – milloin? (2/2)

2. Rukouskirja | 1544

• Nimike: Rucouskiria, Bibliasta, se on, molemista testamentista, messuramatusta, ia muusta monesta
• Tekijä: Mikael Agricola
• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1544
• Ulkoasu: 877 sivua; pieni 8:o; painopinnan suuruus noin 120 x 72 mm; kuvitettu; punaisella painettuja osuuksia; lopussa sisällysluettelo

Toinen suomenkielinen kirja (olettaen, ettei Agricola julkaissut Abc-kirjan jälkeen erillistä katekismusta; Pipping 2. – SKB 162). Agricolan jättiläistyö. Yhteensä 694 rukousta. Rukouskirja -teosta kirjastoissa säilyneenä 13 kappaletta.

Agricolan rukouskirja oli suunnattu lähinnä pappien jumalanpalvelus-, opetus- ja hartauskäyttöön, mutta virallinen kirkollinen käsikirja se ei ole.

Hartaus ja opetus (1), rukouskirja (1). 

Ei painettu uudestaan. Seuraava hartaus- ja rukouskirja on Finnon rukouskirja (1583).

Bibliografiat: Pipping 3. – SKB 172.

Verkossa: Rucouskiria (1544/Doria)

DigiAineistot: Agricolan rukouskirjan kalenteri (1544) | Agricolan rukouskirjan esipuherunot (1544) | Agricolan rukouskirjan evankelisen julistuksen pääkohdat (1544)

3. Uusi testamentti | 1548

• Nimike: Se Wsi Testamenti
• Tekijä: Mikael Agricola
• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1548
• Ulkoasu: 719 sivua; 4:o; runsaasti kuvitettu; kaksi nimiölehteä; alussa sisällysluettelo

Kolmas suomenkielinen kirja. Agricolan mestariteos. Uutta testamenttia kirjastoissa säilyneenä 59 kappaletta. Uuden testamentin oikoluvusta Tukholmassa huolehti Mikael Tapaninpoika.

Toinen nimiölehti Se pyhen Paualin epistola Romarein tyge.

Agricolan suomentama Uusi testamentti on vaikuttanut ratkaisevasti paitsi kaikkiin tuleviin raamatunkäännöksiin myös suomen kirjakieleen. 

Raamatut (1), Uusi testamentti (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava raamattujulkaisu on Daavidin psalttari (1551). Koko Uusi testamentti painettiin seuraavan kerran vuoden 1642 Raamatussa.

Bibliografiat: Pipping 5. – SKB 165.

Verkossa: Se Wsi Testamenti (1548/Doria)

DigiAineistot: Agricolan Uuden testamentin toinen alkupuhe (1548) | Agricolan Uuden testamentin kuvat (1548)

4. Käsikirja kasteesta ja muista kristikunnan menoista | 1549

• Nimike: Käsikiria castesta ia muista christikunnan menoista

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1549

• Ulkoasu: 80 sivua; 4:o; kolme kuvaa; alussa sisällysluettelo

Agricolan toimittaman käsikirjan pohjana Olaus Petrin laatima kirkollisten toimitusten käsikirja (1541/1548). Käsikirjaan suomennettu myös Caspar Huberinuksen opas kuolemisen taidosta (1529) sekä kirkkoisä Epifanios Salamislaisen esitys Jeesuksen elämästä (1543). Kirjastoissa säilyneenä 14 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (1), kirkolliset toimitukset (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava kirkollisten toimitusten käsikirja on Sorolaisen käsikirja (1614).

Bibliografiat: Pipping 6. – SKB 163.

Verkossa: Käsikiria castesta ia muista christikunnan menoista (1549/Doria)

DigiAineistot: Agricolan käsikirja kasteesta (1549) | Agricolan käsikirjan, messun ja passion kuvat (1549)

5. Messu eli Herran ehtoollinen | 1549

• Nimike: Messu eli Herran echtolinen

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1549

• Ulkoasu: 64 sivua; 4:o; viisi kuvaa

Agricolan toimittaman messun pohjana Olaus Petrin laatima jumalanpalvelusjärjestys (1541/1548). Loppuun ennen litaniaa suomennettuna 23 Vanhan testamentin lukukappaletta ja ensimmäisen Mooseksen kirjan neljä ensimmäistä lukua. Agricolan messua kirjastoissa säilyneenä 13 kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (2), messujärjestys (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava messukirja on Juustenin Pyhä messu (1575).

Bibliografiat: Pipping 7. – SKB 164.

Verkossa: Messu eli Herran echtolinen (1549/Doria)

DigiAineistot: Agricolan messun messujärjestys (1549) | Litania Agricolan messussa (1549) | Agricolan käsikirjan, messun ja passion kuvat (1549)

6. Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen piina, ylösnousemus ja taivaaseen astumus | 1549

• Nimike: Se meiden Herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen astumus, niste neliest euangelisterist coghottu

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1549

• Ulkoasu: 52 sivua; 4:o; kolme kuvaa

Agricolan toimittaman passion pohjana Johannes Bugenhagenin passioharmonia (1544). Loppuun liitetty kristologinen tutkielma, jonka lähdettä ei tiedetä. Passio-teosta kirjastoissa säilyneenä 15 kappaletta.

Agricolan passion "Sitz im Leben" on hiljaisen viikon jumalanpalveluksissa tapahtunut kärsimyshistorian lukeminen ja siitä saarnaaminen – toisaalta kärsimyshistorian lukeminen lienee yleistynyt melko pian myös yksityisessä hartaudessa.

Kirkkokäsikirjat (3), saarnatuoliliturgia (1). 

Painettu uudestaan: 2. p. 1616, 3. p. 1620. Vuoden 1616 painos on oktaavo (8:o), vuoden 1620 painos duodesimo (12:o). Vuoden 1620 painoksesta ei ole tiedossa säilynyttä kappaletta.

Bibliografiat: Pipping 8. – SKB 166–168.

Verkossa: Se meiden Herran Jesusen Christusen pina, ylesnousemus ia taiuaisen astumus (1549/Doria)

DigiAineistot: Agricolan passion loppukehotus (1549) | Agricolan käsikirjan, messun ja passion kuvat (1549)

7. Daavidin psalttari | 1551

• Nimike: Dauidin psaltari

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1551

• Ulkoasu: 238 sivua; 4:o; kuvitettu; nimiökehys painettu punaisella

Psalttarin suomentamiseen näyttävät osallistuneen myös Turun koulun oppilaat opettajansa Paavali Juustenin johdolla. Daavidin psalttaria kirjastoissa säilyneenä 13 kappaletta.

Raamatut (2), Vanha testamentti (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraavan kerran koko Psalttari on julkaistu vuoden 1642 Raamatussa. Seuraava Psalttari omalla nimiölehdellään varustettuna – tosin ilman merkintää painopaikasta ja julkaisuvuodesta – on vuoden 1653 manualessa (SKB 3129).

Bibliografiat: Pipping 9. – SKB 171.

Verkossa: Dauidin psaltari (1551/Doria) | Dauidin Psaltari (1551/Libris)

8. Veisut ja ennustukset | 1551

• Nimike: Weisut ia ennustuxet. Mosesen laista ia prophetista wloshaetut.

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1551

• Ulkoasu: 276 sivua; 4:o; kaksi kuvaa; nimiökehys painettu punaisella

Jatkoa Agricolan Vanhan testamentin käännöksille. Agricolan pyrkimyksenä oli saada käännettyä koko Raamattu suomenkielelle. Veisut ja ennustukset -teosta kirjastoissa säilyneenä 12 kappaletta.

Raamatut (3), Vanha testamentti (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 10. – SKB 169.

Verkossa: Weisut ia ennustoxet (1551/Doria)

9. Profeetat | 1552

• Nimike: Ne prophetat. Haggaj. Sacharia. Maleachi.

• Tekijä: Mikael Agricola

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1552

• Ulkoasu: 80 sivua; 4:o; yksi kuva

Vanhan testamentin kolmen viimeisen profeettakirjan suomennosta ei kelirikon vuoksi saatu painettua edellisen teoksen yhteyteen. Agricolan viimeinen teos. Loppuun liitetty otteita Mooseksen kirjoista sekä 23 siunausrukousta. Profeetat-teosta kirjastoissa säilyneenä 9 kappaletta.

Raamatut (4), Vanha testamentti (3).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: Pipping 11. – SKB 170.

Verkossa: Ne prophetat (1552/Doria)

10. Katekismus | 1574

• Nimike: Catechismus, somenkielen tulkittus udistettu ja jumalisten ja caunisten rukoisten ja kijtos sanain cansa enätty ia surella wisudella koottu somalaisten hywäxi ja jocapäiväsexi tarpexi, secä cotona että matkas

• Tekijä: Paavali Juusten

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1574

• Ulkoasu: [24-] sivua; 8:o

Ei tunneta säilyneenä (ainakaan toistaiseksi). Viimeinen tiedossa oleva kappale tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. Juustenin katekismuksen tarkempi sisältö on arvailujen varassa. Kyseessä voi olla esim. Agricolan aapiskatekismuksen "uudistettu" ja rukouksin "lisätty" laitos tai jonkun ruotsalaisen rukouksia sisältävän katekismuksen suomeksi "tulkittu", suomalaisille sommiteltu esitys – tai kaikkea tältä väliltä. 

Katekismukset (2), vähä katekismus (1). 

Ei painettu uudestaan. Seuraava katekismus on Finnon katekismus (n. 1583).

Bibliografiat: Pipping 13. – SKB 2047.

Verkossa: –

11. Pyhä messu | 1575

• Nimike: Se pyhä messu somen kielen, ei pauin mutta pyhän euangeliumin ia christilisen seuracunnan tauan iälken visusta Somen Turus coottu

• Tekijä: Paavali Juusten

• Painettu: Tukholma: Amund Laurentsson, 1575

• Ulkoasu: 180 sivua; 4:o

Juustenin messu sisältää sekä messujärjestyksen (s. 2-37) että kirkkovuoden ja pyhimyspäivien mukaan järjestetyt kollehtarukoukset ja epistola- ja evankeliumitekstit (s. 38-180). Messujärjestyksen pohjana Agricolan messu (1549) ja Olaus Petrin messu (6. p. 1557), mutta sisältöihin on vaikuttanut myös emämaan uudempi liturginen kehitys, mm. Nova ordinantia (1575). Evankeliumikirjan pohjana Agricolan rukouskirja ja raamatunsuomennokset (1544-1552) ja ruotsalainen evankeliumikirja (3. p. 1572). 

Teos ilmestyi kolofonin ilmoituksen mukaan Amund Laurentsonin kirjapainosta 12. syyskuuta 1575. Juusten kuoli kolmisen viikkoa aikaisemmin 22. elokuuta 1575. Teos jäi myös Laurentssonin kirjapainon viimeiseksi painotyöksi.

Juustenin messua tunnetaan säilyneenä neljä täydellistä ja seitsemän defektiä kappaletta.

Kirkkokäsikirjat (4), messujärjestys (2) & evankeliumikirja (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava messujärjestys sisältyy Sorolaisen käsikirjaan (1614). Seuraava evankeliumikirja – ensimmäisen kerran itsenäisenä julkaisuna – painettiin vuonna 1618.

Bibliografiat: Pipping 14. – SKB 2048.

Verkossa: –

DigiAineistot: Juustenin Pyhän messun messujärjestys (1575)

[12]. Katekismus | n. 1581

• Nimike: tuntematon
• Tekijä: Petrus Canisius (saks.) & Johannes Matthiae Jussoila (suom.)
• Painettu: painopaikka ja painaja tuntematon, n. 1581
• Ulkoasu: [144] sivua; [8:o]

Ei säilynyt eikä aivan varmaa onko ilmestynyt. Tieto teoksesta sisältyy erääseen keväällä 1583 laaditun visitaatiopöytäkirjan mainintaan, jonka mukaan Johannes Jussoila (n. 1555–1604) olisi kääntänyt suomen kielelle Petrus Canisiuksen (1521–1597) katekismuksen (Nuorteva 1997, 211-212). Ulkoasutiedot edellä ruotsinkielisen painoksen mukaan.

Johannes Jussoila osallistui mahdollisesti myös saman teoksen ruotsintamiseen. Tämä teos on säilynyt ja painettu Tukholmassa Anders Torstenssonin kirjapainossa ennen 25.7.1580 (En liten catechismus; SKB 792).

Lisätty luetteloon 18.10.2023.

Katekismukset (3), vähä katekismus (2).

Bibliografiat: –

Verkossa: –

13. Yksi vähä rukouskirja | 1583

• Nimike: Yxi wähä rucous kiria monil jumalisil ia tarpelisil rucouxil ia kijtos sanoil sekä entisistä suomen kielen että mos muista rucous kirioista lisätty, enätty ia vdhistettu Jumalan cunniaxi ia suomalaisten tarpexi

• Tekijä: Jaakko Finno

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], 1583

• Ulkoasu: 256 sivua; 8:o

Säilynyt kaksi puutteellista kappaletta, mm. viimeinen lehti puuttuu puuttuu molemmista. Finnon rukouskirjan pääasiallisena lähteenä 1500-luvun ruotsinkielinen rukouskirjallisuus, mutta myös suomalaista, saksalaista ja latinankielistä rukouskirjallisuutta sommitellen hyödynnetty. Finnon rukouskirja – ilmeisesti enemmän kuin Agricolan Rukouskirja (1544) – oli tarkoitettu myös rahvaan hartauskäyttöön.

Sisältää noin 185 rukousta.

Hartaus ja opetus (2), rukouskirja (2).

Painettu uudestaan: 2. p. 1615 (Tukholma: Christopher Reusner/278 sivua; kuvitettu; nimiösivu osin punaisella – säilynyt kaksi puutteellista kappaletta). Finnon rukouskirja – tosin usein muokattuna – sisältyy olennaisena osana kaikkiin 1600-luvun manuale-teosten painoksiin (1646–1693). Nimiösivujen perusteella rukouskirja olisi painettu usein myös erikseen (1646, 1653, 1658, 1665, 1670, 1682), mutta vain vuoden 1653 painos ilmeisesti tunnetaan itsenäisesti säilyneenä julkaisuna. Johannes Gezelius vanhempi toimitti Finnon rukouskirjasta uuden laitoksen vuonna 1669 (SKB 3286).

Bibliografiat: Pipping 15. – SKB 1115–1116.

Verkossa: Yxi wähä rucous kiria (1583/Digitaaliset aineistot) |  Yxi wähä rucous kiria (1615/Digitaaliset aineistot)

14. Virsikirja | n. 1583

• Nimike: [Yxi wähä suomenkielinen wirsikiria]

• Tekijä: Jaakko Finno

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], [1583]

• Ulkoasu: [180] sivua; 8:o; kuvitettu
  

Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja. Ainoastaan yksi vajavainen kappale säilynyt, mm. nimiölehti ja viimeinen lehti puuttuvat. Lisäksi Finnon virsikirjasta on säilynyt kaksi käsinkirjoitettua kopiota 1600-luvun alkupuolelta. 

Sisältää yhteensä 101 virttä, joista valtaosa on suoria suomennoksia latinalaisista, saksalaisista tai ruotsalaisista virsistä (yhteensä 65). Lopuista suurimman osan Finno on enemmän tai vähemmän mukaillut/suomentanut suomenkielisten ja/tai ulkomaalaisten esikuvien pohjalta (yhteensä 29). Perinteisesti Finnon itsenäisesti sepittäminä on pidetty seitsemää virttä. Nämä ovat (nykymuodossa): 1) Se kuin tahtoo autuas olla (uskontunnustusvirsi), 2) O Herra Jumala armollinen Isä (Isä meidän -virsi), 3) Kristus käski sanans´ saarnattaa (virsi ripistä), 4) Isä Jumala, valtias Herra (Kyrie eleison -virsi), 5) Yö on nyt meiltä edesmennyt (aamuvirsi), 6) Isä, haltia maan ja taivaan (matkavirsi) ja 7) Nyt Herraa ylistäkäämme vahvast´ (kiitosvirsi ruuan jälkeen; säk. 1-2, 5).

Hengellinen runous (1), virsikirja (1).

Ei painettu uudestaan. Seuraava virsikirja on Hemminki Maskulaisen virsikirja (1605).

Bibliografiat: Pipping 16. – SKB 4213.

Verkossa: Finnon virsikirja n. 1583 (Kotus/vain tekstit)

DigiAineistot: Finnon virsikirjan alkupuhe (n. 1583)

15. Katekismus | n. 1583

• Nimike: [Catechismus...]

• Tekijä: Jaakko Finno

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], [1583]

• Ulkoasu: [76-] sivua; 8:o

Finnon katekismus on suomalaisista, ruotsalaisista ja saksalaisista lähteistä kokoonpantu, mutta varsin omaperäinen teos. Huoneentaulu esitetty ensimmäisen kerran suomeksi. Ensimmäisestä painoksesta säilynyt vain yksi puutteellinen kappale, mm. nimiölehti ja viimeinen lehti puuttuvat.

Katekismukset (4), vähä katekismus (3).

Painettu uudestaan: 2. p. 1615 (Catechismus, eli sen christillisen opin pää cappalet/Tukholma: Christopher Reusner/76 sivua; kuvitettu; nimiösivu osin punaisella – säilynyt ilmeisesti vain yksi kappale). Seuraava katekismus Careliuksen katekismus (1607).

Bibliografiat: Pipping 17. – SKB 113–1114.

Verkossa: Catechismus (n. 1583/Digitaaliset aineistot) | Catechismus, eli sen christillisen opin pää cappalet (1615/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Kaste 1500-luvun katekismuksissa | Rippi 1500-kuvun katekismuksissa | Ehtoollinen 1500-luvun katekismuksissa

16. Yksi kiitossana ja rukous | n. 1595

• Nimike: Yx kijtossana ia rucous wden vuoen päivänä Jumalan tyge sanotappa

• Tekijä: [Ericus Erici Sorolainen]

• Painettu: [Tukholma]: [Andreas Gutterwitz], [1595]

• Ulkoasu: 8 sivua; 4:o

Sisältää uudenvuodenrukouksen (s. 1-4) sekä saarnatuoliliturgiaan liittyvän saarna-, rippi- ja esirukouksen (s. 4-8). Ainoastaan yksi kappale säilynyt Juustenin Pyhän messun (1575) loppuun liitettynä.

Kirkkokäsikirjat (5), saarnatuoliliturgia (2).

Ei painettu uudestaan.

Bibliografiat: SKB 1068.

Verkossa: Yx kijtossana ia rucous wden vuoen päivänä (n. 1595/Digitaaliset aineistot)

DigiAineistot: Sorolaisen uudenvuodenrukous (n. 1595) | Sorolaisen saarnatuoliliturgia (n. 1595)

Liite: 1500-luvun muu painettu Suomen sana

1. Sebastian Münsterin Cosmographia-teoksen pieni saksalais-suomalainen sanasto ja Isä meidän -rukous (1544). Pipping 4.

2. Johannes Jussoilan laatima suomen kielioppi (n. 1583; ei säilynyt – epävarmaa, onko koskaan julkaistu)

3. Kuningas Juhana III:n kirje (1584). SKB 339.

4. Valentinus Thomaen tervehdysruno teoksessa Serenissimo & potentissimo principi Sigismundo III (1589). Pipping 18. – SKB 3385.

5. Kaarle Herttuan kirje (1593). Pipping 19. – SKB 240.

6. Kaarle Herttuan kirje (1597).

Huom! On pidetty mahdollisena, että myös kuningas Kustaan vuoden 1555 kirje ja vuoden 1597 Alamaisten toivotus olisi painettu – näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole ollut. Pipping 12, 20. – SKB 337, 263.

Tarkemmin: Suomenkieliset kirjat ja kirjoitukset 1500-luvulla (1/2) | Suomenkieliset kirjat ja kirjoitukset 1500-luvulla (2/2)