Aapeli Saarisalo oli hyvin tuottelias Lähi-idän uskontoja, historiaa ja kulttuuria käsittelevien kirjojen kirjoittajana, elämäkerta- ja kaunokirjailijana sekä omaperäisenä raamatunkääntäjänä. Konservatiivis-kristillinen sionismi oli näkemys, jota hän edusti ja johti vuosikymmenien ajan. Tietokirjojen joukossa Raamatun sanakirja (1936) säilytti...
Urho Muroma oli evankelioimistyön uranuurtaja ja niin sanotun viidennen herätysliikkeen johtohahmo, joka perusti Suomen Raamattuopiston Kauniaisiin herätyskristilliseksi koulutuskeskukseksi.
Sormunen oli kirjoittajana erittäin tuottelias. Hän julkaisi sekä kirjoja ja kirjasia kirkon käytännön tarpeisiin että vankkaa tieteellistä ja yleistajuista teologista kirjallisuutta. Persoonallisimman ja kauaskantoisimman antinsa hän tarjosi kulttuurikriittisessä esseistiikassa.
Eelis Gulin oli väsymätön kirjoittaja, kymmenien kirjojen tekijä. Ennen kaikkea hän kirjoitti kirjeitä. Niitä lähti Tampereen piispantalostakin eri puolille, usein spontaanin innoituksen vallassa. Gulin oli aito ja aktiivinen ihminen, joka halusi tuntea ihmiset, muistaa heidän nimensä, osallistua heidän iloonsa ja suruunsa, vaikuttaa asioihin,...
Olavi Kares saavutti huomattavan aseman sekä herännäisyyden johtohahmona että kirkollisena vaikuttajana. Etenemiseen uralla vaikutti voimakas sitoutuminen valkoisen Suomen nationalistiseen ideologiaan. Vaikka hän myöhemmin arvioi kriittisesti 1920- ja 1930-luvun toimintaansa, hänen "lapualaisuutensa" muistettiin vielä 1960-luvullakin.
Osmo Alaja oli seurakuntapappi, tutkija, piispa ja tuottelias kirjoittaja, jonka elämää ja työtä sävyttivät herännäisyyden katsomukset, isänmaa ja kansankirkko. Alajan kirjallinen tuotanto oli laaja. Elämänsä loppuun asti hän arvioi kirjoissaan kirkon ja yhteiskunnan ilmiöitä. Hän koetteli pakinatyylisesti huumorin, joskus sopivaisuudenkin rajoja,...
Suomenkieliset kirjat ja kirjoitukset vuosilta 1550-1599 (osa 2/2) voidaan jakaa neljään ryhmään:
Säilyneet suomenkieliset kirjat ja kirjoitukset vuosilta 1500-1549 (osa 1/2) voidaan jakaa neljään ryhmään:
1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla suomalaisten opinkäynti reformaation kehdossa Wittenbergin yliopistossa jatkui tasaisen verkkaisena, kuitenkin hieman edellisiltä vuosikymmeniltä hiipuen; kun vuosina 1525-1550 suomalaissyntyisiä opiskelijoita oli ollut ainakin 11, vuosina 1551-1575 heitä oli varmuudella vain kuusi ja vuosina 1576-1599...
Vaikka jo Pietari Särkilahti mahdollisesti harjoitti opintojaan – vieläpä maisteriksi asti – Wittenbergissä, varsinaisesti suomalaisten opinkäynti Wittenbergin yliopistossa pääsi käyntiin vasta Turun piispa Martti Skytten aikana (piispana 1528-1550). Suomalaissyntyisiä Wittenbergin kävijöitä oli vuosina 1531-1550 ainakin yksitoista (Juustenin...
1700-luvun viimeisellä neljänneksellä painettu kristillinen kirjallisuus on monipuolista. Huomiota kiinnittävät erityisesti saarna- ja puhekirjallisuuden kasvaneet määrä. Vaikutushistorialtaan merkittävin on vuoden 1776 Raamattu. Tyrvääläisen kansanmiehen Tuomas Ragvaldinpojan (k. 1804) kirjallisen tuotannon selvittely ansaitsee oman lukunsa....
1750-luvun suvantovaiheen jälkeen kristillisen kirjallisuuden määrissä alkaa 1760-luvulta alkaen tapahtua uutta nousua. Huomiota kiinnittävät nyt erityisesti katekismusten ja henkilökirjasten kasvaneet lukumäärät. Esittelen tässä blogissa myös herätysliikejohtaja Abraham Achreniuksen (k. 1769) poikkeuksellisen runsasta kirjallista tuotantoa....
Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen Suomen aineelliset ja henkiset olot alkavat vähitellen kohentua. Tämä heijastuu myös vuosisadan toisella neljänneksellä julkaistujen nimikkeiden lukumäärässä. Ajanjakson suomenkielisen kristillisen kirjallisuuden merkkitapauksia ovat useiden pietististyyppisten hartauskirjojen ohella Svebiliuksen suomennettu...
Suuret kuolonvuodet (1695-1697) ja Suuri Pohjan sota (1700-1721) ajoivat Suomen heti uuden vuosisadan koittaessa suurten aineellisten ja henkisten haasteiden eteen. Niinpä vuosina 1700-1724 painettiin luettelomme mukaan ainoastaan 34 uutta kristillisen kirjallisuuden nimikettä. Vaikutushistorialtaan monipuolisin on vuoden 1701 virsikirja –...
Tunnustuksellisuuden aikakaudelle oli tyypillistä pyrkimys asioiden sääntömäiseen esittämiseen. Kirkossa kehitys "huipentui" vuoden 1686 kirkkolaissa, mutta hyvään vauhtiin Suomessakin päästiin jo 1620-luvun lopulla Isaacus Rothoviuksen (k. 1652) aloittaessa istuntokautensa Turun piispana. Tämänkertaisessa blogissa tarkastelemme Rothoviuksen...
1600-luku merkitsi suomenkielisen kristillisen kirjallisuuden monipuolistumista ja sellaisten kristillisen kirjan perusjulkaisutyyppien kuten katekismus-, saarna-, hartaus- ja opetuskirjallisuuden esiinnousua. Teemme tässä blogissa yhteenvetoa 1600-luvun kristillisestä kirjallisuudesta ja listaamme vuosisadan 43 avainjulkaisua.
1600-luvun jälkimmäisen puoliskon perustavin suomenkielistä kirjaa koskeva muutos liittyy siihen, että kansan lukutaito alkaa nyt ensimmäistä kertaa huomattavasti edistyä. Tämän kertaisessa blogissa käsittelemme suomenkielistä kristillistä kirjallisuutta 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Esittelemme erikseen kansanopetuksen kehittäjänä...
Tunnettu 1600-luvun painettu suomenkielinen kristillinen kirjallisuus on vielä melko helppoa luetella kokonaan. 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla julkaistaan vain noin kolmisenkymmentä uutta nimikettä. Vaikka lukumäärät jonkin verran tästä alkavatkin nousta koko vuosisadan aikana julkaistujen uusien nimikkeiden määrä on vain noin 150. Tämän...