Vaikka jo Pietari Särkilahti mahdollisesti harjoitti opintojaan – vieläpä maisteriksi asti – Wittenbergissä, varsinaisesti suomalaisten opinkäynti Wittenbergin yliopistossa pääsi käyntiin vasta Turun piispa Martti Skytten aikana (piispana 1528-1550). Suomalaissyntyisiä Wittenbergin kävijöitä oli vuosina 1531-1550 ainakin yksitoista (Juustenin...
1700-luvun viimeisellä neljänneksellä painettu kristillinen kirjallisuus on monipuolista. Huomiota kiinnittävät erityisesti saarna- ja puhekirjallisuuden kasvaneet määrä. Vaikutushistorialtaan merkittävin on vuoden 1776 Raamattu. Tyrvääläisen kansanmiehen Tuomas Ragvaldinpojan (k. 1804) kirjallisen tuotannon selvittely ansaitsee oman lukunsa....
1750-luvun suvantovaiheen jälkeen kristillisen kirjallisuuden määrissä alkaa 1760-luvulta alkaen tapahtua uutta nousua. Huomiota kiinnittävät nyt erityisesti katekismusten ja henkilökirjasten kasvaneet lukumäärät. Esittelen tässä blogissa myös herätysliikejohtaja Abraham Achreniuksen (k. 1769) poikkeuksellisen runsasta kirjallista tuotantoa....
Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Suomen aineelliset ja henkiset olot alkavat vähitellen kohentua. Tämä heijastuu myös vuosisadan toisella neljänneksellä julkaistujen nimikkeiden lukumäärässä. Ajanjakson suomenkielisen kristillisen kirjallisuuden merkkitapauksia ovat useiden pietististyyppisten hartauskirjojen ohella Svebiliuksen suomennettu...
Suuret kuolonvuodet (1695-1697) ja Suuri Pohjan sota (1700-1721) ajoivat Suomen heti uuden vuosisadan koittaessa suurten aineellisten ja henkisten haasteiden eteen. Niinpä vuosina 1700-1724 painettiin luettelomme mukaan ainoastaan 34 uutta kristillisen kirjallisuuden nimikettä. Vaikutushistorialtaan monipuolisin on vuoden 1701 virsikirja –...
Tunnustuksellisuuden aikakaudelle oli tyypillistä pyrkimys asioiden sääntömäiseen esittämiseen. Kirkossa kehitys "huipentui" vuoden 1686 kirkkolaissa, mutta hyvään vauhtiin Suomessakin päästiin jo 1620-luvun lopulla Isaacus Rothoviuksen (k. 1652) aloittaessa istuntokautensa Turun piispana. Tämänkertaisessa blogissa tarkastelemme Rothoviuksen...
1600-luku merkitsi suomenkielisen kristillisen kirjallisuuden monipuolistumista ja sellaisten kristillisen kirjan perusjulkaisutyyppien kuten katekismus-, saarna-, hartaus- ja opetuskirjallisuuden esiinnousua. Teemme tässä blogissa yhteenvetoa 1600-luvun kristillisestä kirjallisuudesta ja listaamme vuosisadan 43 avainjulkaisua.
1600-luvun jälkimmäisen puoliskon perustavin suomenkielistä kirjaa koskeva muutos liittyy siihen, että kansan lukutaito alkaa nyt ensimmäistä kertaa huomattavasti edistyä. Tämän kertaisessa blogissa käsittelemme suomenkielistä kristillistä kirjallisuutta 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Esittelemme erikseen kansanopetuksen kehittäjänä...
Tunnettu 1600-luvun painettu suomenkielinen kristillinen kirjallisuus on vielä melko helppoa luetella kokonaan. 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla julkaistaan vain noin kolmisenkymmentä uutta nimikettä. Vaikka lukumäärät jonkin verran tästä alkavatkin nousta koko vuosisadan aikana julkaistujen uusien nimikkeiden määrä on vain noin 150. Tämän...
Todennäköisesti Agricola ei valmistellut kirjallisia töitään kokonaan vailla toisten kirjoittamia suomenkielisiä kirjallisia lähteitä. Kuten tunnettua jo 1400-luvulla oli annettu piispojen määräyksiä siitä, että Isä meidän -rukous, uskontunnustus ja Marian tervehdys oli messussa toimitettava äidinkielellä ja papin oli luettava nämä saarnastuolista...